Kynsimuutokset; Osa 2/2 Kynnen värimuutokset

Kynsien tehtävä on suojata sormien ja varpaiden päitä.

Kynsilevy on kovaa runsasrikkistä keratiinia eli sarveisainetta. Sen alla on kynsipeti ja reunoilla kynsivalli. Kynsi kasvaa tyvestä eli kynsiaiheesta käsin, ja kasvunopeus on keskimäärin 1-3 mm/kk. Sormenkynnet kasvavat selvästi nopeammin kuin varpaankynnet.

Kynsien erilaiset muutokset voivat johtua synnynnäisistä kehityshäiriöistä, kynsien kasvuhäiriöistä tai olla jonkin taudin tai sairauden aiheuttamia. Kynsissä voi olla myös bakteeri-infektioita tai ulkoisen vamman aiheuttamia muutoksia.

Kaikkia alla mainittuja kynsimuutoksia voi esiintyä sekä sormien että varpaiden kynsissä.


Ulkoisen syyn aiheuttama värimuutos kynnessä on helppo selvittää raaputtamalla kynttä terävällä esineellä. Väri lähtee, mutta kynnen pinta ei vaurioidu.

Sellainen on esim. tupakoitsijan kynnen kellanruskea väri, joka on peräisin tupakan tervasta. Toinen esimerkki on kaliumpermanganaatti, jota lisätään eräiden käsi- ja jalkaihottumien kylvetysliuoksiin. Itse kaliumpermanganaatti on tummanviolettia, mutta kynnet se muuttaa tummanruskeiksi. Viime vuosina yleistyneiden itseruskettavien voiteiden käyttäjillä kynnet voivat saada porkkananruskean värin, ja samalla kämmenet voivat muuttua porkkananvärisiksi.

Musta läiskä kynnen alla on tavallisin merkki vamman aiheuttamasta verenvuodosta. Varpaille on ehkä pudonnut jotain painavaa tai olet lyönyt varpaat kynnykseen tai tuolin jalkaan. Pitkäkestoinen mekaaninen ärsytys voi myös aiheuttaa verenvuotoja kynsien alle. Esimerkiksi liian pienet kengät jatkuvassa käytössä, epäsopivien jalkineiden käyttö vaelluksella tai tyypillisenä esimerkkinä ns. juoksijan varpaankynnet, jotka ovat jatkuvasti voimakkaan iskun kohteina.


Kynnen alaisen pigmenttiluomen melamiini muodostaa tavallisesti yhden pitkittäisen, tumman juovan kynteen, ja melamiinipigmenttiä on myös kynsivallissa. Melamiini on pigmenttisolujen eli melanosyyttien tekemää mustaa pigmenttiä. Muutos on hyvälaatuinen, mutta voi edellyttää melanooman poissulkemista koepalalla. Samantapaisia tummia, pitkittäisiä juovia kynsissä esiintyy myös punajäkälässä.


Melanooma kynnen alla. Kynnen alla oleva melanooma kohottaa ensin kynttä ja sitten häiritsee sen kasvua. Mustaa pigmenttiä on vaihtelevasti. Jos kynteen tai sen alle ilmaantuu uusi tai muuttuva tumma juova, on syytä hakeutua ihotautilääkärin vastaanotolle. Kyseessä voi olla melanooma, joka on ihosyövistä vakavimpia.

Jokainen tumma juova kynnessä ei välttämättä ole melanoomaa, mutta muutos on hyvä tarkistaa. Ihosyöpien hoidossa on olennaisinta varhainen toteaminen, minkä ansiosta ihosyöpä saadaan kuriin huomattavasti kevyemmin hoidoin kuin jos sen annetaan kehittyä pitkään.


Valkeat täplät ja viivat kynnessä ovat merkki häiriöstä kynnen kehityksessä. Niitä aiheuttaa tavallisimmin toistuva, vähäinen kynteen kohdistunut vamma. Valkoisia täpliä ja viivoja voi joskus nähdä myös yleisinfektioissa sekä syöpähoitojen ja myrkytysten seurauksena.


Kauttaaltaan posliininvalkeat kynnet on harvinainen, perinnöllinen kynnen kypsymishäiriö. On myös mahdollista, että kynnen tyviosa on tavallisen värinen ja kärkiosa (kaksi kolmasosaa kynnen pituudesta) on valkoinen. Valkokyntisyys voi olla myös merkki yleissairaudesta tai myrkytyksestä.

Kynnen tyviosan valkoisuus saattaa olla merkki jostain yleissairaudesta, kuten diabetes tai sydämen, munuaisten tai maksan vajaatoiminta. Aina ei selittävää tekijää kuitenkaan löydy.


Valkoinen/karhea kynsi voi olla merkki harvinaisesta kynnen pintasilsasta, joka todetaan sieniviljelyllä. Tämän hoidoksi riittää paikallishoito amorolfiinilakka ja kynnen hionta.


Keltaiset kynnet, joissa on vihertävää vivahdetta, ovat yleisempiä jaloissa kuin käsissä. Niiden syynä on usein huono verenkierto tai häiriö imunestekierrossa. Henkilöllä saattaa olla myös jokin keuhkosairaus. Keltaisia paksuuntuneita kynsiä on erityisesti ikäihmisillä. Kynnet voivat olla myös kaarevat sekä pitkittäis- että poikittaissuuntaan. Keltakyntisyyteen ei ole tepsivää hoitoa.

Kynsien vihertävän harmaa väri on tavallisesti merkki Pseudomonas-bakteerin aiheuttamasta paikallisesta infektiosta, jossa myös kynsilevy paksuuntuu. Jos vihreisiin kynsiin liittyy kynsivallintulehdus, hoito on antibiootti ja pakallinen antiseptinen puhdistusaine. Jos tulehdusta ei ole, ei antibiooteista ole apua.


Aspergillus-homesieni voi tehdä kynteen samanlaisia mustia läskiä kuin verenpurkaumat tai kynsisieni. Sellaisen kynnen hoitaminen normaalin väriseksi on todella haastavaa.


Kynsisieni (Trichophyton rubrum) on hyvin yleinen kynnen värimuutos. Se alkaa yleensä isovarpaan kynnen reunasta, josta se saattaa levitä muihin kynsiin. Värimuutos on yleensä keltaisen kukertava. Kynsisienestä olen kirjoittanut jo aikaisemmin paljon, joten voit etsiä haun kautta siihen liittyviä kirjoituksia täältä blogista.


TEKSTI: Terveyskirjasto, muokattu omaan suuhun sopivaksi omien kokemusten ja tiedon valossa.

KUVAT: Terveyskirjasto

Kynsimuutokset; osa 1/2 Kynnen kehitys- ja kasvuhäiriöt

Kynsien tehtävä on suojata sormien ja varpaiden päitä.

Kynsilevy on kovaa runsasrikkistä keratiinia eli sarveisainetta. Sen alla on kynsipeti ja reunoilla kynsivalli. Kynsi kasvaa tyvestä eli kynsiaiheesta käsin, ja kasvunopeus on keskimäärin 1-3 mm/kk. Sormenkynnet kasvavat selvästi varpaankynsiä nopeammin.

Kivennäis- ja hivenaineiden tai vitamiinien syöminen ei yleensä paranna kynsien laatua tai rakennetta, jos näiden saanti on normaalia. Toisaalta häiriöt ravinnossa, anoreksia tai hoitamaton keliakia, voivat heikentää kynsiä.

Kynsien erilaiset muutokset voivat johtua synnynnäisistä kehityshäiriöistä, kynsien kasvuhäiriöistä tai olla jonkin taudin tai sairauden aiheuttamia. Kynsissä ja kynsivalleissa voi olla myös bakteeri-infektioita tai ulkoisen vamman aiheuttamia muutoksia.

Kaikkia mainittuja kynsimuutoksia voi esiintyä sekä sormien että varpaiden kynsissä.

Poikittaiset vaot ns. Beaun viivat

Valtaosalla vauvoista todetaan parin kuukauden iässä yhdessä tai useammassa kynnessä poikittaisia vakoja ns. Beaun viivoja, jotka eivät vaadi hoitoa. Ne häviävät yleensä itsestään muutamassa kuukaudessa, kun vauvan kynnet kasvavat.

