Näytetään tekstit, joissa on tunniste jalkahygienia. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste jalkahygienia. Näytä kaikki tekstit

Kynsisieni, ystävä vai vihollinen?

Kynsisieni eli -silsa on kynnen sienitulehdus.
Kynnessä oleva sieni-infektio ei ole vaarallinen mutta esteettisesti se on ikävän näköinen.
Lisäksi kynsisieni toimii tartuntaporttina erilaisille mikrobeille.

Kynsisieni myös tarttuu ja uusiutuu herkästi.



Kynsisienen saa helpoimmin laiminlyömällä oman jalkahygienian ja käymällä paljon esimerkiksi uimahalleissa ja muissa julkisissa sauna- ja peseytymistiloissa, joissa liikutaan avojaloin.



Suomessa lähes 11% aikuisväestöstä sairastaa kynsisientä.

Kynsisieni esiintyy yleensä yhdessä tai muutamassa kynnessä, tyypillisesti isovarpaassa.
Se alkaa kynnen kärki- tai sivuosista kellertävinä värimuutoksina, joista se etenee kohti kynnen keskustaa ja tyveä.
Edetessään kynsisieni paksuntaa ja samanaikaisesti haurastuttaa kynttä.



Onko minulla kynsisieni?

Diagnoosia varten lääkäri ottaa kynnestä näytteen.
Näyte tulee ottaa syvältä terveen ja sairaan kynnen rajalta.
Näytteen onnistumisen varmistamiseksi kynttä ei saa olla edeltävästi hoidettu esimerkiksi apteekin kynsisieneen tarkoitetuilla itsehoitolääkkeillä.
Usein on myös valitettavaa, että vaikka kynnessä olisi kynsisieni, näyte kertoo päinvastaista.
Kaikki lääkäritkään eivät valitettavasti ole täysin valveutuneita tunnistamaan kynsisientä.

Hoito

Erilaisten sieni-infektioiden hoito ei koskaan ole täysin ongelmatonta.
Kynsisieni ei kuitenkaan parane itsestään vaan jos sitä haluaa hoitaa niin hoito on aloitettava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Mikäli kynsisienestä ei ole varsinaista haittaa, ei sitä välttämättä tarvitse hoitaa.
Varsinkin ikäihmisillä jalkahoitajan tekemä kuukausittainen kynsien ohennus ja puhdistus saattaa riittää hoidoksi.
Tällöin tulee kuitenkin huolehtia siitä, ettei itse levitä sienitartuntaa.

Itsehoitona suosittelen käyttämään teepuöljyä kynsiin. Teepuuöljy on tunnettu, luonnollinen hoitoaine kynsisieneen. Säännöllisesti käytettynä se desinfioi ja hoitaa sienikynttä.



Lääkärin määräämänä hoitona voidaan käyttää amorolfiinilakkaa, joka auttaa yleensä vain kynnen kärjessä tai pinnalla olevaan sieni-infektioon.
Säännöllinen hoito kerran viikossa sisältää kynnen ohentamisen ja kynsipohjan puhdistamisen ja sen jälkeen lääkelakan laittamisen kynsiin.

Kynnen ohentaminen on usein itse vaikeaa, varsinkin jos kynsi on kasvanut kovin paksuksi.
Siksi suosittelen säännöllistä käyntiä (vähintään 2 kk välein) jalkahoitajan luona, joka ohentaa kynnen ja hoitaa kynsipohjan oikein.
Lääkelakan käyttö hoitomuotona saattaa kestää jopa vuoden verran.
Kokemuksena kuitenkin voin sanoa, että se ehdottomasti kannattaa.

Tehokkaampi hoito on suun kautta otettava sienilääkitys.
Lääkekuurin kestoaika ei vastaa kynnen paranemisnopeutta, vaan kynteen hakeutunut lääkeaine vaikuttaa kuukausien ajan ja lopullinen hoitotulos on nähtävissä usean kuukauden jälkeen.
Lääke ei myöskään estä taudin uusiutumista.

Käyttipä hoitona mitä tahansa, vuosien kuluessa valitettavasti noin joka toinen kynsisieni uusiutuu.

Jos olet itse kykenevä hoitamaan jalkojasi ja olet alle 60-vuotias, jolla ei ole mitään muita erityisiä lääkityksi, niin suosittelen ehdottomasti hoitamaan kynsisienen suun kautta otettavalla lääkkeellä. Tämän päivä uusilla sienilääkkeillä ei ole niin suuria haittavaikutuksia kuin ns. vanhoilla lääkkeillä. Oleellista on, että yhdessä lääkärin kanssa löydät juuri sinulle sopivan lääkkeen ja huomioitte mahdollisten muiden lääkkeiden yhteisvaikutuksen sienilääkityksen kanssa.


Yleistä

Trichophyton rubrum - silsasieni on hyvin yleinen normaalissa elinympäristössä.
Etenkin kylpylöissä ja uimahalleissa olisi muistettava suojata jalkansa henkilökohtaisilla sandaaleilla.
Jos päädyt hoitamaan kynsisieni-infektiota, voi uusiutumista ehkäistä hankkimalla uusia sukkia ja kenkiä tai ainakin käsitellä vanhat kengät sienilääkepuuterilla.

