Kynsimuutokset; Osa 2/2 Kynnen värimuutokset

Kynsien tehtävä on suojata sormien ja varpaiden päitä.

Kynsilevy on kovaa runsasrikkistä keratiinia eli sarveisainetta. Sen alla on kynsipeti ja reunoilla kynsivalli. Kynsi kasvaa tyvestä eli kynsiaiheesta käsin, ja kasvunopeus on keskimäärin 1-3 mm/kk. Sormenkynnet kasvavat selvästi nopeammin kuin varpaankynnet.

Kynsien erilaiset muutokset voivat johtua synnynnäisistä kehityshäiriöistä, kynsien kasvuhäiriöistä tai olla jonkin taudin tai sairauden aiheuttamia. Kynsissä voi olla myös bakteeri-infektioita tai ulkoisen vamman aiheuttamia muutoksia.

Kaikkia alla mainittuja kynsimuutoksia voi esiintyä sekä sormien että varpaiden kynsissä.


Ulkoisen syyn aiheuttama värimuutos kynnessä on helppo selvittää raaputtamalla kynttä terävällä esineellä. Väri lähtee, mutta kynnen pinta ei vaurioidu.

Sellainen on esim. tupakoitsijan kynnen kellanruskea väri, joka on peräisin tupakan tervasta. Toinen esimerkki on kaliumpermanganaatti, jota lisätään eräiden käsi- ja jalkaihottumien kylvetysliuoksiin. Itse kaliumpermanganaatti on tummanviolettia, mutta kynnet se muuttaa tummanruskeiksi. Viime vuosina yleistyneiden itseruskettavien voiteiden käyttäjillä kynnet voivat saada porkkananruskean värin, ja samalla kämmenet voivat muuttua porkkananvärisiksi.

Musta läiskä kynnen alla on tavallisin merkki vamman aiheuttamasta verenvuodosta. Varpaille on ehkä pudonnut jotain painavaa tai olet lyönyt varpaat kynnykseen tai tuolin jalkaan. Pitkäkestoinen mekaaninen ärsytys voi myös aiheuttaa verenvuotoja kynsien alle. Esimerkiksi liian pienet kengät jatkuvassa käytössä, epäsopivien jalkineiden käyttö vaelluksella tai tyypillisenä esimerkkinä ns. juoksijan varpaankynnet, jotka ovat jatkuvasti voimakkaan iskun kohteina.


Kynnen alaisen pigmenttiluomen melamiini muodostaa tavallisesti yhden pitkittäisen, tumman juovan kynteen, ja melamiinipigmenttiä on myös kynsivallissa. Melamiini on pigmenttisolujen eli melanosyyttien tekemää mustaa pigmenttiä. Muutos on hyvälaatuinen, mutta voi edellyttää melanooman poissulkemista koepalalla. Samantapaisia tummia, pitkittäisiä juovia kynsissä esiintyy myös punajäkälässä.


Melanooma kynnen alla. Kynnen alla oleva melanooma kohottaa ensin kynttä ja sitten häiritsee sen kasvua. Mustaa pigmenttiä on vaihtelevasti. Jos kynteen tai sen alle ilmaantuu uusi tai muuttuva tumma juova, on syytä hakeutua ihotautilääkärin vastaanotolle. Kyseessä voi olla melanooma, joka on ihosyövistä vakavimpia.

Jokainen tumma juova kynnessä ei välttämättä ole melanoomaa, mutta muutos on hyvä tarkistaa. Ihosyöpien hoidossa on olennaisinta varhainen toteaminen, minkä ansiosta ihosyöpä saadaan kuriin huomattavasti kevyemmin hoidoin kuin jos sen annetaan kehittyä pitkään.


Valkeat täplät ja viivat kynnessä ovat merkki häiriöstä kynnen kehityksessä. Niitä aiheuttaa tavallisimmin toistuva, vähäinen kynteen kohdistunut vamma. Valkoisia täpliä ja viivoja voi joskus nähdä myös yleisinfektioissa sekä syöpähoitojen ja myrkytysten seurauksena.