Aikuisella esiintyvät Beaun viivat liittyvät yleensä johonkin sairauteen. Usein syynä voi olla raju, akuutti sairaustila, joka pysäyttää kynnen kasvun ja kasvun taas jatkuessa kynteen jää poikittainen ura. Kynsien kasvaessa viivat yleensä häviävät.

Pyykkilautamaisia poikittaisia vakoja voi syntyä kynteen myös pitkittyneessä kynsivallin tulehduksessa tai kynsivallissa olevasta ihottumasta (psoriaasi tai ekseema). Kynsivallin tulehdusta aiheuttaa helposti tarpeeton, toistuva kynsinauhojen käsittely. Kynsinauhan tehtävä on suojata kynttä, siksi sitä ei pidä työnnellä ns. syrjään tai varsinkaan leikellä. Em. toimenpiteet lisäävät infektioiden riskiä.




Lusikkakynnet

Lusikkakynsi on lapsella aika tavallinen. Lusikkakynsi on yleensä isovarpaassa esiintyvä ilmiö mutta sitä voi havaita myös muissa kynsissä. Ilmiön syytä ei tunneta. Lusikkakynsi on nimensä mukaisesti kuopalla kuin kahvilusikka. Lapsen kasvaessa kynsi yleensä normalisoituu.

Aikuisella ohuet, lusikan lailla kuopalla olevat kynnet saattavat kieliä raudan puutteesta. Raudanpuute taas voi olla seurausta ruokavaliosta, vatsan tai suoliston sairaudesta tai keliakiasta. Aina lusikkakynnelle ei löydy syytä ja se voi myös parantua itsestään.


Rosokynnet

Rosokynnet -termi tarkoittaa pieniä kuoppia, sameutta ja karheutta yleensä monessa kynnessä. Kynnet saattavat myös hilseillä. Lapsilla ilmiön taustalla ei ole erityistä syytä ja kynnet yleensä muuttuvat normaalin näköisiksi murrosikään mennessä. Rosokynsistä käytetään myös nimitystä "santapaperikynnet".

Aikuisilla rosokynnet liittyvät tavallisesti ihosairauksiin, kuten psoriaasiin, punajäkälään tai pälvikaljuun. Sairauksien hyvästä hoitotasapainosta on syytä huolehtia, niin kynnetkin pysyvät kunnossa. Mikäli edellä mainittuja sairauksia ei ole, on rosokynsistä syytä ottaa sieniviljely. Rosokynnet ovat yleensä hyvin kuivat, joten omahoidossa kannattaa käyttää rasvaista käsivoidetta, jota levittää hyvin myös kynsille. Rosokynnet saattavat ilmaantua odottamatta ja valitettavasti ehkäisykeinoa niihin ei ole.


Kynsien kerroksittainen hilseily/lohkeilu

Kynnen kärkiosan kerroksittainen hilseily/lohkeilu on keski-ikäisten ja ikääntyneiden naisten kynsiongelma. Kynnen kärkiosa liuskoittuu pinnan suuntaisesti, jolloin sormen kärki voi olla arka. Liuskoittuminen johtuu kynsilevyn heikkenemisestä, kuivumisesta ja haurastumisesta. Oiretta edistää märkä työ sekä kynsilakanpoistoaineen tiheä käyttö, ja joskus myös kynsilakka-allergia. Kynsiä kannattaa hoitaa ja rasvata säännöllisesti kosteuttavalla käsivoiteella ja lopettaa kynsilakan käyttö.


Kynnen halkeama

Kynnen pitkittäissuuntainen halkeama esiintyy yleensä yhdessä kynnessä. Kynsi halkeaa tuntemattomasta syystä ja häviää itsekseen yleensä parissa vuodessa kynnen kasvaessa. Kynttä voi pitää tarvittaessa ikään kuin kasassa esim. laastarin avulla.

Kellolasikynnet

Kellolasikynsi on kupera kuin kellon lasi. Yleensä kaikkien sormien ja varpaiden kynnet ovat samanlaiset. Lapsilla kellolasikynnet ovat harmiton kehityshäiriö, jonka syytä ei tunneta.

Kun aikuisella aikaisemmin normaaleina kasvaneet kynnet muuttuvat iän myötä kuperiksi kellolasikynsiksi ja samalla sormien ja varpaiden kärkijäsenet suurentuvat, on epäiltävä keuhkoahtaumatautia tai muuta sairautta, joka estää kaasujen vaihtoa keuhkoissa. Myös maksan, sydämen tai suoliston ongelmat voivat aiheuttaa kellolasikynnen, joten oireen takia kannattaa aina hakeutua lääkärin vastaanotolle.


Kynsidystrofia (epämuotoinen kynsi) ja kotkankynsi

Kynsidystrofia, kynnen kasvu epämuotoisena, on yleensä ikääntymiseen liittyvä kynsimuutos. Kynsilevy on paksu ja hauras. Se muistuttaa paljon psorikynttä tai sienikynttä.

Kotkankynsi eli onykogrypoosi on kynsidystrofian muoto, jossa kynnet ovat paksut, kellertävän sameat ja käyristyneet. Kynsi kasvaa paksuna ja kaartuu koukkumaiseksi.

Kynsissä on usein kynsisieneen viittaavia muutoksia, ja joissain tapauksissa sieniviljely on syytä ottaa sienen osoittamiseksi tai poissulkemiseksi. Kotkankynsi yleensä aristaa, kuluttaa sukkia ja aiheuttaa haavaumia viereiseen varpaaseen. Kotkankynsiä on eniten ikäihmisillä, mutta joskus nuorillakin. Kotkankynnet on syytä pitää lyhyenä ja jalkahoitaja voi ohentaa kynsilevyä poran avulla.

Epämuotoinen kynsi johtuu yleensä ikääntymisestä, ja sen syy on tavallisesti huono verenkierto jaloissa. Henkilöillä on usein diabetes, psoriasis tai jokin verenkierron ongelma. 

Epämuotoinen kynsi voi olla seurausta myös vammasta, jossa kynsi on vaurioitunut. Kynsi on herkkä ja ottaa helposti ns. nokkiinsa. Jos kynsi on vamman seurauksena lähtenyt kokonaan pois, voi olla, että uusi kynsi kasvaa jatkossa aina epämuotoisena. Tällainen kynsi on myös herkkä infektoitumaan.




Pihtikynsi

Pihtikynsi kaartuu molemmilta sivuilta tiiviisti kynnen reunoihin. Kynsi aiheuttaa kipua ja infektoituu helposti. Kynsivallin tulehdus on yleisin ongelma. Pihtikynsi on yleinen isovarpaassa mutta niitä on myös muissa varpaissa ja myös sormien kynsissä.

Pihtikynsien syynä on yleensä aikaisemmin sattunut vamma, huono verenkierto, liian pienet kengät tai vain perinnöllinen taipumus. Aina syytä ei tiedetä. Pihtikynsiä esiintyy keski-ikäisillä ja vanhoilla ihmisillä. Hoitona on kynsilevyn reilu ohentaminen keskeltä ja reunojen nosto jousen avulla tai esimerkiksi kuitunauhan tai pumpulin laittaminen reunojen alle. Terveydenhoidon jalkahoitajat osaavat auttaa pihtikynsien hoidossa.


Kynnen irtoaminen

Kynnen irtoamista on kahta tyyppiä. Kynsi voi irrota kärjestä tai tyvestä käsin. Myös kaikki kynnet voivat irrota. Pienillä lapsilla kynsien irtoamisen syy on tuntematon.

Yleisempää kynnen irtoaminen on naisilla, joilla kynsilevy on ohuempi ja pehmeämpi kuin miehillä. Yleensä syytä kynnen irtoamiseen ei tiedetä. Joskus kynnen irtoaminen liittyy sairauksiin, esim. psoriaasiin, kilpirauhasen häiriöihin, anemiaan, diabetekseen, atooppiseen ekseemaan tai punajäkälään.

Toistuva kynsilakan ja asetonin käyttö, kynsien alustojen puhdistaminen tai kynsinauhojen käsittely sekä märkä työ edesauttavat kynsien irtoamista. Kynsien irtoamiseen liittyy joskus johonkin sairauteen annettu lääkehoito, esim. tetrasykliikuuri tai A-vitamiinin johdannaiset. Irtoavassa kynnessä saattaa usein olla myös hiivaa ja bakteereita.


