Kynsisieni, ystävä vai vihollinen?

Kynsisieni eli -silsa on kynnen sienitulehdus.
Kynnessä oleva sieni-infektio ei ole vaarallinen mutta esteettisesti se on ikävän näköinen.
Lisäksi kynsisieni toimii tartuntaporttina erilaisille mikrobeille.

Kynsisieni myös tarttuu ja uusiutuu herkästi.



Kynsisienen saa helpoimmin laiminlyömällä oman jalkahygienian ja käymällä paljon esimerkiksi uimahalleissa ja muissa julkisissa sauna- ja peseytymistiloissa, joissa liikutaan avojaloin.



Suomessa lähes 11% aikuisväestöstä sairastaa kynsisientä.

Kynsisieni esiintyy yleensä yhdessä tai muutamassa kynnessä, tyypillisesti isovarpaassa.
Se alkaa kynnen kärki- tai sivuosista kellertävinä värimuutoksina, joista se etenee kohti kynnen keskustaa ja tyveä.
Edetessään kynsisieni paksuntaa ja samanaikaisesti haurastuttaa kynttä.



Onko minulla kynsisieni?

Diagnoosia varten lääkäri ottaa kynnestä näytteen.
Näyte tulee ottaa syvältä terveen ja sairaan kynnen rajalta.
Näytteen onnistumisen varmistamiseksi kynttä ei saa olla edeltävästi hoidettu esimerkiksi apteekin kynsisieneen tarkoitetuilla itsehoitolääkkeillä.
Usein on myös valitettavaa, että vaikka kynnessä olisi kynsisieni, näyte kertoo päinvastaista.
Kaikki lääkäritkään eivät valitettavasti ole täysin valveutuneita tunnistamaan kynsisientä.

Hoito

Erilaisten sieni-infektioiden hoito ei koskaan ole täysin ongelmatonta.
Kynsisieni ei kuitenkaan parane itsestään vaan jos sitä haluaa hoitaa niin hoito on aloitettava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Mikäli kynsisienestä ei ole varsinaista haittaa, ei sitä välttämättä tarvitse hoitaa.
Varsinkin ikäihmisillä jalkahoitajan tekemä kuukausittainen kynsien ohennus ja puhdistus saattaa riittää hoidoksi.
Tällöin tulee kuitenkin huolehtia siitä, ettei itse levitä sienitartuntaa.

Itsehoitona suosittelen käyttämään teepuöljyä kynsiin. Teepuuöljy on tunnettu, luonnollinen hoitoaine kynsisieneen. Säännöllisesti käytettynä se desinfioi ja hoitaa sienikynttä.



Lääkärin määräämänä hoitona voidaan käyttää amorolfiinilakkaa, joka auttaa yleensä vain kynnen kärjessä tai pinnalla olevaan sieni-infektioon.
Säännöllinen hoito kerran viikossa sisältää kynnen ohentamisen ja kynsipohjan puhdistamisen ja sen jälkeen lääkelakan laittamisen kynsiin.

Kynnen ohentaminen on usein itse vaikeaa, varsinkin jos kynsi on kasvanut kovin paksuksi.
Siksi suosittelen säännöllistä käyntiä (vähintään 2 kk välein) jalkahoitajan luona, joka ohentaa kynnen ja hoitaa kynsipohjan oikein.
Lääkelakan käyttö hoitomuotona saattaa kestää jopa vuoden verran.
Kokemuksena kuitenkin voin sanoa, että se ehdottomasti kannattaa.

Tehokkaampi hoito on suun kautta otettava sienilääkitys.
Lääkekuurin kestoaika ei vastaa kynnen paranemisnopeutta, vaan kynteen hakeutunut lääkeaine vaikuttaa kuukausien ajan ja lopullinen hoitotulos on nähtävissä usean kuukauden jälkeen.
Lääke ei myöskään estä taudin uusiutumista.

Käyttipä hoitona mitä tahansa, vuosien kuluessa valitettavasti noin joka toinen kynsisieni uusiutuu.

Jos olet itse kykenevä hoitamaan jalkojasi ja olet alle 60-vuotias, jolla ei ole mitään muita erityisiä lääkityksi, niin suosittelen ehdottomasti hoitamaan kynsisienen suun kautta otettavalla lääkkeellä. Tämän päivä uusilla sienilääkkeillä ei ole niin suuria haittavaikutuksia kuin ns. vanhoilla lääkkeillä. Oleellista on, että yhdessä lääkärin kanssa löydät juuri sinulle sopivan lääkkeen ja huomioitte mahdollisten muiden lääkkeiden yhteisvaikutuksen sienilääkityksen kanssa.