Kauttaaltaan posliininvalkeat kynnet on harvinainen, perinnöllinen kynnen kypsymishäiriö. On myös mahdollista, että kynnen tyviosa on tavallisen värinen ja kärkiosa (kaksi kolmasosaa kynnen pituudesta) on valkoinen. Valkokyntisyys voi olla myös merkki yleissairaudesta tai myrkytyksestä.

Kynnen tyviosan valkoisuus saattaa olla merkki jostain yleissairaudesta, kuten diabetes tai sydämen, munuaisten tai maksan vajaatoiminta. Aina ei selittävää tekijää kuitenkaan löydy.


Valkoinen/karhea kynsi voi olla merkki harvinaisesta kynnen pintasilsasta, joka todetaan sieniviljelyllä. Tämän hoidoksi riittää paikallishoito amorolfiinilakka ja kynnen hionta.


Keltaiset kynnet, joissa on vihertävää vivahdetta, ovat yleisempiä jaloissa kuin käsissä. Niiden syynä on usein huono verenkierto tai häiriö imunestekierrossa. Henkilöllä saattaa olla myös jokin keuhkosairaus. Keltaisia paksuuntuneita kynsiä on erityisesti ikäihmisillä. Kynnet voivat olla myös kaarevat sekä pitkittäis- että poikittaissuuntaan. Keltakyntisyyteen ei ole tepsivää hoitoa.

Kynsien vihertävän harmaa väri on tavallisesti merkki Pseudomonas-bakteerin aiheuttamasta paikallisesta infektiosta, jossa myös kynsilevy paksuuntuu. Jos vihreisiin kynsiin liittyy kynsivallintulehdus, hoito on antibiootti ja pakallinen antiseptinen puhdistusaine. Jos tulehdusta ei ole, ei antibiooteista ole apua.


Aspergillus-homesieni voi tehdä kynteen samanlaisia mustia läskiä kuin verenpurkaumat tai kynsisieni. Sellaisen kynnen hoitaminen normaalin väriseksi on todella haastavaa.


Kynsisieni (Trichophyton rubrum) on hyvin yleinen kynnen värimuutos. Se alkaa yleensä isovarpaan kynnen reunasta, josta se saattaa levitä muihin kynsiin. Värimuutos on yleensä keltaisen kukertava. Kynsisienestä olen kirjoittanut jo aikaisemmin paljon, joten voit etsiä haun kautta siihen liittyviä kirjoituksia täältä blogista.


TEKSTI: Terveyskirjasto, muokattu omaan suuhun sopivaksi omien kokemusten ja tiedon valossa.

KUVAT: Terveyskirjasto

Kynsimuutokset; osa 1/2 Kynnen kehitys- ja kasvuhäiriöt

Kynsien tehtävä on suojata sormien ja varpaiden päitä.

Kynsilevy on kovaa runsasrikkistä keratiinia eli sarveisainetta. Sen alla on kynsipeti ja reunoilla kynsivalli. Kynsi kasvaa tyvestä eli kynsiaiheesta käsin, ja kasvunopeus on keskimäärin 1-3 mm/kk. Sormenkynnet kasvavat selvästi varpaankynsiä nopeammin.

Kivennäis- ja hivenaineiden tai vitamiinien syöminen ei yleensä paranna kynsien laatua tai rakennetta, jos näiden saanti on normaalia. Toisaalta häiriöt ravinnossa, anoreksia tai hoitamaton keliakia, voivat heikentää kynsiä.

Kynsien erilaiset muutokset voivat johtua synnynnäisistä kehityshäiriöistä, kynsien kasvuhäiriöistä tai olla jonkin taudin tai sairauden aiheuttamia. Kynsissä ja kynsivalleissa voi olla myös bakteeri-infektioita tai ulkoisen vamman aiheuttamia muutoksia.

Kaikkia mainittuja kynsimuutoksia voi esiintyä sekä sormien että varpaiden kynsissä.