Kynsien puuttuminen

Yhden tai useamman kynnen puuttuminen syntymähetkellä on synnynnäinen häiriö, joka voi olla väistyvästi perinnöllinen ilmiö. Kynsiä ei yleensä myöhemminkään tule.


LÄHDE: Terveyskirjasto; tekstiä muokaten omaan suuhun sopivaksi/omaa tietoa ja kokemusta vastaavaksi. 

KUVAT: Terveyskirjasto

Sisäänkasvanut kynsi - kivulias vaiva

Tykyttävä tunne, punoitus, paine ja kipu. Näillä sanoilla asiakkaat kuvailevat usein sisäänkasvanutta kynttä (unguis incarnatus) ja sen aiheuttamia tuntemuksia varpaassa.

Jalkojenhoidon ammattilaisille sisäänkasvanut kynsi ja siihen liittyvät vaivat ovat erittäin tuttuja.

Sisäänkasvanut kynsi on tila, jossa kynnen reuna painautuu kasvaessaan kynsivalliin. Yleensä sisään- kasvanut kynsi ilmenee isovarpaassa. Tämä kivulias vaiva voi tulla kenelle tahansa iästä riippumatta. Sen syntymiseen ja ennaltaehkäisyyn voi vaikuttaa kiinnittämällä huomiota jalkojen itsehoitoon.

Vaivan syyt

Kynsien sisäänkasvamiseen on monia syitä, mutta yleisin syy on valitettavasti virheellinen itsehoito.

Kun on totuttu ja opittu leikkaamaan kynnet väärin, seurauksena voi olla sisäänpäin kasvavat kynnet. Jos kynnet leikataan reunoista liian lyhyiksi, kynsipatja pienenee ja kasvaessaan kupertuu alaspäin. Tämä aiheuttaa painetta pehmytkudokseen minkä seurauksena kynsivalli voi tulehtua.

Toistuvat kuumat jalkakylvyt altistavat helposti sisäänkasvaville kynsille. Kosteus johtaa kynsiuurteiden pehmenemiseen. Pehmenneet kynsiuurteet eivät enää kestä kynnen tai kengän aiheuttamaa painetta ja kynsi painautuu syvemmälle kudokseen, mikä saa aikaan ihon rikkoutumisen.

Liian pienien sukkien tai kenkien käyttö muuttaa kynnen mallia, jolloin kynnen normaali kasvu häiriintyy. Turvotus, ylipaino ja runsas hikoilu pahentavat oireita. Jos jalkahygieniasta ei huolehdita riittävästi, kynsiuurteisiin kertyy likaa ja nukkaa. Epäpuhtaudet painavat kynttä ja seurauksena kynsiuurteeseen muodostuu painetta ja kynsi voi jopa irrota.

Joskus sisäänkasvaneen kynnen taustalla on fysiologisia syitä, kuten kynsilevyn malli, kynsivallin liiallinen kasvu tai poikkeavat 1. ja 2. jalkapöytäluiden mittasuhteet. Kynsilevyn malli on usein synnynnäinen mutta siihen vaikuttavat myös jalkineiden koko ja ikääntyminen. Ikääntyessä tapahtuu rappeutumista, mikä osaltaan vaikuttaa myös kynsiin; kynnet voivat alkaa kasvaa rullalle, kuivua ja kovettua.

Vaivan ennaltaehkäisy

Jalkojen oikeaoppinen omahoito on tärkein kynnen sisäänkasvua ehkäisevä keino.

Nämä omahoidon keinot ylläpitävät jalkojen ja varpaiden kynsien terveyttä:

- jalkojen pesu haalealla vedellä päivittäin
- kynsiuurteiden puhdistus pesun yhteydessä pehmeällä kynsiharjalla
- kynsien oikea leikkausmalli; leikkaa kynnet mahdollisimman suoraan, viilaa terävät kulmat tarvittaessa, älä pyöristä kynnen reunoja tai leikkaa reunoja liian lyhyeksi
- jalkaterien, kynsien ja kynsivallien rasvaus säännöllisesti päivittäin tai vähintään 2-3 kertaa viikossa
- käytä oikean kokoisia sukkia ja kenkiä
- kuperakyntisen kannattaa käydä leikkauttamassa varpaiden kynnet jalkojenhoidon ammattilaisen luona, jotta kivuliaita kynsipiikkejä ja kynsien sisäänkasvua ei pääse syntymään
- jos jalat hikoilevat runsaasti, kannattaa kiinnittää huomio oikeanlaisiin sukkiin
- suosi sukkamateriaalina villaa, merinovillaa, bambua tai keinokuitua
- lampaanvillaa voi käyttää varpaiden väleissä imemässä kosteutta
- on olemassa myös pohjallisia, jotka kuljettavat kosteutta pois ja pitävät jalat kuivina.

Ammattilaisen hoitoapu:

- sisäänkasvaneen kynnen hoidossa korostuu jalkojenhoidon ammattilaisen tarjoama hoito
- jalkahoitaja puhdistaa kynsiuurteet, poistaa epäpuhtaudet ja eritteet
- kynsi muotoillaan oikein ja kynttä voidaan myös ohentaa, jos kynsi on kovin paksu
- kynnen ohentaminen keventää kynnen aiheuttamaa painetta
- mahdollinen kynsipiikki poistetaan ja kynttä kevennetään laittamalla kynnen reunan alle kuitukangaseriste - Capoline-nauha, joka vähentää kynnen hankautumista uurteeseen
- Capoline-nauhan laittaminen edellyttää, että kynnen reunassa on riittävästi pituutta, jotta nauha pysyy paikoillaan.

Capoline-nauha kynnen reunan alla.

- joissain tapauksissa kynteen on syytä tehdä kynnenoikaisuhoito jousella tai liuskalla, mikä auttaa kynttä kasvamaan oikeaan suuntaan
- kynnenoikaisu vaatii asiakkaalta sitoutumista hoitoon, sillä se joudutaan tekemään useamman kerran, jotta tavoitetaan haluttu hoitotulos.

Podofix kynnenoikaisu

- kynnenoikaisua ei voi tehdä, jos kynnessä on kynsisieni tai tulehdus
- jos kynsivalli on tulehtunut, kannattaa käydä näyttämässä kynttä lääkärille, joka antaa reseptin antibioottihoitoa varten.

Pediabaehr Teepuusalvaa voi käyttää sisäänkasvaneen kynnen hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. Voide sisältää teepuuöljyä, joka on antimikrobinen eteerinen öljy. Voidetta levitetään hoidettavalle kynnelle ja kynsivalliin kahdesti päivässä. Hoitoalue voidaan tarvittaessa peittää Soft next -joustosidoksella. Voide vähentää kynnen aiheuttamaa paineen tuntua ja ehkäisee ihoärsytystä.
 


Lähde: mill's

Syylän salat

Syylä - verruga vulgaris - on ihmisen papilloomaviruksen aiheuttama hyvänlaatuinen ihomuutos. Syyliä voi esiintyä missä tahansa kehossa mutta yleisimmin niitä esiintyy käsissä ja jaloissa. Syylä on aluksi ihonvärinen kohouma, joka kasvaa ja muuttuu karheaksi. Vanhetessaan syylä voi halkeilla ja olla kivulias.

Vaikka syylät ovat yleensä lasten ja nuorten ongelma, voi niitä saada minkä ikäinen henkilö tahansa. Lasten syylät paranevat yleensä parin vuoden sisällä itsestään, kun elimistö alkaa kehittää vasta-aineita virusta vastaan. Aikuisilla erilaiset sairaudet, lääkitykset ja allergiat heikentävät vasta-aineiden muodostumista ja ilman hoitoa paraneminen voi kestää vuosia.

Syylät jalkapohjissa

Jalkapohjissa syylä voi esiintyä ryppäänä pieniä sisäänpäin kasvavia syyliä tai yksittäisenä kohoumana, joka aikaa myöten kovenee ja karheutuu ja monesti myös aiheuttaa kipua. Syylän ympärille kehittyy usein kovettumaa, joka voi erityisesti kävellessä aiheuttaa kipua.

