Podofix-jousella tuloksia

Kynnen kuperuutta voidaan oikaista ja kynnen kasvua ohjata oikeaan suuntaan useilla eri menetelmillä. Jalkahoitola Takatassuissa on käytössä Saksassa kehitetty Podofix-kynnenoikaisumenetelmä, joka soveltuu lähes kaikkien sisään kasvaneiden tai taipuneiden kynsien hoitoon.

Podofix-oikaisuhoito perustuu aktiiviseen liuskaan, jossa on rautalankajousi. Liuska liimataan kynnen pintaan ja jousi kiristetään. Kynsi nousee irti reunoista ja kipu poistuu. Toimenpide on kivuton.

Podofix-kynnenoikaisua EI VOI TEHDÄ jos;

- kynsi on kovin hauras tai hyvin paksu ja kova

- kynnessä on sieni-infektio

- kynsivalli on tulehtunut; tulehdus on hoidettava ensi antibiootilla

- asiakas käyttää jatkuvasti liian pieniä sukkia ja kenkiä, mikä on todennäköisesti suurin syy syntyneeseen kynsiongelmaan

- asiakkaalla on harrastus, jossa kynnet joutuvat ahtaalle, esim. luistelu tai baletti

- asiakas harrastaa päivittäin/viikoittain uintia, luiska ei välttämättä pysy paikoillaan, vesi liottaa liiman pois

- asiakkaan hygieniataso on alhainen

- asiakkaalla on voimakas ylipaino

- asiakas on hyvin iäkäs

- asiakkaalla ei ole motivaatiota omahoitoon.

Podofix liuska pysyy kynnellä yleensä hyvin. Liuska tulee uusia kynnen kasvunopeus huomioiden 6-8 viikon välein kunnes haluttu tulos saavutetaan. Yksi tai kaksi hoitokertaa ei riitä, jotta kynsi kasvaa jatkossa oikein, eikä aiheuta enää kipua.

Jos kynsi on hyvin kova ja paksu ja kasvaa voimakkaasti kynsivallin sisään, eikä sen reunaa pysty tutkimusinstrumentin avulla löytämään, suosittelen mieluummin kiilaexcision tekemistä kynteen.

Lääkärin tekemä hoito; kiilaexcisio

Joskus tilanne vaatii kirurgisen toimenpiteen sisään kasvaneen kynnen hoitamiseksi. Kiilaexcisiolla tarkoitetaan sitä, että sisään kasvavan kynnen reunasta poistetaan pituussuunnassa pala kynttä, sen alustaa ja kynsivallia siten, ettei mitään kynnen kasvuaihetta jää jäljelle. Myös kavennetun kynnen juuri tuhotaan. Kynnen juuren tuhoamiseen käytetään fenolia.

Aikuisilla toimenpide tehdään puudutuksessa. Terveys- ja lääkäriasemilla toimenpiteen tekee yleislääkäri, kirurgi tai joskus myös ihotautilääkäri.

Lapsilla kiilaexcisio tehdään yleisanestesiassa ja hoitavana lääkärinä on yleensä lastenkirurgi.

Kiilaexcisioita tehdään Helsingissä mm. Terveystalossa, Mehiläisessä ja Lääkärikeskus Aavassa. Myös terveysasemilla saattaa olla toimenpiteen osaavia yleislääkäreitä.

Vanhuus ei tule yksin...

Vanha sanonta "vanhuus ei tule yksin" tarkoittanee sitä, että ikääntyminen tuo väistämättä mukanaan nipun erilaisia sairauksia, kolotuksia ja kiputiloja. Valitettavasti hyvin monen osalta tämä pitää paikkansa.

Tässä kohtaa en lähde ruotimaan elintapojen, ruokailun ja liikunnan merkitystä terveyteen ja ikääntymiseen. Keskityn vain yhteen asiaan.