Poikittaiset vaot ns. Beaun viivat

Valtaosalla vauvoista todetaan parin kuukauden iässä yhdessä tai useammassa kynnessä poikittaisia vakoja ns. Beaun viivoja, jotka eivät vaadi hoitoa. Ne häviävät yleensä itsestään muutamassa kuukaudessa, kun vauvan kynnet kasvavat.

Aikuisella esiintyvät Beaun viivat liittyvät yleensä johonkin sairauteen. Usein syynä voi olla raju, akuutti sairaustila, joka pysäyttää kynnen kasvun ja kasvun taas jatkuessa kynteen jää poikittainen ura. Kynsien kasvaessa viivat yleensä häviävät.

Pyykkilautamaisia poikittaisia vakoja voi syntyä kynteen myös pitkittyneessä kynsivallin tulehduksessa tai kynsivallissa olevasta ihottumasta (psoriaasi tai ekseema). Kynsivallin tulehdusta aiheuttaa helposti tarpeeton, toistuva kynsinauhojen käsittely. Kynsinauhan tehtävä on suojata kynttä, siksi sitä ei pidä työnnellä ns. syrjään tai varsinkaan leikellä. Em. toimenpiteet lisäävät infektioiden riskiä.




Lusikkakynnet

Lusikkakynsi on lapsella aika tavallinen. Lusikkakynsi on yleensä isovarpaassa esiintyvä ilmiö mutta sitä voi havaita myös muissa kynsissä. Ilmiön syytä ei tunneta. Lusikkakynsi on nimensä mukaisesti kuopalla kuin kahvilusikka. Lapsen kasvaessa kynsi yleensä normalisoituu.

Aikuisella ohuet, lusikan lailla kuopalla olevat kynnet saattavat kieliä raudan puutteesta. Raudanpuute taas voi olla seurausta ruokavaliosta, vatsan tai suoliston sairaudesta tai keliakiasta. Aina lusikkakynnelle ei löydy syytä ja se voi myös parantua itsestään.


Rosokynnet

Rosokynnet -termi tarkoittaa pieniä kuoppia, sameutta ja karheutta yleensä monessa kynnessä. Kynnet saattavat myös hilseillä. Lapsilla ilmiön taustalla ei ole erityistä syytä ja kynnet yleensä muuttuvat normaalin näköisiksi murrosikään mennessä. Rosokynsistä käytetään myös nimitystä "santapaperikynnet".

Aikuisilla rosokynnet liittyvät tavallisesti ihosairauksiin, kuten psoriaasiin, punajäkälään tai pälvikaljuun. Sairauksien hyvästä hoitotasapainosta on syytä huolehtia, niin kynnetkin pysyvät kunnossa. Mikäli edellä mainittuja sairauksia ei ole, on rosokynsistä syytä ottaa sieniviljely. Rosokynnet ovat yleensä hyvin kuivat, joten omahoidossa kannattaa käyttää rasvaista käsivoidetta, jota levittää hyvin myös kynsille. Rosokynnet saattavat ilmaantua odottamatta ja valitettavasti ehkäisykeinoa niihin ei ole.


Kynsien kerroksittainen hilseily/lohkeilu

Kynnen kärkiosan kerroksittainen hilseily/lohkeilu on keski-ikäisten ja ikääntyneiden naisten kynsiongelma. Kynnen kärkiosa liuskoittuu pinnan suuntaisesti, jolloin sormen kärki voi olla arka. Liuskoittuminen johtuu kynsilevyn heikkenemisestä, kuivumisesta ja haurastumisesta. Oiretta edistää märkä työ sekä kynsilakanpoistoaineen tiheä käyttö, ja joskus myös kynsilakka-allergia. Kynsiä kannattaa hoitaa ja rasvata säännöllisesti kosteuttavalla käsivoiteella ja lopettaa kynsilakan käyttö.


Kynnen halkeama

Kynnen pitkittäissuuntainen halkeama esiintyy yleensä yhdessä kynnessä. Kynsi halkeaa tuntemattomasta syystä ja häviää itsekseen yleensä parissa vuodessa kynnen kasvaessa. Kynttä voi pitää tarvittaessa ikään kuin kasassa esim. laastarin avulla.