Mosaiikkimaisesti levinnyt syyläkasvusto jalkapohjassa.

Syylän ympärille voi jalkapohjassa muodostua kovettumaa.

Syylä on yleensä helppo todeta, sillä syylän vuoleminen aiheuttaa pistemäistä verenvuotoa syylässä. Joskus syylä on vaikea erottaa känsästä mutta syylää käsittelemällä toteaminen on helppoa ammattinsa osaavalle jalkahoitajalle.

Syylän näköinen muutos kämmenessä tai jalkapohjassa saattaa olla myös harvinainen okasolusyöpä.

Syylien hoito

Syyliä ei tarvitse välttämättä hoitaa, koska ne ovat hyvälaatuisia ja häviävät yleensä itsestään. Syylän aiheuttama kipu ja kosmeettinen haitta ovat kuitenkin hoidon aiheita. Hoidon tavoitteena on pienentää näkyvää syyläkudosta ja herättää immuunivaste syylävirusta vastaan.

Apteekin itsehoitohyllyn syylänhoitovalmisteissa on salisyylihappoa, maitohappoa, metaani-/muurahaishappoa, monokloorietikkahappoa tai trikloorietikkahappoa. Valmisteet pehmentävät syylää, jolloin sen hiominen tai vuoleminen käsittelyjen välissä helpottuu. Salisyylihapolla on todettu olevan paras hoitoteho syyliin. Syylävalmisteita käytetään pakkausselosteen mukaisesti.

Syylänhoitovalmisteiden kohdalla on huomioitava, että niitä ei saa käyttää liian pitkään. Osa ihmisistä voi olla hoitoaineiden ainesosille myös allerginen. Jos iho on kovin ohut tai olet diabeetikko, ei syylän hoitoaineita suositella ollenkaan. Syylänhoitovalmisteilla voi polttaa ihon rikki, jos niitä käyttää liian pitkään, iho on kovin ohut tai hoitoainetta menee runsaasti syylän vieressä olevalle ehjälle iholle.

Syylän aiheuttamaa kipua voidaan helpottaa käyttämällä syylän ympärillä huoparengasta. Myös pihkavoiteesta on apua syylän pehmentämiseen.

Nestemäistä typpeä hyödyntävä Cryo-jäädytyshoito on yksi tapa tuhota syyliä. Nestetyppihoito tulee yleensä toistaa muutaman kerran, jotta lopullinen hoitotavoite saavutetaan. Nestetyppihoitoa antavat hoitoon perehtyneet yleislääkärit, jalkahoitajat ja jalkaterapeutit. Lasten syylien hoidossa nestetyppijäädytystä ei suositella.

Kirurgista syylänpoistoa tulisi välttää, koska toimenpide aiheuttaa arven, joka voi etenkin jalkapohjassa muodostaa ajan kuluessa ympärilleen kovettumaa ja mahdollisesti känsän. Myös syylä voi toimenpiteestä huolimatta uusiutua.

Syylien ehkäisy

Jalkapohjien syylät tarttuvat helposti yleisistä uimahalleista, pukuhuoneista, liikuntasaleista ja saunoista. Käsien syylien tarkkaa tarttumistapaa ei tunneta. Jo muodostuneiden syylien raapiminen ja pureskelu sekä kynsinauhojen nyppiminen ja repiminen voi levittää syyliä omalla iholla.

Syylien havainnoinnissa on hyvä olla tarkkana. Syylän näköinen muutos kämmenessä tai jalkapohjassa saattaa olla myös harvinainen okasolusyöpä.


Lähteet: Terveyskirjasto, Hoitolatukku

Salakavala nivelrikko (artroosi, osteoartriitti)

Jos polvea kolottaa pitkällä lenkillä, kylmällä ilmalla tai yöllä levossa, saatat kärsiä nivelrikosta. Kipuun voi liittyä myös nivelen turvotusta ja punoitusta. Nivelrikko on maailman yleisin nivelsairaus ja oireilevaa nivelrikkoa sairastaa ainakin miljoona suomalaista.

Nivelrikkoisten määrä lisääntyy koko ajan ja siihen on syynä eliniän pidentyminen. Lähes jokaisella kuusikymppisellä on jossain nivelessä nivelrikkoa, vaikkei oireita olisikaan.

Nivelrikkoa esiintyy polvissa, lonkissa, ukkovarpaan tyvinivelessä, sorminivelissä ja selkänikamien välisissä nivelissä. Sairaus voi muhia nivelissä kauan ja pahentua hiljalleen, sillä se löydetään yleensä vasta kun kivut saavat hakeutumaan lääkäriin. Niin kauan kuin nivelrikko on lievää, sitä ei välttämättä huomaa.

Nivelrikko voidaan todeta varmuudella vain röntgen- tai magneettikuvauksella. Verikokeilla tai nivelnestenäytteellä voidaan sulkea pois muita sairauksia, kuten reuma, kihti ja Lymen tauti.

Nivelrikon syyt ja altistavat tekijät

Nivelrikon perimmäistä syytä ei tiedetä. Nivelrikko on nivelen ruston parantumaton sairaus. Rusto on elävää kudosta, joka uusiutuu koko ajan. Nivelrikossa rustoa tuhoutuu enemmän kuin uusiutuu. Rusto suojaa niveltä ja sen ansiosta nivelen pinnat liukuvat pehmeästi. Kun rusto häviää, nivelen luut hankautuvat toisiaan vasten, jolloin ne alkavat kärsiä. Myös ympärillä olevat pehmytkudosrakenteet vaurioituvat ja kipuilevat. Vaurioitunut nivelrustokudos ei parane ennalleen ja muutokset etenevät yleensä hitaasti vuosien kuluessa.

Kaavakuva nivelrikossa todettavista muutoksista.
Nivelrikossa nivelpintoja peittävä rusto vaurioituu, ohenee ja häviää osittain kokonaan.
Luuhun voi ilmaantua pieniä onteloita ja nivelkapselissa esiintyä tulehdusmuutoksia.

Vanhenemisen lisäksi isojen nivelten nivelrikolle altistavat raskas työ, niveliä kuormittava urheilu, ylipaino, nivelten virheasennot, erilaiset vammat ja tulehdukset sekä perimä. Sormien nivelrikon syy on yleensä perinnöllinen.

Nivelrikon oireet

Nivelrikkokipu on jomottavaa, se pahenee liikkuessa ja lievittyy levossa. Sairauden edetessä kipu voi muuttua jatkuvaksi ja sitä on myös yöllä. Kipu on yleensä paikallista mutta voi esim. lonkasta säteillä polveen ja päinvastoin. Nivelissä on aamu- ja liikkeellelähtöjäykkyyttä. Sairauden edetessä nivelen liikerata pienenee.

Alaraajojen (polvi, lonkka) nivelrikoissa kävely tasamaalla sekä portaissa vaikeutuu. Nousu tuolilta, wc-istuimelta ja sängystä on hankalaa. Lonkan nivelrikko säteilee yleensä pakarassa, etureidessä ja nivusissa. Pitkälle ehtineessä alaraajojen nivelrikoissa sukkien, housujen ja kenkien pukeminen sekä varpaiden kynsien leikkaaminen vaikeutuu. Lonkkien ja polvien nivelrikko aiheuttaa liikkumattomuutta ja heikentää toimintakykyä.

Selkärangan nivelrikko voi ahtauttaa selkäytimestä tulevien hermojen luisia aukkoja, mistä seuraa jalkoihin säteilevä selkäkipu, iskias.

Ukkovarpaan tyven nivelrikkoon liittyy usein vaivaisenluu. Vaikka vaivaisenluuta ei olisikaan, muodostuu usein ukkovarpaan tyvinivelen päälle rustoinen patti, joka on arka ja kipeä. Ukkovarpaan nivelrikko vaikeuttaa kävelyä ja saattaa aiheuttaa vaikeitakin asentovirheitä, jotka kipeyttävät polvia, lonkkia ja selkää.

Sormien nivelrikossa nivelten kohdalle syntyy kovia luukyhmyjä. Nivelrikko tekee kädestä kömpelön ja puristusvoima heikkenee. Sormi tai sormet eivät koukistu niin kuin aikaisemmin.