Yleistä

Trichophyton rubrum - silsasieni on hyvin yleinen normaalissa elinympäristössä.
Etenkin kylpylöissä ja uimahalleissa olisi muistettava suojata jalkansa henkilökohtaisilla sandaaleilla.
Jos päädyt hoitamaan kynsisieni-infektiota, voi uusiutumista ehkäistä hankkimalla uusia sukkia ja kenkiä tai ainakin käsitellä vanhat kengät sienilääkepuuterilla.

Kynsisieni iskee helpoimmin vaurioituneeseen kynteen ja siksi on syytä kiinnittää erityistä huomiota kynsien hyvinvointiin sekä sopivien kenkien ja sukkien valintaan.
Huonosti istuvien tai liian pienten kenkien ja sukkien jatkuva hankaus saattaa helposti johtaa varpaankynnen osittaiseen irtoamiseen ja paksuuntumiseen.

Kaikki kynnen paksuuntumat ja epämuodostumat eivät kuitenkaan ole kynsisientä.
Joihinkin sairauksiin, esimerkiksi psoriaasis, liittyy kynsimuutoksia, jotka saattavat muistuttaa kynsisientä.
Myös korkea ikä paksuntaa ja samalla haurastuttaa kynsiä.


Ammattitaitoinen jalkahoitaja tunnistaa kynsisienen sille ominaisesta eltaantuneesta hajusta.


Oleellista kynsisienen hoidossa on, että aloitat valitun hoitomuodon mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
Käy jalkahoitajalla säännöllisesti ja huolehdi, että kyntesi eivät vaurioidu missään tilanteessa.
Käytä julkisissa kylpy- ja pesutiloissa sekä uimahallissa aina tossuja.


Jalkajumppaa kaikenikäisille

Säännöllinen jalkajumppa ehkäisee jalkaterän ja säären ongelmia. Samalla paranevat liikkumisessa ja tasapainon ylläpitämisessä tarvittavat nivelet ja lihakset. Liikeharjoitukset edistävät elimistön verenkiertoa ja parantavat nestekiertoa.

Laillistetulta jalkahoitajalta, jalkaterapeutilta tai fysioterapeutilta saat juuri sinulle räätälöityjä jumppaohjeita.

Nämä perusharjoitteet sopivat kaikenikäisille.


YLÖS, ULOS JA KÄVELYLLE!

Kävele mahdollisimman paljon vaihtelevassa maastossa, niin että jalkasi pääsevät työhön. Jalkaterän lihaksisto heikkenee vähitellen, jos liikutaan ainoastaan kovilla ja tasaisilla alustoilla.


Maastossa kävellessä nilkka ojentuu ja koukistuu askeleen eri vaiheissa. Se joustaa myös sivusuunnassa. Nilkka tarvitsee tuekseen vahvoja ja nopeasti reagoivia lihaksia, jotta kehon asennon korjaus onnistuu ja tasapaino säilyy.


LÄMMITTELE ENSIN

Lämmitä jalat ennen varsinaista harjoittelua. Koukistele ja ojentele nilkkoja tai voit hieroa jalkaterät lämpimiksi myös pallolla tai jalkarullalla.
Väännä jalkaterän etu- ja takaosaa vastakkaisiin suuntiin muutamia kertoja niin kuin tiskirättiä.
Liike rentouttaa ja tukee jalkaterän luonnollista askellusta.




VARPAAT LIIKKUVIKSI

Ota avuksi puoliksi leikattu tennispallo. Levitä jalan etuosa pallonpuolikkaan päälle siten, että varpaiden tyvinivelet ovat pallon korkeimmalla kohdalla. Pidä nilkka suorana ja kantapää kiinni alustassa.
Harita varpaita ja taivuta sitten varpaat kiinni alustaan. Pidä asento 10 sekunnin ajan. Rentouta ja harita uudestaan. Toista 10 kertaa molemmilla jaloilla.
Liike lisää varpaiden tyvinivelen liikkuvuutta ja vahvistaa jalan poikittaista kaarta.