Kellolasikynnet

Kellolasikynsi on kupera kuin kellon lasi. Yleensä kaikkien sormien ja varpaiden kynnet ovat samanlaiset. Lapsilla kellolasikynnet ovat harmiton kehityshäiriö, jonka syytä ei tunneta.

Kun aikuisella aikaisemmin normaaleina kasvaneet kynnet muuttuvat iän myötä kuperiksi kellolasikynsiksi ja samalla sormien ja varpaiden kärkijäsenet suurentuvat, on epäiltävä keuhkoahtaumatautia tai muuta sairautta, joka estää kaasujen vaihtoa keuhkoissa. Myös maksan, sydämen tai suoliston ongelmat voivat aiheuttaa kellolasikynnen, joten oireen takia kannattaa aina hakeutua lääkärin vastaanotolle.


Kynsidystrofia (epämuotoinen kynsi) ja kotkankynsi

Kynsidystrofia, kynnen kasvu epämuotoisena, on yleensä ikääntymiseen liittyvä kynsimuutos. Kynsilevy on paksu ja hauras. Se muistuttaa paljon psorikynttä tai sienikynttä.

Kotkankynsi eli onykogrypoosi on kynsidystrofian muoto, jossa kynnet ovat paksut, kellertävän sameat ja käyristyneet. Kynsi kasvaa paksuna ja kaartuu koukkumaiseksi.

Kynsissä on usein kynsisieneen viittaavia muutoksia, ja joissain tapauksissa sieniviljely on syytä ottaa sienen osoittamiseksi tai poissulkemiseksi. Kotkankynsi yleensä aristaa, kuluttaa sukkia ja aiheuttaa haavaumia viereiseen varpaaseen. Kotkankynsiä on eniten ikäihmisillä, mutta joskus nuorillakin. Kotkankynnet on syytä pitää lyhyenä ja jalkahoitaja voi ohentaa kynsilevyä poran avulla.

Epämuotoinen kynsi johtuu yleensä ikääntymisestä, ja sen syy on tavallisesti huono verenkierto jaloissa. Henkilöillä on usein diabetes, psoriasis tai jokin verenkierron ongelma. 

Epämuotoinen kynsi voi olla seurausta myös vammasta, jossa kynsi on vaurioitunut. Kynsi on herkkä ja ottaa helposti ns. nokkiinsa. Jos kynsi on vamman seurauksena lähtenyt kokonaan pois, voi olla, että uusi kynsi kasvaa jatkossa aina epämuotoisena. Tällainen kynsi on myös herkkä infektoitumaan.




Pihtikynsi

Pihtikynsi kaartuu molemmilta sivuilta tiiviisti kynnen reunoihin. Kynsi aiheuttaa kipua ja infektoituu helposti. Kynsivallin tulehdus on yleisin ongelma. Pihtikynsi on yleinen isovarpaassa mutta niitä on myös muissa varpaissa ja myös sormien kynsissä.

Pihtikynsien syynä on yleensä aikaisemmin sattunut vamma, huono verenkierto, liian pienet kengät tai vain perinnöllinen taipumus. Aina syytä ei tiedetä. Pihtikynsiä esiintyy keski-ikäisillä ja vanhoilla ihmisillä. Hoitona on kynsilevyn reilu ohentaminen keskeltä ja reunojen nosto jousen avulla tai esimerkiksi kuitunauhan tai pumpulin laittaminen reunojen alle. Terveydenhoidon jalkahoitajat osaavat auttaa pihtikynsien hoidossa.


Kynnen irtoaminen

Kynnen irtoamista on kahta tyyppiä. Kynsi voi irrota kärjestä tai tyvestä käsin. Myös kaikki kynnet voivat irrota. Pienillä lapsilla kynsien irtoamisen syy on tuntematon.

Yleisempää kynnen irtoaminen on naisilla, joilla kynsilevy on ohuempi ja pehmeämpi kuin miehillä. Yleensä syytä kynnen irtoamiseen ei tiedetä. Joskus kynnen irtoaminen liittyy sairauksiin, esim. psoriaasiin, kilpirauhasen häiriöihin, anemiaan, diabetekseen, atooppiseen ekseemaan tai punajäkälään.