Kynsisieni iskee helpoimmin vaurioituneeseen kynteen ja siksi on syytä kiinnittää erityistä huomiota kynsien hyvinvointiin sekä sopivien kenkien ja sukkien valintaan.
Huonosti istuvien tai liian pienten kenkien ja sukkien jatkuva hankaus saattaa helposti johtaa varpaankynnen osittaiseen irtoamiseen ja paksuuntumiseen.

Kaikki kynnen paksuuntumat ja epämuodostumat eivät kuitenkaan ole kynsisientä.
Joihinkin sairauksiin, esimerkiksi psoriaasis, liittyy kynsimuutoksia, jotka saattavat muistuttaa kynsisientä.
Myös korkea ikä paksuntaa ja samalla haurastuttaa kynsiä.


Ammattitaitoinen jalkahoitaja tunnistaa kynsisienen sille ominaisesta eltaantuneesta hajusta.


Oleellista kynsisienen hoidossa on, että aloitat valitun hoitomuodon mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
Käy jalkahoitajalla säännöllisesti ja huolehdi, että kyntesi eivät vaurioidu missään tilanteessa.
Käytä julkisissa kylpy- ja pesutiloissa sekä uimahallissa aina tossuja.


Jalkojen omahoito

Jalkojen hyvään hoitoon kuuluu säännöllinen omahoito, johon sisältyy jalkojen tarkastamisen lisäksi hyvä jalkahygienia eli jalkojen pesu päivittäin, jalkojen rasvaus, sopivat/oikean kokoiset jalkineet ja sukat sekä jalkajumppa.

Tarkasta jalkapöydät, jalkapohjat ja varpaiden välit. Huomioi ihon kunto, väri ja lämpötila.
Kiinnitä huomiota mahdollisiin ihorikkoihin sekä kynsiongelmiin.
Jalkojen tutkimiseen voi käyttää apuna peiliä.

Säännöllinen viikoittainen jalkojen tarkastus on erityisen tärkeää etenkin niille henkilöille, joilla on todettu tunnon heikentymistä. Erityisesti diabeetikkojen ja esimerkiksi nivelreumaa sairastavien tulisi olla erityisen huolellisia omien jalkojen tarkastamisessa.


PESU

Pesu juoksevalla vedellä on usein jaloille riittävä.
Jos haluat käyttää jotain pesuainetta, käytä mieluiten mietoa pesunestettä (ph n. 5,5).
Veden tulee olla kädenlämpöistä.
Puhdista kynsiuurteet pehmeällä kynsiharjalla.
Kuivaa varvasvälit huolellisesti pehmeällä pyyhkeellä.


RASVAUS

Rasvaa jalat ja sääret päivittäin kosteuttavalla jalkavoiteella.
Jalkojenhoidon ammattilaiset myyvät hyvänlaatuisia jalkavoiteita, jotka on erityisesti suunniteltu jalkojen ihon hoitoon ja ylläpitämään jalkojen ihon terveyttä.
Säännöllinen rasvaus estää ihon kuivumista sekä osaltaan kovettumien ja halkeamien syntyä.
Rasvaa myös kynnet ja kynsinauhat.
Älä rasvaa varpaiden välejä jos hikoilet paljon ja varpaanvälisi hautuvat helposti.



KYNNET

Leikkaa kynnet pesun jälkeen, näin kynsi on pehmeä ja helpommin leikattavissa.
Kynsiä ei saa leikata liian lyhyiksi.
Kynsi on sopivan mittainen, kun kynnen kärki tuntuu varpaan päästä painettaessa.
Kynnen mahdolliset terävät kulmat voi kevyesti hioa kynsiviilalla.
Kynnen reunoja ei kuitenkaan pidä pyöristää liikaa. Siitä voi olla seurauksena sisään kasvanut kynsi.


KENGÄT

Kenkien tulee olla riittävän tilavat leveys-, pituus ja korkeussuunnassa.
Kengissä tulee olla riittävästi tilaa ja tukea askeleen kaikissa vaiheissa.
Aikuisen käyntivara kengissä on noin 1 cm oman jalkaterän mitan lisäksi.
Uusia kenkiä kannattaa sovittaa mieluiten iltapäivällä, jolloin jalat ovat hieman turvonneet.
Kenkien ulkopohjan on oltava tukeva ja joustava.
Ulkopohja toimii iskunvaimentimena ja suojaa kulkua kovilla alustoilla.
Suositeltava koron korkeus on noin 2 cm.


SUKAT

Kenkien käyttö ilman sukkia aiheuttaa jalkoihin hiertymiä ja kovettumia.
Sukkien paras materiaali on sekoitemateriaali, merinovilla tai bambu.
Sukkien pitää pystyä imemään ja poistamaan hikoilun aiheuttama kosteus.
Sukat tulee vaihtaa päivittäin.
Sukkien tulee olla riittävän tilavat. Liian pienet/lyhyet sukat aiheuttavat hiertymiä ja kovettumia varpaiden päihin sekä kynsiongelmia.
Liian tiukka sukan resori estää jalan normaalin verenkierron.




Muista myös päivittäinen jalkavoimistelu!



Jalkajumppaohjeita blogissani myöhemmin.


Matalat holvikaaret eli lättäjalat

Matalat holvikaaret eli lättäjalat eivät ole ns. rikki, huonot tms. Jalkojen kaarirakenteet ovat vain matalammat kuin jollain toisella. Mada...