Diabetes ja jalkahoito

Diabetes on ryhmä aineenvaihdunnan sairauksia, joille on tyypillistä, että haima ei tuota riittävästi elimistön tarvitsemaa insuliinihormonia. Diabetesta sairastaa yli 500 000 suomalaista.

Diabeteksen yleisimmät muodot ovat I tyypin diabetes ja II tyypin diabetes sekä raskausdiabetes.

I tyypin diabeteksestä puhutaan kun haima ei tuota insuliinia. Tällöin insuliinihoito on välttämätön. Tyypilliset oireet ovat runsaat virtsamäärät, jano, laituminen, väsymys ja näkökyvyn muutokset. I tyypin diabetekseen voi sairastua lapsena, nuorena tai aikuisena. I tyypin diabetesta ei voi ehkäistä tai parantaa.

II tyypin diabeteksessä ravinnosta saatu liikaenergia turvottaa rasvasoluja ja kertyy rasvana sisäelimiin, minkä seurauksena syntyy krooninen tulehdustila. Elimistön insuliinin tarve kasvaa kun haima ei pysty tuottamaan sitä riittävästi -> verensokeri kohoaa. Tyypin II diabetes ei aiheuta välttämättä oireita vaan voi olla piilevänä vuosia. Painon hallinta ja vyötärömitan kasvun estäminen ovat parasta II tyypin diabeteksen ehkäisyä.

Diabeteksen hoito

Diabeteksen tärkein hoito on verensokerin omaseuranta ja sen pitäminen hyvällä hoitotasolla sekä jalkaongelmien ehkäisy ja hoito. Hyvään hoitotasapainoon vaikuttavat myös tupakoinnin lopettaminen, liiallisen alkoholinkäytön välttäminen, säännöllinen liikunta ja ylipainoisilla laihduttaminen.

Tyypin I diabeteksessa tarvitaan ns. perusinsuliinia, joka vaikuttaa ympäri vuorokauden ja huolehtii verensokeritasosta yöllä ja aterioiden välillä. Ruokailun yhteydessä otetaan ateriainsuliinia. Insuliini pistetään (tai annostellaan pumpulla) ihon alle rasvakudokseen. Tavallisimpia pistopaikkoja ovat vatsa sekä reisien ja pakaran alue.

Tyypin II diabeteksen hoidon toteuttaa pääasiassa potilas itse. Keinoina ovat kohtuulliset muutokset ruokailu- ja liikuntatottumuksissa, joihin saa ohjausta diabeteshoitajalta tai terveydenhoitajalta. Itsehoidolla hoidettu tyypin II diabetes voi parantua kokonaan. Tavallisin II tyypin diabeteksen hoitomuoto on tablettilääkitys, jonka lääkäri määrää.

Diabeetikon hoidonohjauksessa olennaista on oikea-aikaisuus, jatkuvuus ja tavoitteellisuus yksilö huomioiden. Oleellista on potilaan oma motivaatio hoidon toteutuksessa. Perusterveydenhuollossa päävastuu hoidonohjauksessa on lääkärillä ja diabeteshoitajalla. Ravitsemustietouden ja lääkitysten lisäksi oleellista on, että diabeetikon jalat tutkitaan tarkasti ja tarvittaessa ohjataan asiantuntevan jalkaterapeutin tai jalkojen terveydenhoitoa tekevän jalkahoitajan vastaanotolle.

Perusterveydenhuollossa hoidonohjauksen tulisi perustua omahoitosuunnitelmaan, joka tehdään yhdessä potilaan kanssa hoitosuhteen alussa ja päivitetään aina tarpeen mukaan.

Diabeetikon jalkahoito

Diabeetikoilla esiintyy jalkaongelmia muuta väestöä enemmän. Heikentynyt verenkierto, alentunut kosketustunto ja infektioherkkyys altistavat herkästi erilaisille jalkaongelmille.

Sopimattomat kengät, jalan asentovirheet, luiset ulokkeet, nivelten alentunut liikkuvuus ja mahdollinen vuodelepo voivat aiheuttaa ihomuutoksia jaloissa. Hoitamattomana pienikin ihomuutos voi aiheuttaa diabeetikolle jalkahaavan.

Tyypillisimpiä diabeteksen aiheuttamia komplikaatioita ovat periferinen neuropatia ja verenkiertohäiriöt, jotka ovat merkittäviä riskitekijöitä diabeettiselle jalkahaavalle. Ihomuutosten  ennaltaehkäiseminen ja oikea hoito ovat siksi tärkeässä roolissa.

Diabeetikon jalkahoidon tavoitteena tulee olla altistavien ja vaurioiden paranemista hidastavien tekijöiden ennaltaehkäisy sekä varhainen toteaminen ja jatkuvan hoidon varmistaminen.