Suuri kansanterveydellinen ja -taloudellinen haaste ovat etenevät muistisairaudet, jotka kuormittavat sekä sairastuneita että heidän läheisiään monin tavoin. Muistisairauksia sairastavien ihmisten määrä kasvaa tulevaisuudessa väestön ikääntyessä ja eläessä entistä pidempään.

Mikä on muistisairaus?

Muistisairaudella tarkoitetaan sairautta, joka heikentää muistia, tiedonkäsittelyä ja muita ajatustoimintoja. Näiden toimintojen heikentymisestä käytetään usein käsitettä dementia. Dementia ei kuitenkaan ole erillinen sairaus, vaan taustalla olevasta muistisairaudesta johtuva tila, jossa muisti ja tiedonkäsittely ovat heikentyneet niin paljon, että se haittaa päivittäisistä toiminnoista selviytymistä.

Etenevien muistisairauksien ja dementian aiheuttajista yleisin on Alzheimerin tauti ja toiseksi yleisin aivoverenkiertosairauteen liittyvä muistisairaus. Muita syitä ovat mm. Lewyn kappale -tauti, Parkinsonin tautiin liittyvä muistisairaus ja otsaohimolohkorappeumat. Erityisesti vanhemmissa ikäryhmissä on tavallista, että muistisairauden aiheuttaa Alzheimerin taudin ja aivoverenkiertosairauden yhdistelmä.

Milloin on kyse muistisairaudesta?

Joka kolmas yli 65-vuotias raportoi huomanneensa muistiongelmia, mutta useimmiten kyseessä ei ole kuitenkaan etenevä muistisairaus. Muistitoimintojen heikentyminen voi johtua monesta eri syystä. Osa syistä on ohimeneviä tai hoidettavissa olevia. On ihan normaalia, että muisti- ja ajattelutoimintojen tietyt osa-alueet voivat heikentyä ja hidastua lievästi ihmisen ikääntyessä. Normaalit ikääntymiseen liittyvät muutokset eivät kuitenkaan aiheuta muutoksia arjen toimintakykyyn.

Muistisairauden diagnostiikka ja hoito

Muistisairauksien riskitekijöihin vaikuttamalla voidaan sairastumisen todennäköisyyttä pienentää, mutta tällä hetkellä eteneviin muistisairauksiin ei ole parantavaa hoitoa. Muistisairauksien lääkehoitoja tutkitaan aktiivisesti. Muistisairauksiin on käytössä oireita lievittäviä lääkkeitä, joiden aloittaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa hidastaa sairauden etenemistä.

Muistisairauksien varhaisella diagnoosilla, hoidolla ja kuntoutuksella voidaan parantaa sairastuneen toimintakykyä, mikä vähentää sairaudesta johtuvaa kuormitusta ja hillitsee hoidon kokonaiskustannusten kasvua. Lääkkeettömillä hoitokeinoilla, ravitsemuksella, liikunnalla sekä älyllisellä ja sosiaalisella aktiivisuudella vaikuttaa olevan monia positiivisia vaikutuksia myös henkilöille, joilla on jo muistisairaus. Erilaisten tukitoimien avulla ihminen voi elää muistisairaudesta huolimatta hyvää ja toimintakykyistä arkea.

Muistisairaudet vaikuttavat aina koko perheeseen ja lähipiiriin, sillä usein sairastuneen henkilön persoonallisuus muuttuu vaivihkaa, ja läheiset saattavat olla vuosiakin epätietoisia siitä, mistä on kyse. Merkittävä osa muistisairauksista jää valitettavasti edelleen diagnosoimatta.

Aina toivoisi, että meillä jokaisella olisi puoliso tai kumppani, lapsi, muu läheinen sukulainen tai ystävä, joka huomaisi, että läheisen ajatukset ja toiminnot eivät kulje enää niin kuin ennen. Oleellista on myös, että tämä ihminen auttaisi, jotta läheinen saisi apua.

Kannustan myös siihen, että itse rohkeasti ottaisi puheeksi lääkärikäynnillä huolen omista muistiongelmista ja saisi tätä kautta yhteyden terveysaseman muistihoitajaan ja muistitestiin.