Toinen hyvä liike varpaille on molempien jalkojen varpaiden yhtäaikainen haritus lattialla seisten.
Pidä jalkapohjat alustassa kiinni. Tarkista nilkan asento. Älä päästä kantapäätä tai varpaita nousemaan.
Harita varpaita 5 sekunnin ajan. Avusta aluksi käsillä (tee istuen) ellei liike muuten onnistu.
Rentouta varpaat hetkeksi ja harita uudelleen.
Toista haritus - rentoutus 10 kertaa molemmilla jaloilla.
Liike vahvistaa ja aktivoi varpaiden lähentäjä- ja loitontajalihaksia.




KAARI KUNTOON

Pyyheliinan rullaus lattialla

Istu tuolilla. Aseta pyyhe lattialle ja laita jalkasi sen päälle.
Aloita pyyhkeen rutistaminen käyttäen vain varpaita, pidä 5 sekuntia.
Palaa aloitusasentoon.
Tee 3 x 10 toiston settiä molemmilla jaloilla.
Harjoitus auttaa parantamaan jalkojen verenkiertoa ja joustavuutta sekä ehkäisee vaivaisenluun syntymistä.



Pitkittäisen holvikaaren vahvistus

Istu tuolilla ja aseta jalkapohja lattialle.
Tiivistä varpaiden ja kantapään välistä aluetta aktivoimalla pitkittäisen holvikaaren lihaksia.
Yritä pitää varpaat suorana alustaa vasten ja säilytä asento 5-10 sekuntia.
Toista liike 10 - 15 kertaa molemmilla jaloilla.
Vahvistaa pitkittäistä holvikaarta ja jalkaterän etuosaa tukevia lihaksia.




VARPAILLE NOUSU

Varpaille nousu on tehokas ja helppo liike tehdä oikeastaan missä vain.
Seiso jalat tukevasti alustassa pienessä haara-asennossa.
Nouse rauhallisesti varpaille, pidä 5-10 sekuntia ja laskeudu rauhallisesti alas.
Toista 5-10 kertaa.
Liike vahvistaa jalkaterän etuosan lihaksia sekä säären takaosan lihaksia sekä vilkastuttaa alaraajojen verenkiertoa.





VETREYTTÄ VENYTELLEN

Nilkan ja säären etuosan lihasten venytys

Seiso lantion levyisessä asennossa.
Vie toinen jalka taakse ja aseta varpaat lattiaa kohden.
Pidä polvi koukussa ja ojenna nilkkaa niin, että nilkan koukistajalihakset venyvät.
Pidä venytys 30 sekuntia.
Liikkeen voi tehdä myös tuolilla istuen.


Pohjelihaksen venytys

Seiso lantion levyisessä asennossa.
Ota toisella jalalla askel taaksepäin, säilytä paino edessä olevalla jalalla pitäen polvi koukussa.
Paina takana olevan jalan kantapäätä maahan niin, että tunnet venytyksen pohjelihaksessa.
Ota tarvittaessa tukea seinästä.
Pidä venytys 30 sekunnin ajan.
Liike venyttää hyvin myös jalkapohjan jännekalvoa.




JALKAPOHJAN RENTOUTUS


Tennispallon pyöritys jalkapohjan alla

Paina jalkapohjaa, erityisesti jalan sisäkäärta, tennispalloa vasten ja pyöritä palloa edestakaisin
rauhallisin liikkein.
Tee liikettä 4-5 minuuttia jalkapohjaa kohti.
Voit pyörittää palloa joko seisten tai myös istuen esimerkiksi TV:n ääressä.
Rentouttaa jalkapohjan jännekalvoa.
Liike on erityisen hyvä apu jalkapohjan ns. luupiikin eli plantaarifaskiitin hoidossa.




Parasta jumppaa jaloille on päivittäinen, monipuolinen hyötyliikunta.
Hissin sijaan käytä aina portaita jos se vain on mahdollista.

Mitä vähemmän ja yksipuolisemmin liikut, sitä tärkeämpää jalkojen jumppaaminen on.

Tärkeimpiä jalkojen jumppaliikkeitä ovat pohjelihaksia vahvistavat ja verenkiertoa edistävät nilkkojen ojennus- ja koukistusliikkeet sekä varpaiden harotus- ja suoristusliikkeet.

Jalkajumppa olisi hyvä tehdä päivittäin esimerkiksi suihkun jälkeen, jolloin jalat ovat lämpimät.

Kaikilla on vastuu omista jaloista!


Matalat holvikaaret eli lättäjalat

Matalat holvikaaret eli lättäjalat eivät ole ns. rikki, huonot tms. Jalkojen kaarirakenteet ovat vain matalammat kuin jollain toisella. Mada...