Diabetes ja sen seuraukset altistavat alaraaja-amputaatioille, joista yli puolet olisi ehkäistävissä oikein kohdennetulla ja oikea-aikaisella jalkahoidolla.

Diabeetikon ihomuustosten syntyä voidaan ehkäistä ja hoitaa käyttämällä ns. kevennyksiä. Keventäminen on tapa tasata plantaarista painetta, vähentää hankausta ja nopeuttaa jo syntyneen haavan parantumista. Oleellista on myös tunnistaa, ehkäistä ja poistaa ihomuutoksen syntymekanismi.

Kevennysmateriaalin tulee olla kevennettävän alueen kokoon ja sijaintiin nähden sopiva. Materiaalin valinnassa tulee olla tarkka. Känsälaastareita ja erilaisia rakkosuojia ei suositella sillä ne voivat rikkoa ihon ja johtaa infektioon. Huopakevennys on sopiva jalkaterän plantaarisen paineen tasaamiseen ja jalkaterän toimintojen korjaamiseen. Painekuormitusta korjaava kevennys voidaan toteuttaa myös hoitokengillä.

Jalkojen tutkimus ja riskiarvio

Diabeetikon jalkojenhoidossa oleellista on tutkimus ja riskiarvio, joka tulisi tehdä vähintään kerran vuodessa. Haastattelun perusteella selvitetään omahoitotottumukset ja kirjataan ylös mahdolliset aiemmat jalkahaavat. Potilaan kengät ja sukat tarkastetaan. Jalkojen ja säärien iho tarkastetaan; ihon väri, turvotukset ja lämpötila, mahdolliset ihomuutokset, känsät, kovettumat, rakot ja haavat. Myös kynsien kunto tulee tarkistaa. Tutkitaan jalan rakenne, mahdolliset virheasennot ja nivelten liikkuvuus. Jalan suojatunto eli ns. pintatunto tutkitaan monofilamentin avulla ja syvätunto eli värinätunto ääniraudan avulla. Jalan verenkiertoa arvioidaan vähintään sykkeiden palpaatiolla. Jos palpaatiolöydös on epävarma olisi hyvä tehdä ns. ABI-testi, jolla mitataan nilkan ja olkavarren systolisten verenpaineiden suhde.

Monofilamentilla tutkitaan jalkapohjan pintatuntoa.

Jalkojen hoito jalkahoitolassa

Jalkahoitolassa asiakkaan jalat kylvetetään tarvittaessa. Jos jalat ovat hyvin kuivat ja turvoksissa ei jalkakylpyjä suositella. Hoidossa poistetaan kovettumat ja känsät. Kynnet tutkitaan. Paksuuntuneet kynnet ohennetaan ja leikataan kynsileikkureilla varpaidenpäiden muotoisesti mahdollisimman suoraan ja tasoitetaan terävät kulmat. Jalat rasvataan asiakkaan ihotyypille sopivalla jalkavoiteella. 

Asiakkaan jalat voidaan hieroa ottaen huomioon vasta-aiheet; ihosairaudet, bakteeri- ja sieni-infektiot, laskimotukokset- ja tulehdukset, suonikohjut, ihotunnon muutokset, pehmeän kudoksen vammat ja huonontunut verenkierto jaloissa.

Diabeetikon jalkojenhoitoon erikoistunut terveydenhoitoa tarjoava jalkahoitaja tekee asiakkaalle jalkojen perushoidon ja tutkimuksen lisäksi vuosittain tuntotestit sekä tutkii jalan rakenteen ja liikkuvuuden. Jalkojen verenkierto tutkitaan palpoimalla ja osa jalkahoitajista tekee myös ABI-testejä.

Jumppa ja liikunta

Säännöllinen liikunta on diabeetikoille ensiarvoisen tärkeää. Lähes kaikki liikuntamuodot sopivat oman kunnon mukaan.

Jumppaa jalkoja päivittäin! Jalkavoimistelu ja tasapainoharjoittelu ehkäisevät muun muassa jalan korkeakaarisuutta ja vasaravarpaita. Varpaiden harittaminen sekä nilkkojen ojennus-koukistusliikkeet ovat perusliikkeitä päivittäiseen jalkajumppaan.

Lihasvoimaharjoittelu hoitaa sairautta tehokkaimmin. Jos mahdollista harjoittele kuntosalilla tai kotona pari kertaa viikossa liikkeillä, jotka kohdistuvat selän, vatsan, käsien ja jalkojen isoihin lihaksiin.

Kestävyyslajeina sopivat hyvin kävely, sauvakävely, hiihto, hölkkä, uinti ja pyöräily. Liikunnan tulisi olla säännöllistä ja teholtaan vähintään kohtuullisen rasittavaa ja pitkäkestoista.