Mitä aikaisemmin muistisairaus huomataan ja diagnosoidaan, sen parempi henkilölle itselleen.

Olen itse aikanaan valmistunut lähihoitajaksi kuntoutuksen koulutusohjelmasta, jonka suuntautumisen pääpaino on ikäihmisten hoito ja kuntoutus. Työskentelin jo opiskeluaikana ja heti valmistuttuani jonkin aikaa nimenomaan muistisairaiden kanssa. Seurasin myös omaisen näkökulmasta oman äitini matkaa muistisairaana hänen kuolemaansa saakka. Edellä mainituista syistä seuraan ja kuuntelen tänä päivänä hyvin herkällä korvalla myös omia iäkkäitä jalkahoitoasiakkaitani.

Olen ilokseni tavannut jalkahoitotyössäni pari sellaista asiakasta, jotka ovat itse hakeutuneet muistitestiin ja saaneet alkavan muistisairauden diagnoosin. Heille on päästy aloittamaan lääkitys ja kuntoutus varhain ja näin mahdollistettu vielä monia onnellisia vuosia muistisairaudesta huolimatta.

Jalkahoitoasiakkaina on ollut myös muutama sellainen iäkäs asiakas, joilla olen huomannut  muistisairauden merkit, mutta henkilö itse ei ole selvästi tunnistanut muutoksia itsessään. Heiltä ehkä puuttuvat ne läheiset ihmiset, jotka voisivat auttaa. Tai sitten omaiset asuvat niin kaukana, että tapaamistilanteissa muistisairaus jää huomaamatta, kun ei olla jatkuvasti tekemisissä läheisen arjessa. Sitten on tilanteita, joissa omaiset kyllä tunnistavat muutokset mutta henkilöä itseään on haasteellista saada ymmärtämään tilanne. Hän ei ehkä suostu menemään lääkäriin tai ei päästä ketään kotiin katsomaan tilannetta. Asia voi monta kertaa olla todella haasteellinen ja hankalakin.

Asiakkaissani on myös muutamia pariskuntia, joista toinen osapuoli on muistisairas. Tänä päivänä on tavoitteena, että kaikki hoidettaisiin mahdollisimman pitkään kotona puolison toimesta ja mieluiten omaishoitajan statuksella. Itse en omaishoitajuutta kannata, sillä olen nähnyt kuinka puolisot väsyttävät itsensä loppuun, ennen kuin muistisairas puoliso pääsee hoivapaikalle palvelutaloon.

Kun ihminen joutuu olemaan 24 tuntia vuorokaudessa koko ajan valmiustilassa, vahtimaan läheisen jokaista liikettä kotona eikä uskalla jättää häntä yksin hetkeksikään, voi jokainen kuvitella kuinka rankkaa ja raskasta se on omalle fyysiselle ja henkiselle jaksamiselle. Se voi todellakin kuluttaa ihmisen loppuun.

Parempi olisi niin, että kaiken avun ja hoivapaikan saisi ajoissa ja muistisairaan omainen pysyisi itse virkeänä ja toimintakykyisenä vaikka toisen tila heikkenee. Muistisairaan omaiselle olisi helpompaa se, että hän vaikka joka päivä kävisi katsomassa muistisairasta puolisoa hoivakodissa, kuin se, että hän uuvuttaa itsensä loppuun hoitamalla muistisairaan puolison itse kotona. Omaishoitajan statuksella olevat joutuvat valitettavasti taistelemaan viimeiseen asti, että saavat muistisairaalle puolisolle lopullisen hoivakotipaikan. Usein se tapahtuu vasta sitten kun hoitava puoliso itse uupuu ja sairastuu.