Nivelrikon hoito

Nivelrikkoa ei valitettavasti voi parantaa. Nivelrikon oireita, kipua, voidaan hoitaa kylmähoidoilla, fysioterapialla ja kipulääkkeillä, ensisijaisesti parasetamolilla. Joissakin tapauksissa voidaan joutua turvautumaan tulehduskipulääkkeisiin. TENS - transkutaatinen neurostimulaatio ja akupunktio saattavat lyhytaikaisesti vähentää nivelkipua ja parantaa toimintakykyä. Niveleen sisäisesti annettu hyaluronaattiruiske saattaa lievittää polvinivelrikkoon liittyvää kipua. Tulehdusvaiheessa niveleen annettu glukokortikoidihoito yleensä lievittää kipua ja tulehdusreaktiota.

Vaihtoehtoisena hoitomuotona voi käyttää luontaistuotevalmiste glukosamiinia, jonka hyödyistä ei ole tieteellistä näyttöä, mutta joillekin potilaille siitä on ollut apua.

Geelimäisistä, tulehduskipulääkkeitä sisältävistä reumavoiteista, on hyötyä sorminivelten nivelrikossa. Sormien nivelrikossa on säännöllisellä nivelten harjoittelulla todettu olevan merkittävä vaikutus nivelten toimintaan.

Alaraajojen nivelrikoissa on vältettävä sairaan nivelen liiallista kuormittamista. Ylipainoiselle nivelrikkopotilaalle on tärkeintä vähäenerginen ruokavalio ja nivelten liikkuvuusharjoittelu. Laihtuminen lievittää kipua ja parantaa toimintakykyä. Kotivoimistelun avulla nivelet pidetään liikkuvina ja lihakset kunnossa. Liikuntamuodoista uinti ja pyöräily ovat parhaita nivelrikkopotilaille.

Kävelyn avuksi on ehkä jossain vaiheessa syytä ottaa keppi tai rollaattori. Turhaa seisomista kannattaa välttää ja istuimina on hyvä suosia korkeajalkaisia tuoleja. Raskaita taakkoja ei saa kanniskella. Pukemisen apuvälineinä voidaan käyttää tarttumapihtiä, sukanvetolaitetta ja pitkävartista kenkälusikkaa.

Niveliä voidaan tukea joko jäykällä tai elastisella (esim. neopreeni) tuella. Jäykkää tukea käytetään ensisijaisesti epävakaassa nivelessä. Polvinivelrikossa voidaan käyttää kuormitusta vähentävää polvitukea, joka voi parantaa polven liikkuvuutta. Polvituen kuormitusta vähentävä vaikutus voi hidastaa nivelrikon etenemistä.

Kivut jäävät leikkauspöydälle

Jos nivelrikkokipu ei ole enää muutoin hallittavissa ja niveleen on kehittynyt merkittävä liikerajoitus, virheasento tai potilaan kyky selviytyä päivittäisistä toiminnoista on merkittävästi huonontunut nivelrikon takia, voidaan tehdä tekonivelleikkaus yksilöllisen harkinnan mukaisesti.

Tekoniveliä asennetaan varsinkin polviin ja lonkkiin, mutta niitä voidaan laittaa myös olkapäähän, kyynerniveleen, nilkkaan ja joihinkin pikku niveliin. Lonkka- ja polviproteesit kestävät ainakin 10-15 vuotta, mutta polven tekonivelen elinikä voi olla niitä huomattavasti pidempi. Jos tekonivel joudutaan asentamaan nuorena, edessä on todennäköisesti uusintaleikkaus. Tekonivelen vaihto on iso ja hankala operaatio. Siksi tekoniveleen ei turvauduta liian aikaisin.

Tekonivelen kanssa voi harrastaa kaikkea perusliikuntaa. Maratonia sillä ei kuitenkaan kannata juosta, koska iskut heikentävät proteesin kestävyyttä.

Suomessa tehdään vuosittain noin 24000 tekonivelleikkausta. Leikkauksessa sahataan vaurioituneet nivelosat pois ja niiden tilalle asennetaan tekonivel. Leikkaus tehdään selkäydinpuudutuksessa tai nukutuksessa. Toipumisaika riippuu leikkauksesta, potilaan iästä ja perussairauksista.

Lonkkapotilaat toipuvat varsin nopeasti. Polvipotilaiden toipumisaika kestää yleensä useita kuukausia, sillä polvileikkaus on isompi kuin lonkkaleikkaus. Suurin osa leikkauksista onnistuu hyvin ja kivut jäävät leikkauspöydälle.

Nivelrikon ehkäisy

Terveellisillä elintavoilla voi ehkäistä nivelrikon syntyä ja hidastaa sen etenemistä. Säännöllinen liikunta ylläpitää ja parantaa nivelrustojen hyvinvointia sekä aineenvaihduntaa. Kävely, hiihto, pyöräily ja uinti ovat hyviä lajeja mutta lähes mikä tahansa liikunta on nivelterveydelle hyväksi.

Vaa'an lukemaa kannattaa myös tarkkailla. Jos painoindeksi on liiaksi koholla, nilkan, polven ja lonkan nivelrikon riskit kasvavat selvästi. Lihavuus aiheuttaa elimistöön matala-asteista tulehdusta, joka lisää nivelrikon riskiä.

Tapaturmien ehkäisy vähentää nivelrikon vaaraa. Niveliin kohdistuvaa raskasta kuormitusta, kuten toistuvaa kyykistelyä, nivelten ääriasentoja ja hyvin raskaiden taakkojen nostamista kannattaa välttää. Nivelen vakautta vähentävät vammat on hoidettava hyvin. Ehkäisy on erittäin tärkeää niillä henkilöillä, joilla on useita riskitekijöitä.

Nivelet kannattelevat sinua, pidä niistä huolta!


Lähteet: Terveyskirjasto ja Reumaliitto.

Pohjallisilla on väliä!

On taas se aika vuodesta, kun kesäsandaalit on laitettu kaappiin ja tilalle on kaivettu lenkkareita, vaelluskenkiä ja kumisaappaita. Kesän helteisiin sopivat aktiviteetit ovat vaihtuneet patikointiin, polkujuoksuun, sauvakävelyyn sekä marjastukseen ja sienestykseen.

Patikointi ja vaellus

Patikointi on helppo ja edullinen liikuntamuoto, sillä se ei vaadi välttämättä erikoisvarusteita. Tärkeää kuitenkin on, kuten muutenkin arjessa, että jalkineet ovat oikean kokoiset ja säähän sopivat. Pidemmille ja vaativammille vaellusreiteille tulisi valita vaelluskengät, jotka tukevat jalkaa epätasaisessa maastossa ja joiden pohja pitää hyvin liukkaillakin alustoilla.

Vaelluskenkien pohjallisten olisi hyvä olla iskua vaimentavat ja kosteutta haihduttavat sekä raskaidenkin rinkkojen taakkaa kestävät. esimerkiksi Motion Controll - iskunvaimennuspohjalliset sopivat hyvin erilaisiin kenkiin ja niiden avosoluinen, hengittävä ja antibakteerinen polyuretaanikerros kuljettaa kosteutta pois ja pitää jalat kuivina. Pohjallisissa on päkiän kohdalla pehmeä tuki.

Motion Control - iskunvaimennuspohjalliset ovat valmiit tukipohjalliset, joissa on jäykkä rakenne sisäkaaren tuella. Pohjallisissa on pehmeät geelityynyt kantapäissä ja päkiässä. Pohjalliset soveltuvat paljon seisoville, aktiivisille liikkujille sekä turvakenkiin. Pohjalliset ovat anatomisesti muotoillut sekä hengittävät ja pestävät.


Juokseminen

Vaikka juosta voi säällä kuin säällä, monet saattavat kokea, että helteitä viileämmällä mutta talvipakkasia huomattavasti lämpimämmällä kelillä on miellyttävintä tehdä pidempiäkin lenkkejä. Syksyllä juostessa on otettava huomioon kylmyys, alustan liukkaus etenkin sadekeleillä sekä pimeys, kun päivät vähitellen lyhenevät talvea kohden. Mills Terveyspohjalliset sekä Motion Control - iskunvaimennuspohjalliset ovat oiva valinta juoksukenkiin.

