Kiusallinen känsä

Viime aikoina olen törmännyt useisiin asiakkaisiin, joilla on erityisesti päkiän alueella kipeitä ja kiusallisia känsiä.

Mikä känsä on?

Känsä on pieni ja tarkkarajainen, kiilamainen nappula ihossa. Sen ympärille kehittyy herkästi tiivistä sarveismassaa eli kovettumaa, jota iho tekee suojautuakseen hankausta tai painetta vastaan.

Känsiä esiintyy yleisimmin päkiän alueella jalkapohjissa mutta myös kantapäässä. Varpaiden nivelten päälle voi tulla känsä paineen tai hankauksen seurauksena. Hankauksen aiheuttama ns. pehmeä känsä voi tulla kahden varpaan väliin varsinkin jos varpaat ovat hyvin tiiviit.

Känsä syntyy siis mekaanisen paineen tai hankauksen seurauksena. Känsän syntyä edistävät jalkaterän tai varpaiden virheasennot. Lättäjalka, varpaiden päällekkäisyys, vasaravarpaat, vaivaisenluu tai hankaava, huonosti istuva jalkine ovat syitä känsän syntyyn. Varvasvälikänsiä syntyy kun nivelet painavat ja hankautuvat toisiaan vasten.

Tavallinen känsä on tasavärinen tai siinä on nähtävissä sisäkkäisiä renkaita känsän sydämen ympärillä. Känsä ja syylä voivat näyttää hyvin samanlaisilta ulkoisesti mutta yleensä jalkahoitaja pystyy erottamaan ne toisistaan. Känsässä on selvä pistemäinen valkoinen sydän kun taas syylässä on pieniä, muuta ihoa tummempia pisteitä.

Känsän oireet

Känsä kasvaa sisäänpäin kasvattaen kiilamaisen juuren. Kun paine alkaa kohdistua alla olevien luiden kalvoon, muuttuu känsä kivuliaaksi. Kipu tuntuu pistemäisenä kuin piikkinä jalkapohjassa.

Kipu aiheuttaa kävellessä asentomuutoksia, mikä edesauttaa uusien känsien syntyä. Myös pehmeä känsä varpaiden välissä voi muuttua kasvaessaan kivuliaaksi vaikka siihen ei suoranaista painoa kohdistuisikaan. Pehmeän känsän kohdalla jo pelkkä hankaus voi aiheuttaa kivun.

Itsehoito

Yleensä känsän saa pois muutamassa viikossa känsälaastarin (salisyylilaastari) avulla. Apteekista saa tähän hoitoon tarvittavat ohjeet.

Osalle ihmisistä salisyylilaastari ei sovi, sillä se voi ärsyttää ihoa känsän vierestä ja aiheuttaa ihon hautumista ja haavautumista sekä lisätä infektion riskiä. Laastarihoitoa ei siksi suositella diabeetikoille tai ikäihmisille alentuneen tuntoaistin vuoksi.

Känsän uudelleenkasvua voi hillitä vaihtamalla kenkiin pehmeät pohjalliset tai pitämällä känsän ympärillä puolikuun muotoista huoparengasta, joka siirtää painon pois känsästä. Jalat tulee rasvata päivittäin hyvällä jalkavoiteella ja tehostaa rasvausta känsäkohdissa.

Pehmeää känsää on vaikea hoitaa itse sillä känsälaastarin käyttö varvasväleissä ei ole suositeltavaa. Varpaanväleihin voi laittaa suojaksi lampaanvilla, joka estää hankauksen.


Milloin hoitoon?

Jalkojenhoitajalle on syytä lähteä viimeistään silloin kun känsä alkaa haitata kävelyä. Itse sanoisin, että känsä kannattaa poistattaa jalkahoitajalla mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ennen kuin kipu alkaa olla sietämätön niin kävellessä kuin levossakin. Känsä on aina helpompi saada pois kun siihen ei ole vielä päässyt kasvamaan todella syvää juurta. Pitkään jalassa ollut känsä voi hermottua ja verisuonittua, jolloin sen poistaminen hankaloituu.

Jalkahoidossa känsä pehmennetään ja ympäriltä poistetaan kovettuma veitsellä. Känsän juuri lähtee yleensä helposti pois veitsen kärjellä ja kynsiporaa käyttäen. Pitkään jalassa ollut känsä voi alkaa vuotamaan verta. Joskus känsä voi olla niin kivulias ja syvään kasvanut, että jalkahoitajan välineet eivät riitä sen poistamiseen. Silloin tarvitaan lääkäriä, joka voi puuduttaa alueen ja poistaa känsän.

Känsien synnyn ehkäisy

Olennaista känsien ehkäisyssä on paineen ja hankauksen estäminen. Tarpeeksi tilavien kenkien käyttö ehkäisee känsien syntyä kuten muitakin jalkavaivoja. Korkokenkiä ei tulisi käyttää jatkuvasti. Iän, reuman tai muiden tekijöiden aiheuttamat muutokset jalkaholveissa ovat korjattavissa tukipohjallisilla tai erikoiskengillä. Jalkapohjien iho tulee rasvata päivittäin, mikä pitää ihon kimmoisana. Varvasvälit tulee pitää kuivina ja ehjinä. Varvasvälien hikoilua voi ehkäistä käyttämällä talkkia. Jollei känsän aiheuttajaa onnistuta poistamaan, känsä kasvaa valitettavasti uudestaan 4-6 viikossa.


Parikkalan patsaspuistossa

Parikkalan patsaspuistossa on yli 560 betonihahmoa, jotka joogaavat, marssivat, tanssivat, voimistelevat ja uivat. Niillä on tekohampaita, k...