Tiedän, että omaishoitajuus jakaa mielipiteitä. Usein ihmiset ovat sitä mieltä, että puoliso pitää pystyä itse hoitamaan kotona loppuun asti. Valitettavasti monesti niin käykin, sillä hoivapaikkoja ja osaavaa  hoitohenkilökuntaa ei ole riittävästi. Ikäihmisten hyvä hoito on tänä päivänä retuperällä, valitettavasti. Oma näkemykseni kuitenkin on, että kenenkään ei tarvitse eikä pidä uuvuttaa itseään loppuun muistisairasta läheistä kotona hoitamalla. Hyvää ja laadukasta hoivakotihoitoa pitää pyytää ja vaatia.

Pitäkää hyvät ihmiset huoli omista iäkkäistä läheisistänne! Osallistukaan heidän arkeensa, seurailkaa toimia ja tekemisiä ja vaikka vähän vaivihkaa testailkaa, mitä omainen muistaa ja mihin hän kykenee. Mitä nopeammin hänelle saadaan lääkitys ja hoitoketjut kuntoon, sen parempi tulee hänen loppuelämänsä olemaan.

Yrittäjyys

Yrittäjyys on todella hyvä vaihtoehto silloin, kun haluaa toteuttaa omia unelmia ja saada itsenäisyyttä työelämään. Kun perustaa oman yrityksen saa mahdollisuuden tehdä töitä omien visioiden ja arvojen mukaisesti, mikä tuo yleensä paljon iloa ja tyydytystä elämään.

Yrittäjyydessä on tärkeintä löytää oma ala, joka on itselle se oikea. Ala, joka innostaa ja missä haluaa kehittyä. Yritystä perustaessa on tärkeää sitoutua siihen täysillä. Alalla menestyminen ja se, että saa työstä toimeentulon, vaatii työtä ja taas työtä, onnistumista ja jatkuvaa uuden oppimista.

Vapaus on se, mikä yrittäjyydessä houkuttaa monia. Voi itse päättää, mitä tekee ja milloin tekee. Voi itse valita omat työajat, lomat ja vapaat. Huomioitavaa on, että kukaan ei maksa loman ajalta palkkaa tai muutakaan korvausta. Lomat ja vapaat pitää suunnitella etukäteen niin, että rahat riittävät vaikkei tuloa silloin olekaan. Itselleni mahdollisuus yhdistää työ ja vapaa-aika niin, että elämässä on enemmän tasapainoa ja joustavuutta tuntuu todella hyvältä.

Omalla alallaan työskentelevä yrittäjä voi vaikuttaa paljon asiakkaiden elämään. Terveys- ja hyvinvointialan yrittäjänä saan auttaa ja opastaa asiakkaita paremman jalkaterveyden ja myös kokonaisterveyden saavuttamisessa. Jalkahoitoyrittäjänä saan tyydytystä, kun näen asiakkaan hyvän fiiliksen siitä, että jalat ovat kunnossa. Suurin osa asiakkaista innostuu hoitamaan jalkoja myös kotona entistä enemmän, mikä on työssäni yksi tärkeä tavoite. Tunnen tekeväni konkreettisesti merkityksellistä työtä.

Yrittäjän elämä ei kuitenkaan ole pelkkää ruusuilla tanssimista. Yrityksen pyörittäminen vaatii paljon aikaa ja vaivaa, varsinkin alussa. Yrittäjyyden alussa kuluu myös paljon rahaa. Itse lähdin lainarahalla yrittäjäksi. Onnekseni sain jo heti alussa kerättyä hyvän asiakaskunnan ja lainan takaisinmaksu sujui vajaassa kolmessa vuodessa.

Työssä tarvittavien tarvikkeiden hankinta, niiden ylläpito ja huolto sekä mainonta ja markkinointi, jotta löytää aina uusia asiakkaita, ovat tehtäviä, joihin joutuu panostamaan erityisesti yritystoiminnan alussa mutta myös koko yrityksen olemassaolon ajan. Lisäksi on paljon asioita, joita täytyy hoitaa säännöllisesti, jotta yrittäminen ylipäätään on mahdollista. Tästä esimerkkeinä yrityksen kirjanpito, nettisivujen ylläpito ja tänä päivänä tärkeänä osana sosiaalinen media, joka on tärkeä markkinoinnin kanava.