Jalkojen omahoito 1

Tarkasta jalkasi mieluiten päivittäin mutta vähintäänkin viikoittain! Näin opit tuntemaan omat jalkasi parhaiten ja huomaat erilaiset muutokset mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Peili on hyvä apuväline, jolla näet helposti myös jalkapohjan alueen. Katso onko jaloissa punoitusta, turvotusta, haavoja tai tuntuuko kipua. Varpaiden välit on syytä tarkastaa huolellisesti.

Pese jalat päivittäin kädenlämpöisellä vedellä käyttäen tarvittaessa mietoa pesunestettä. Kuivaa jalat huolellisesti, erityisesti varpaiden välit. Liiallinen kosteus hautoo ihon rikki. Hautuneisiin varpaiden väleihin voi käyttää löyhästi kiedottua lampaanvillaa. Jalkakylpyjä ei suositella!

Rasvaa jalat päivittäin pesun jälkeen ihotyypillesi sopivalla jalkavoiteella. Sinulle parhaiten sopivan voiteen löydät keskustelemalla jalkahoitajasi kanssa.

Jos hoidat varpaiden kynnet itse, leikkaa ne mahdollisimman suoraan ja pyöristä kulmat vain kevyesti viilalla.

Jalkojen omahoito 2

Hanki hyvät kengät! Kenkien tulee olla oikean kokoiset ja riittävän leveät. Osta kengät iltapäivällä, jolloin jalkasi ovat hieman turvoksissa. Kengän pohjan tulee olla riittävän tukeva, jotta tarvittava  iskunvaimennus toimii. Totuttele uusiin kenkiin vähitellen.

Sukkien tulee olla myös oikean kokeiset ja ne eivät saa hangat ja puristaa mistään.

Sukkia ja kenkiä pukiessa huolehdi, että sukkien sisään tai jalkapohjan ja kengän väliin ei jää mitään roskia tai muuta kovaa, joka aiheuttaisi ihorikkoa.

Vältä paljain jaloin kulkemista niin sisällä kuin ulkona, etenkin jos sinulla on jaloissa tuntopuutoksia.

Tulehdusriskin vuoksi kaikenlaiset ihoa syövyttävät aineet, kuten känsälaastarit, kosteutta läpäisemättömät laastarit tai muuta liima-ainesta sisältävät laastarit eivät ole suositeltavia. Omatoiminen känsien ja kovettumien hiominen tai repiminen ei myöskään ole hyväksi.

Rakkoja ja hiertymiä voi ehkäistä käyttämällä talkkia tai lampaanvillaa.

Seuraavan jalkahoidon aika

Jos sairastat I tyypin diabetestä eikä sinulla ole jalkojen alueella näkyviä muutoksia, on hyvä kuitenkin käydä jalkahoidossa vähintään kerran vuodessa tarkastuttamassa jalat jalkahoitajalla. Säännöllinen omahoito ja tarkastus on tärkeää!

Jos sairastat tyypin II diabetestä ja sinun sokeriarvosi pysyvät lääkityksellä ja liikunnalla hyvässä kontrollissa eikä jaloissasi ole näkyviä muutoksia, riittää kerran vuodessa tehty jalkahoito hyvin. Oletuksena on, että huolehdit itse jalkojen hyvästä hoidosta ja tarkastuksesta säännöllisesti.

Jos sairastat tyypin II diabetestä ja sokeriarvosi eivät tahdo pysyä kontrollissa ja liikuntakin on vähän niin ja näin, olisi hyvä käydä jalkahoidossa vähintään 2-3 kuukauden välein vaikka jaloissa ei olisikaan ihmeellisiä muutoksia.

Diabeetikon (I tai II tyyppi), jolla on jo jaloissa ongelmia, tulisi käydä jalkahoidossa mahdollisimman usein, vähintään 2 kuukauden välein.

Kun diabeteksen hoito on diagnoosin jälkeen saatu kohdalleen, elämänlaatu yleensä paranee, olo virkistyy ja mieliala kohenee. Omaa tulevaisuutta ajatellen on tärkeää ehkäistä diabetekseen liittyviä lisäsairauksia eli valtimoiden kovettumista ja ongelmia munuaisissa, silmissä ja hermostossa.

Hyvä diabeteksen hoitotasapaino ja säännöllinen jalkahoito ovat diabeteksen hoidon kulmakivet!

Diabetes ja jalkahoito

Diabetes on ryhmä aineenvaihdunnan sairauksia, joille on tyypillistä, että haima ei tuota riittävästi elimistön tarvitsemaa insuliinihormoni...