Molemmissa on iskunvaimennusta ja materiaalina polyuretaani, joka palautuu helposti muotoonsa. Mills Muotopohjallisten kestävä SBR-kumi tuo pohjallisiin joustavuutta ja niissä päkiän kohdalla olevat pienet reiät takaavat kosteudensiirron.

Maastossa ja poluilla juostessa kengissä tulisi olla riittävä tuki ja pito, jotta jalka pysyy epävakaasta ja muuttuvasta maastosta huolimatta hyvin paikallaan kengässä ja loukkaantumisia ei pääse syntymään.

Mills Terveyspohjalliset ovat Poron-materiaalista valmistetut pohjalliset, jotka toimivat tehokkaana iskunvaimennuksena erilaisissa jalkineissa. Pohjalliset vähentävät jalkapohjaan kohdistuvaa painetta ja lievittävät alaraajojen rasituskipua sekä ennaltaehkäisevät kovettumien ja ihovaurioiden syntyä.

Mills Muotopohjalliset ovat iskua vaimentavat ja hengittävät valmispohjalliset koko jalkaterän alueelle. Pohjalliset lisäävät mukavuutta kenkiin sekä vähentävät väsymisen tunnetta jaloissa. Hengittävä, pestävä ja muotoiltava materiaali.

Sauvakävely

Sauvakävely sopii liikuntamuotona kaikenikäisille ja -kuntoisille liikkujille, sillä sen tehokkuutta voi itse helposti säädellä oman kunnon mukaan. Hyvissä kävelyjalkineissa on tukeva kantakuppi, iskunvaimennus kantapään alla, ja se on päkiän kohdata joustava. Mills Tukipohjalliset ovat iskua vaimentavat ja jalan etuosaa keventävät puolipohjalliset. Ne soveltuvat hyvin myös päkiän alueen kiputiloihin ja esimerkiksi ylirasittuneelle jalkaterälle.

Kovempitempoiseen sauvakävelyyn sopivat hyvin Mills Muotopohjalliset, jotka tasaavat painetta ja vähentävät liiallista kuormitusta koko jalkaterän alueella. Niiden kyky sitoa ja siirtää kosteutta on hyvä päkiän kohdalla olevien pienten reikien ansiosta.

Mills Tukipohjalliset ovat anatomisesti muotoillut, valmiit puolipohjalliset päkiätuella ylirasittuneille jaloille. Tehokas iskunvaimennus ja askellusta palauttava vaikutus. Pestävä, hengittävä ja kosteutta imevä materiaali.

Marjastus ja sienetys

Mustikoiden ja lakkojen aika alkaa olla tältä vuodelta ohitse, mutta puolukoita ja karpaloita löytynee vielä. Syksy on myös mitä parhainta sienestysaikaa! Marja- tai sieniretkelle kannattaa valita kengiksi kumisaappaat tai vaelluskengät, jotka ovat vedenpitävät. Saappaisiin soveltuvat hyvin esimerkiksi Mills Muotopohjalliset, joita voidaan käyttää myös yksilöllisemmän pohjallisen valmistusmateriaalina. Koska kumisaappaissa ei yleensä ole kiristysmahdollisuutta, kannattaa huolella valikoida oikeankokoiset saappaat, jotta hölskymisestä syntyviä hankaumia ja rakkoja ei pääse syntymään.


Erilaisia Mills pohjallisia myyvät hyvin varustetut apteekit, suutarit ja jalkahoitolat.

Nautitaan syksyn ulkoilukeleistä jalkojen hyvinvointia unohtamatta!


Teksti ja kuvat Mills - muokattu itse hiukan :)

Jalkojen iho tarvitsee kosteutta

Jalkojen ainutlaatuisen anatomian ja toistuvan käytön vuoksi ei ole yllätys, että jalkojenhoidon ammattilaisena kohtaan työssäni paljon asiakkaita, joilla on jaloissa erilaisia iho-ongelmia.

Yleisin ja tavallisin ongelma on jalkojen ihon liiallinen kuivuus.

On muistettava, että jalkojen iho ja erityisesti jalkapohjan iho on täysin erilainen kuin iho muualla kehossa.

Jalkapohjan orvaskesi on paksumpi kuin muu iho. Jalkapohjassa on myös ylimääräinen ihokerros,  kirkassolukerros. Kirkassolukerros on ohuiden, tiheästi pakkautuvien ihosolujen läpikuultava peitto, joka tarjoaa ylimääräisen vesiesteen ja suojaa ihoa kitkan aiheuttamilta vaurioilta. Jalkapohjan ihossa ei ole talirauhasia, jotka auttavat voitelemaan ihoa, kuten muualla kehossa.

Keskiverto ihminen kävelee noin 10 000 askelta päivässä. Jalkojen iho joutuu väistämättä kovalle koetukselle. Kuivan ihon ongelmien hoidossa ja korjaamisessa on yhtä paljon kysymys terveydestä kuin kauneudestakin. Kun jalkojen iho on liian kuiva ja se halkeilee ja hilseilee, jalat eivät ole vain epämiellyttävän näköiset ja tuntuiset, vaan ne ovat myös voimakkaasti riskialttiina vaurioille ja infektioille.

Kuivien jalkojen syitä on monia 

Elämäntavat on yksi iso syyllinen. Kova liikunta, seisomatyö tai työ, jossa liikutaan paljon paikasta toiseen, huonot ja vääränlaiset kengät ja ylipaino vaikuttavat kaikki jalkojen hyvinvointiin. Säännöllinen/viikoittainen uimahallissa tai luonnonvesissä uiminen kuivattaa jalkoja ja koko vartalon ihoa. Liian kuuma jalkojen pesuvesi, liian lämpimät suihkut päivittäin ja kovat saippuat, poistavat kosteuden iholta. Tästä syystä jaloille ei suositella pitkiä jalkakylpyjä, sillä lämmin vesi ja siinä vielä lisänä erilaiset jalkakylpysuolat, kuivattavat ihoa.

Ympäristö on toinen tekijä - mihin aikaan vuodesta tahansa. Pitkittynyt kuuma kesä ja auringolle altistuminen sekä kuiva ja lämmin sisäilma talvikuukausina edistävät molemmat koko vartalon ihon kuivumista.

Kaikki ihon kuivumisen syyt eivät aina ole meidän hallinnassa. Perimä, ikääntyminen ja jopa raskausaika voivat aiheuttaa ihon ja jalkojen kuivumista. Huono verenkierto jaloissa, esimerkiksi diabeetikoilla, kuivattaa jalkoja. Psoriaasi, ekseema ja sieni-infektiot jaloissa kuivattavat väistämättä jalkoja. Joidenkin vitamiinien puutostilat ja niiden hoitoon käytettävät lääkkeet,  autoimmuunisairauksissa käytettävät biologiset lääkkeet ja monet muut lääkevalmisteet kuivattavat jalkoja. Näissä tapauksissa on ensiarvoisen tärkeää, että jalkojen iho saa tarvitsemansa kosteutuksen päivittäin. Kuiva, halkeileva ja hilseilevä iho voi johtaa mikrovaurioihin, jotka aiheuttavat bakteeri-, sieni- ja virusinfektioita. Erilaiset infektiot voivat puolestaan johtaa vakaviin seurauksiin - erityisesti immuunipuolustusta sairastavilla.

Nämä kaikki syyt rasittavat jalkoja ja johtavat herkästi jalkojen kuivumiseen ja kovettumien muodostumiseen.

Jotta jalat voivat hyvin ja iho on pehmeä ja joustava, tulee päivittäin käyttää hyvälaatuista jaloille suunniteltua jalkavoidetta tai jalkavaahtoa. Sillä on suuri merkitys millaista jalkojenhoitotuotetta käyttää, sillä kaikki voiteet, rasvat ja vaahdot eivät sovellu jalkojen iholle. Tärkeä tekijä oikeanlaisen voiteen valinnassa on, että kaikki voiteen ainesosat imeytyvät syvälle ihon kerroksiin.

Markkinoilla on paljon voiteita, jotka tarjoavat vain väliaikaista helpotusta kuiviin jalkoihin.