Yrittäjän täytyy olla valmis tekemään töitä myös iltaisin ja viikonloppuisin, jotta yritys menestyy ja asiat rullaavat. Nämä iltaisin ja viikonloppuisin tehtävät työt ovat valitettavasti usein sellaisia, joista ei mitään tuloa saa mutta silti ne on tehtävä.

Oma jaksaminen on tärkeä osa yrittäjyyttä. Vain terve yrittäjä voi menestyä ja jatkaa työtään. Siksi omasta hyvinvoinnista täytyy pitää huolta. Säännöllinen liikunta ja ulkoilu, ruoka-ajoista kiinnipitäminen ja riittävä uni ovat tärkeitä, jotta jaksaa. Yrittäjyyden haasteet vaativat henkistä hyvinvointia ja hyvää stressinhallintaa, jotta mieli pysyy kasassa ja virkeänä.

Yrittäjyys antaa ja tarjoaa paljon mutta vaatii myös asioita, joita kaikki eivät edes tule ajatelleeksi. Itselleni yrittäjyys on tällä hetkellä ainoa tapa tehdä työelämästä mieluisaa ja omannäköistä.

Rasvaa, rasvaa, rasvaa!

Jalkojen rasvaus on osalle ihmisistä valitettavan ylivoimaista puuhaa. Monia selityksiä ja syitä olen kuullut siitä, miksi jalkoja ei rasvata, osa ei tee sitä koskaan.

Ymmärrän sen, jos henkilöllä on nivelvaivoja ja vartalo ei vaan taivu, eikä kädet yletä jalkateriin asti. Samoin jos henkilöllä on paljon ylipainoa, voi jalkojen rasvaaminen tuottaa vaikeuksia. Myös ikäihmisille jalkojen rasvaus voi olla haastavaa, ihan vain siksi, että ei muista tai ei enää vain muuten välitä.

Aina toivoisi, että tällaisilla ihmisillä olisi joku läheinen, puoliso, lapsi tai ystävä, joka voisi auttaa jalkojen rasvaamisessa. Erityisesti siinä vaiheessa, kun oma muisti alkaa olla huonoissa kantimissa ja hygienian hoito muutenkin heikkoa, tarvittaisiin aina läheisiä apuun.

Yksi ryhmä ovat ihmiset, jotka eivät halua rasvata jalkoja, koska se heidän mielestä tuntuu epämiellyttävältä. Tällaisia rasvoja inhoavia ihmisiä löytyy kaikenikäisistä. Välttämättä ei ole kyse saamattomuudesta vaan nimenomaan tuntemuksesta, jonka rasvaa aiheuttaa jaloissa. Usein tällaiset ihmiset kertovat kokeilleensa monenlaisia rasvoja jalkoihin ja tuntemus on aina sama.

Ihmisillä on usein luulo, että oikein paksu voide on paras voide jaloille. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Monia kevyitäkin voiteita on, joilla on ihan riittävä teho jalkavoiteeksi. Esimerkkinä ovat ns. vaahtovoiteet, joita löytyy nykyään monista tuotesarjoista. Vaahtovoiteita on niin kasvoille, vartalolle kuin jalkavoiteeksikin.

Vaahtovoiteen etu on, että se on kevyttä, hyvin levittyvää ja mikä tärkeintä, hyvin imeytyvää. Imeytyvyys on hyvän voiteen tärkein ominaisuus. Jos olet esimerkiksi illalla laittanut voidetta iholle, EI OLE hyvän voiteen merkki, että se ikään kuin liukenee veteen, kun seuraavana päivänä teet ensimmäisen vesipesun. Hyvä voide tekee iholle suojakalvon eikä todellakaan liukene iholta vesipesun yhteydessä. Itse olen hylännyt monia käsi-, kasvo- ja jalkavoiteita tuon liukenemisominaisuuden vuoksi.