Toistuva kynsilakan ja asetonin käyttö, kynsien alustojen puhdistaminen tai kynsinauhojen käsittely sekä märkä työ edesauttavat kynsien irtoamista. Kynsien irtoamiseen liittyy joskus johonkin sairauteen annettu lääkehoito, esim. tetrasykliikuuri tai A-vitamiinin johdannaiset. Irtoavassa kynnessä saattaa usein olla myös hiivaa ja bakteereita.


Kynsien puuttuminen

Yhden tai useamman kynnen puuttuminen syntymähetkellä on synnynnäinen häiriö, joka voi olla väistyvästi perinnöllinen ilmiö. Kynsiä ei yleensä myöhemminkään tule.


LÄHDE: Terveyskirjasto; tekstiä muokaten omaan suuhun sopivaksi/omaa tietoa ja kokemusta vastaavaksi. 

KUVAT: Terveyskirjasto

Sisäänkasvanut kynsi - kivulias vaiva

Tykyttävä tunne, punoitus, paine ja kipu. Näillä sanoilla asiakkaat kuvailevat usein sisäänkasvanutta kynttä (unguis incarnatus) ja sen aiheuttamia tuntemuksia varpaassa.

Jalkojenhoidon ammattilaisille sisäänkasvanut kynsi ja siihen liittyvät vaivat ovat erittäin tuttuja.

Sisäänkasvanut kynsi on tila, jossa kynnen reuna painautuu kasvaessaan kynsivalliin. Yleensä sisään kasvanut kynsi ilmenee isovarpaassa. Tämä kivulias vaiva voi tulla kenelle tahansa iästä riippumatta. Sen syntymiseen ja ennaltaehkäisyyn voi vaikuttaa kiinnittämällä huomiota jalkojen itsehoitoon.

Vaivan syyt

Kynsien sisäänkasvamiseen on monia syitä, mutta yleisimmät syyt ovat valitettavasti virheellinen itsehoito sekä liian pienet sukat ja kengät.

Kun on totuttu ja opittu leikkaamaan kynnet väärin, seurauksena voi olla sisäänpäin kasvavat kynnet. Jos kynnet leikataan reunoista liian lyhyiksi, kynsipatja pienenee ja kasvaessaan kupertuu alaspäin. Tämä aiheuttaa painetta pehmytkudokseen minkä seurauksena kynsivalli voi tulehtua.

Toistuvat kuumat jalkakylvyt altistavat helposti sisäänkasvaville kynsille. Kosteus johtaa kynsiuurteiden pehmenemiseen. Pehmenneet kynsiuurteet eivät enää kestä kynnen tai kengän aiheuttamaa painetta ja kynsi painautuu syvemmälle kudokseen, mikä saa aikaan ihon rikkoutumisen.

Liian pienien sukkien tai kenkien käyttö muuttaa kynnen mallia, jolloin kynnen normaali kasvu häiriintyy. Turvotus, ylipaino ja runsas hikoilu pahentavat oireita. Jos jalkahygieniasta ei huolehdita riittävästi, kynsiuurteisiin kertyy likaa ja nukkaa. Epäpuhtaudet painavat kynttä ja seurauksena kynsiuurteeseen muodostuu painetta ja kynsi voi jopa irrota.

Joskus sisäänkasvaneen kynnen taustalla on fysiologisia syitä, kuten kynsilevyn malli, kynsivallin liiallinen kasvu tai poikkeavat 1. ja 2. jalkapöytäluiden mittasuhteet. Kynsilevyn malli on usein synnynnäinen mutta siihen vaikuttavat myös jalkineiden koko ja ikääntyminen. Ikääntyessä tapahtuu rappeutumista, mikä osaltaan vaikuttaa myös kynsiin; kynnet voivat alkaa kasvaa rullalle, kuivua ja kovettua.

Vaivan ennaltaehkäisy

Jalkojen oikeaoppinen omahoito on tärkein kynnen sisäänkasvua ehkäisevä keino.