Öljypohjaiset tuotteet aikaan saavat aluksi joustavan ja kosteuttavan tunteen, joka valitettavasti on vain väliaikaista. Öljypohjaiset tuotteet eivät imeydy ihon syvimpiin kerroksiin vaan jäävät ihon pinnalle.

Okklusiiviset tuotteet; vaseliini ja kosteusvoiteet estävät tuotteen transpiraation, jossa elimistö poistaa jätetuotteet jalkapohjan hikirauhasten huokosista.

Runsaasti vettä sisältävät perusvoiteet eivät käytännössä imeydy jalkoihin lainkaan. Vaikka tavoite on kosteuttaa ihoa, käy niin, että voide vain kuivattaa kun sen sisältämä vesi haihtuu iholta.

Edellä mainituista syistä johtuen on erityisen tärkeää valita juuri jaloille suunniteltu ja sopiva voide eli mikä tahansa kosteusvoide, öljy tai vaseliini ei käy. Valitettavan usein kuulee asiakkaiden suusta lauseen - ei kai sillä niin väliä ole mitä voidetta sinne jalkoihin laittaa. Valitettavasti sillä kuitenkin on väliä!

Kuivat jalat tarvitsevat kosteutta ja hyvin kuivat jalat lisää kosteutta, eivät öljyjä. Tehokkaissa jalkahoitotuotteissa kosteuden sitoja on urea (karbamidi). Se on aineenvaihdunnan luonnollinen lopputuote ja tärkeä osa kehon luonnollista kosteusvoidetta. Hygroskooppinen urea sitoo ja säilyttää kosteutta. Sillä on erinomaiset vedensitomis- ja kuorintaominaisuudet ja se on luonnostaan antibakteerinen ja anti-inflammatorinen aineosa, jota valmistetaan laboratoriossa. Urea auttaa ihosoluja, jotka ovat tiivistyneet paineesta, avautumaan, häiritsemättä luontaista ihokudosta. Toisin sanoen pehmentää kovettumia ja estää niiden syntymistä.

Iloiset varpaat Super kantapäävoide on omassa asiakaskunnassani monen suosikki. Supervoide sisältää 25% ureaa. Supervoide sopii erityisesti karheille, kuiville ja halkeileville jaloille ja erityisesti kantapäille. Kerran päivässä käytettynä voide tuottaa tulosta jo muutamassa päivässä.

Footlogix sarjan 3+ vaahtovoide on kehitetty erityisesti halkeilevien ja kivuliaiden kantapäiden ja kovettumien pehmentämiseen. Voiteen teho perustuu urean ja iltahelokkiöljyn yhteisvaikutukseen sekä Footlogixin kehittämään DIT-teknologiaan, jonka avulla vaikuttavat aineet kulkeutuvat tehokkaasti ihon kaikkiin kerroksiin. Asiakkaan näkökulmasta yksi tämän voiteen parhaista ominaisuuksista on se, että iho ei jää voiteen levityksen jälkeen rasvaiseksi.

Säännöllisesti rasvatut jalat ovat kauniit ja hyvinvoivat. Kuiva iho ja kovettumat pysyvät poissa säännöllisellä kotihoidolla, johon riittää jalkojen päivittäinen pesu ja rasvaus.

Huomaa ruusu (jaloissa) ajoissa

Ruusu eli erysipelas on yleinen ihoinfektio, jonka aiheuttaja on pääsääntöisesti streptokokki.

Rikkoutuneen ihon kautta elimistöön päässyt bakteeri synnyttää ihoon ja ihonalaiseen kudokseen voimakkaan tulehdusreaktion.

Tyypillisemmillään ruusu tulee jalkoihin säären alueelle, mutta sitä voi esiintyä myös muualla kehossa.

Selkein oire on tulehtuneen kohdan punoitus, kuumotus, turvotus ja kipu. Lisäksi sairastuneelle voi nousta lämpöä ja yleisvointi heikkenee.

Ruusun tärkein tunnusmerkki on oireiden äkillisyys. Jos jalkaa on aristanut ja turvottanut kuukauden ajan, kyse on todennäköisesti jostain muusta kuin ruususta.

Alttius saada ruusu lisääntyy iän myötä kun elimistön vastustuskyky heikkenee. Muita riskitekijöitä ovat ylipaino, diabetes, jalkojen turvotukset ja heikentynyt verenkierto. Infektio iskee helpommin, jos käytössä on immuunipuolustukseen vaikuttava lääkitys esimerkiksi syöpähoitojen vuoksi. Rintasyöpäpotilailla ruusua esiintyy ylävartalossa ja käsivarsissa.

Usein ruusun taustalla on jalkasilsa eli -sieni, jonka aiheuttamien ihorikkojen kautta bakteeri pääsee elimistöön. Tyypillisesti tulehdus alkaa pikkuvarpaan ja viereisen varpaan välistä. Ruusun laukaisevia tekijöitä voivat olla myös varvasvälihautuma, hiertymä, känsän väärä omahoito, rakko, pieni haava tai kolhu jalkaterässä tai sääressä.

Epäily ruususta on aina syy hakeutua päivystykseen nopeasti, sillä hoitamaton ruusu voi johtaa yleisvoinnin nopeaan heikentymiseen ja pahimmillaan verenmyrkytykseen. Ruusu nostaa tulehdusarvot hyvin korkeiksi.

Ruusua hoidetaan antibiooteilla tai ihoinfektioiden uuden Käypä hoito -suosituksen mukaisesti ensisijaisesti penisilliinillä. Yleensä lääkitys aloitetaan sairaalassa suonensisäisesti tai pistoksina lihakseen. Kun iho-oireet ja tulehdusarvot ovat tasaantuneet, voidaan hoitoa jatkaan suun kautta otettavalla lääkityksellä. Hoitoaika kokonaisuudessaan on noin 1-2 viikkoa.

Paras keino vähentää tulehtuneen raajan turvotusta ja ehkäistä ruusun uusiutuminen on kompressiohoito tukisidosten tai -sukkien avulla. Viilentävät kääreet lievittävät kipua akuutissa vaiheessa. Kortisonivoide rauhoittaa ärtynyttä ihoa. Mahdollinen jalkasilsa on tärkeää havaita ja hoitaa, jottei ruusu uusiudu.

Infektion parannuttua on tärkeää huolehtia, että varvasväleissä ei ole sientä ja iho pysyy ehjänä ja hyvässä kunnossa. Hyvien ja tilavien kenkien käyttö on tärkeää. Sillä ehkäistään rakkojen ja hiertymien syntyminen. Säännöllinen rasvaus pitää jalkojen ihon pehmeänä ja kimmoisana, mikä ehkäisee haavaumien ja halkeamien syntyä.

Merkittävässä hoitovastuussa ruusun havaitsemisessa ovat kotihoidon työntekijät ja ikäihmisen omaiset ja läheiset. Aina tulisi olla aikaa kurkistaa ikäihmisen jalkoihin käyntien yhteydessä. Kaikki jaloissa olevat ihomuutokset ja haavaumat pitää hoitaa ajoissa, jotta saadaan infektiot ehkäistyä.

Jalkaterapeutit ja jalkahoitajat ohjeistavat asiakkaitaan jalkojen ihon hoidossa. Heidän ohjeitaan kannattaa todellakin kuunnella!

Vaivaisenluun hoito ja ennaltaehkäisy

 Vaivaisenluu yleistyy valitettavasti monilla ikääntymisen myötä.

Vaivan kehittymisen syynä ovat usein liian kapeat ja ahtaat kengät. Vaivaisenluu on jossain määrin myös perinnöllinen mutta itse voi suuresti vaikuttaa oikeilla kenkävalinnoilla vaivaisenluun syntyyn.

Vaivaisenluun hoidon aloitus jo varhaisessa vaiheessa auttaa välttämään vakavat jalkaongelmat.


Vaivaisenluun hoito ja ennaltaehkäisy

Vaivaisenluu johtuu isovarpaan tyviniveleen kohdistuvasta voimakkaasta kuormituksesta, joka aiheuttaa kipua ja usein myös luun kohdalle ulkonevan kyhmyn. Rasituskivun lisäksi isovarpaan tyvinivel voi tulehtua ja turvota. Vaivaisenluun aiheuttama jalan virheasento aiheuttaa sisään kasvaneita kynsiä, kovettumia ja känsiä. Pahentuessaan vaivaisenluu aiheuttaa kävelyvaikeuksia, isovarpaan tyvinivelen  kulumakipuja sekä päkiän levetessä päkiänseudun kipuja.