Nämä omahoidon keinot ylläpitävät jalkojen ja varpaiden kynsien terveyttä:

- jalkojen pesu haalealla vedellä päivittäin
- kynsiuurteiden puhdistus pesun yhteydessä pehmeällä kynsiharjalla
- kynsien oikea leikkausmalli; leikkaa kynnet mahdollisimman suoraan, viilaa terävät kulmat tarvittaessa, älä pyöristä kynnen reunoja tai leikkaa reunoja liian lyhyeksi
- jalkaterien, kynsien ja kynsivallien rasvaus säännöllisesti päivittäin tai vähintään 2-3 kertaa viikossa
- käytä oikean kokoisia sukkia ja kenkiä
- kuperakyntisen kannattaa käydä leikkauttamassa varpaiden kynnet jalkojenhoidon ammattilaisen luona, jotta kivuliaita kynsipiikkejä ei pääse syntymään
- jos jalat hikoilevat runsaasti, kannattaa kiinnittää huomio oikeanlaisiin sukkiin ja käyttää jalkadeodoranttia tai talkkia
- suosi sukkamateriaalina villaa, merinovillaa, bambua tai keinokuitua
- lampaanvillaa voi käyttää varpaiden väleissä imemässä kosteutta
- on olemassa myös pohjallisia, jotka kuljettavat kosteutta pois ja pitävät jalat kuivina.

Ammattilaisen hoitoapu:

- sisäänkasvaneen kynnen hoidossa korostuu jalkojenhoidon ammattilaisen tarjoama hoito
- jalkahoitaja puhdistaa kynsiuurteet, poistaa epäpuhtaudet ja eritteet
- kynsi muotoillaan oikein ja kynsi ohennetaan, jos kynsi on kovin paksu
- kynnen ohentaminen keventää kynnen aiheuttamaa painetta
- mahdollinen kynsipiikki poistetaan ja kynttä kevennetään laittamalla kynnen reunan alle kuitukangaseriste - Capoline-nauha, joka vähentää kynnen hankautumista uurteeseen
- Capoline-nauhan laittaminen edellyttää, että kynnen reunassa on riittävästi pituutta, jotta nauha pysyy paikoillaan.

Capoline-nauha kynnen reunan alla.

- joissain tapauksissa kynteen on syytä tehdä kynnenoikaisuhoito jousella tai liuskalla, mikä auttaa kynttä kasvamaan oikeaan suuntaan
- kynnenoikaisu vaatii asiakkaalta sitoutumista hoitoon, sillä se joudutaan tekemään useamman kerran, jotta tavoitetaan haluttu hoitotulos.

Podofix kynnenoikaisu

- kynnenoikaisua ei voi tehdä, jos kynnessä on kynsisieni, tulehdus tai henkilö harrastaa paljon uimista, jolloin jalat/kynnet likoavat jatkuvasti.
- jos kynsivalli on tulehtunut, kannattaa käydä näyttämässä kynttä lääkärille, joka antaa reseptin antibioottihoitoa varten.

Vaikeaan, hyvin kuperaan kynteen, johon eivät kynnenoikaisut tehoa, on syytä tehdä kirurginen toimenpide; kiilaexcisio, jossa lääkäri puudutuksessa poistaa kynnen sivusta kaistaleen kynnen juureen asti.
 

Pediabaehr Teepuusalvaa voi käyttää sisäänkasvaneen kynnen hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. Voide sisältää teepuuöljyä, joka on antimikrobinen eteerinen öljy. Voidetta levitetään hoidettavalle kynnelle ja kynsivalliin kahdesti päivässä. Hoitoalue voidaan tarvittaessa peittää Soft next -joustosidoksella. Voide vähentää kynnen aiheuttamaa paineen tuntua ja ehkäisee ihoärsytystä.
 


Lähde: mill's

Kynsimuutokset; Osa 2/2 Kynnen värimuutokset

Kynsien tehtävä on suojata sormien ja varpaiden päitä. Kynsilevy on kovaa runsasrikkistä keratiinia eli sarveisainetta. Sen alla on kynsipet...