Tyvinivelen asennon suoristaminen, ihon suojaaminen sekä lihasten ja nivelten vahvistaminen ovat avaintekijöitä vaivaisenluun hoidossa.

Vaivaisenluun hoito levossa

Alkava vaivaisenluu voidaan pysäyttää käyttämällä säännöllisesti vaivaisenluun oikaisijaa, joita löytyy erilaisia malleja apteekeista ja nettikaupoista. Vaivaisenluun oikaisija ehkäisee lievän vaivaisenluun etenemistä. Oikaisija lievittää kipua tyvinivelessä suoristamalla isovarpaan luiden asentoa, venyttää kiristyneitä lihaksia ja pehmytkudoksia sekä ohjaa tyvinivelen oikeaan toimintaan. Varhaisessa vaiheessa käytettynä vaivaisenluun oikaisija voi edesauttaa varpaan tyvinivelen palautumista normaaliin asentoon. Vaivaisenluun oikaisija on tarkoitettu säännölliseen, päivittäiseen käyttöön levon aikana.

Vaivaisenluun hoito liikkeessä

Isovarpaan oikaisija suoristaa isovarpaan asentoa ja lievittää kipua isovarpaan tyvessä. Oikaisija suojaa ihoa erottamalla 1. ja 2. varpaat toisistaan sekä estää varpaiden kääntymisen toisen varpaan alle tai päälle. Oikaisija on oikean kokoinen, kun se istuu hyvin varvasväliin.

Isovarpaan oikaisijasta käytetään myös nimitystä ortoosi. Useat jalkahoitajat tai jalkaterapeutit tekevät ortooseja silikonimassasta asiakkaan jalkaan sopivaksi. Asiakkaalle tehty yksilöllinen silikoniortoosi on usein käytössä miellyttävämpi ja oikeasti asiakkaan jalkaan sopiva kuin apteekeista hankittu valmis oikaisija.

Oikaisijaa hankittaessa ja käytettäessä tulee huomioida, että isovarpaan asentoa ei tule korjata yli suoran linjan. Isovarpaan oikaisijaa käytetään sukat ja kengät jalassa liikkuessa. Sopivaa oikaisijaa hankittaessa tulee huomioida riittävä tila varpaille kengissä oikaisijan kanssa. Liian pienien ja kapeiden kenkien kanssa oikaisijan käyttö ei onnistu.

Ihonsuojapalat suojaavat jalkoja ja estävät vaivaisenluun hiertymien sekä rakkojen syntymisen kävellessä tai urheillessa. Ihonsuojan silikonigeeli ehkäisee hankausta, vaimentaa iskua ja pitää suojan paikallaan jalan ollessa tiiviisti kengässä. Ihonsuojia voi käyttää vaivaisenluun lisäksi suojaamassa päkiää tai kantapäätä. Huomaamaton ihonsuoja mukautuu hyvin ihoon ja sopii käytettäväksi kaikenlaisissa kengissä. Ihonsuojapalat ovat pestäviä ja näin uudelleen käytettäviä. Ihonsuojapalat ovat turvallinen vaihtoehto kaikille käyttäjille perinteisiin rakkolaastareihin verrattuna. Ihonsuojapaloja myydään apteekeissa ja joissakin jalkahoitoloissa.

Jalkojen rasvaus

Tärkeä itsehoito-ohje vaivaisenluusta kärsiville on jalkojen säännöllinen rasvaus. Vaivaisenluun kohdalla olevaa ulkonevaa kyhmyä tulee hieroa kosteuttavalla voiteella, jotta siihen ei muodostu kovettumaa tai känsää tai iho ei muuten menisi rikki. Ihon säännöllinen rasvaus on paras tapa ehkäistä ihon kuivuminen ja ihorikkojen syntyminen. Hyvin rasvattu iho on joustava ja kestää paremmin hankausta kuin kuiva iho. Jalkojen hieronta rasvauksen aikana tehostaa voiteen imeytymistä ja vilkastuttaa ihonalaisen pehmytkudoksen nestekiertoa.

Oikeankokoiset kengät

Suomalaisilla on useimmiten leveälestinen jalka, joka hyvin usein tungetaan liian kapeisiin kenkiin. Kapea kenkä painaa pikkuvarvasta, aiheuttaa kipua isovarpaassa ja isovarpaan vääristynyt asento aiheuttaa vähitellen vaivaisenluun. Vaivaisenluun kehittymisen yleisin syy on valitettavasti vääränmallinen ja huonosti istuva kenkä.

Kenkien tulisi olla tarpeeksi leveät, joustavat, kärjestä tilavat ja matalakorkoiset. Kengän etuosa ei saa olla kärkeä kohti voimakkaasti kapeneva, vaan tarpeeksi leveä, jotta varpailla on tilaa liikkua ja kenkä ei paina varpaita toisiaan kohti, jolloin riski vaivaisenluun muodostumiselle kasvaa. Kengän lestin tulee olla tarpeeksi leveä ja korkea, jotta kenkä ei purista jalkaterää kasaan. Liian lyhyt kenkä aiheuttaa vaivaisenluun lisäksi vasaravarpaisuutta ja suuria ongelmia kynsiin.


Vaivaisenluun jumppa

Säännöllinen jalkavoimistelu ehkäisee vaivaisenluun pahenemista, tukee varpaiden lihasten toimintaa ja oikeaa, suoraa asentoa.

1. Jalkojen lihaksia ja verenkiertoa voit aktivoida nousemalla päkiöille/varpaille ja laskeutumalla alas. Toista liikettä jalkaterien ollessa suoraan eteenpäin, ulospäin ja sisäänpäin. Tee harjoituksessa 30 toistoa/asento.

2. Päkiän poikittaiskaarta voit aktivoida seuraavalla liikkeellä. Istu tuolille ja nosta toinen jalka syliin. Ota kiinni jalasta siten, että peukalot ovat päkiänivelen kohdalla, jalkapohjan puolella. Muodosta U:n muotoinen kaari painamalla peukaloita päkiää vasten. Tee harjoitusta 5x10 s/jalka.

3. Laita jalka lattialle, aseta pallo päkiänivelten taakse ja pidä kantapää lattiassa. Paina päkiää palloa vasten niin että päkiänivelten rystyset näkyvät ja varpaat osoittavat suorina lattiaa kohti. Tee harjoitusta 10x10 s/jalka. Tee liike molemmilla jaloissa.


4. Varpaiden lihaksia voit aktivoida harottamalla varpaita. Pidä jalkaterä maassa koko harjoituksen ajan. Tee 3x10 toistoa molemmilla jaloilla.

5. Isonvarpaan lihaksia voit aktivoida nostamalla isovarvasta ylös. Pidä päkiä ja kantapää maassa. Tee 3x10 toistoa molemmilla isovarpailla.

Avojaloin kävely vahvistaa ja aktivoi jalkaterän lihaksia. Suosi epätasaisella alustalla paljain jaloin kävelyä, sillä se parantaa liikehallintaa ja joudut käyttämään jalkojen pieniä lihaksia. Hyvässä kunnossa olevat jalkojen lihakset tukevat jalkaterän muita rakenteita, kuten luita, niveliä ja pehmyskudoksia.

Huomioithan kuitenkin, että paljain jaloin kävelyä ei suositella henkilöille, joilla on tuntopuutoksia jaloissa. Erityisesti diabeetikkojen tulee olla varovaisia paljain jaloin kävellessä. Heille suosittelen paljasjalkakenkiä metsäkävelyille.


Vaivaisenluiden parasta ennaltaehkäisyä ovat hyvät kengät, jalkojen rasvaus ja säännöllinen jalkajumppa.


Tähän juttuun kuvat lainattu netin syövereistä.

Kynsimuutokset; Osa 2/2 Kynnen värimuutokset

Kynsien tehtävä on suojata sormien ja varpaiden päitä. Kynsilevy on kovaa runsasrikkistä keratiinia eli sarveisainetta. Sen alla on kynsipet...