Paksujen jalkavoiteiden huono puoli on usein, että ne sisältävät runsaasti vettä tai öljyjä, jotka eivät todellakaan imeydy jalkoihin, vaan pikemminkin jäävät lillimään ihon pinnalle. Ei siis ihme, että joistakin ihmisistä rasvauksen jälkeinen tunne on epämiellyttävä.

Monet ihmiset käyttävät jalkoihin vartalo- ja kasvovoiteiden jämiä, jotka eivät ole jalkavoiteiksi tarkoitettuja. Näidenkin voiteiden tuntuma voi olla jaloissa epämiellyttävä. Lisäksi niiden teho jalkavoiteeksi ei ole riittävä. Myöskään apteekeissa myytävät perusvoiteet eivät ole jalkavoiteiksi tarkoitettuja vaikka monet ovatkin paksuja ja tuhteja voiteita. Niiden ongelma on usein tuo liiallinen vesi- tai öljypitoisuus, joka estää voiteen riittävän imeytymisen jaloissa.

Kuiva iho tarvitsee kosteutta ja siihen paras ainesosa on urea. Erityisesti jos jalat ovat erityisen kuivat, suosittelen hankkimaan ureapitoisen jalkavoiteen. Noin 10% urea jalkavoidetta voi käyttää säännöllisesti päivittäin. Jos ureaa on reilusti enemmän, esimerkiksi 25%, kannattaa voidetta käyttää kuuriluonteisesti. Lisänä on hyvä olla toinen laadukas jalkavoide, jota käyttää vuorotellen ureavoiteen kanssa.

Parhaat jalkavoiteet löydät aina asiantuntevan jalkojenhoitajan luota. Jalkahoitaja, jolla on terveyspuolen asiantuntemusta, osaa neuvoa juuri sinun jaloillesi sopivan jalkavoiteen. Ja erityisesti sinulle, jolle rasvaaminen on jotenkin epämiellyttävää, vaivalloista, hankalaa tai et ole jostain muusta syystä koskaan rasvannut jalkojasi.

Jalkojen rasvaaminen kannattaa todella! Rasva pitää ihon pehmeänä. Sen lisäksi, että pehmeä ja hoidettu iho on kaunis, niin hoidettuun ja rasvattuun ihoon ei tule yhtä helposti haavoja ja nirhaumia kuin kuivaan korppuihoon. Bakteerit kaihtavat rasvattua ja ehjää ihoa, sen sijaan kuivassa, karheassa ja halkeilevassa ihossa ne lisääntyvät ja kukoistavat.

NIKSI KOTIHOITOON: Pese jalat päivittäin, kuivaa jalat ja erityisesti varpaiden välit hyvin. Rasvaa sääret ja koko jalkaterä jalkapohjaa myöden suihkun jälkeen, kun jalat ovat vielä hiukan kosteat. Voide imeytyy näin huomattavasti paremmin, kuin että laitat voiteen johonkin aikaan päivästä satunnaisesti silloin kun muistat. Laita rasvauksen jälkeen jalkoihin mukavat "rasvaussukat" esimerkiksi kevyet bambusukat. Älä piilota rasvaa kaapin perälle, vaan säilytä sitä näkösällä sellaisessa paikassa, että muistat rasvata jalat heti jalkojen pesun/suihkun/saunan jälkeen.

Jalkakylpy osana jalkojenhoitoa

Jalkojen kylvetyksestä osana jalkojenhoitoa ollaan montaa mieltä. Etenkään pitkiä jalkakylpyjä ei jalkojenhoidossa yleensä suositella, sillä se valitettavasti kuivattaa jalkoja usein entisestään. Jalkojen kylvetyksellä ei sinällään ole terveydellistä merkitystä mutta mielihyvään ja rentoutumiseen sillä on suuri vaikutus.

Moni asiakas tulee jalkojenhoitoon suoraan töistä tai mahdollisesti kesken työpäivän, jolloin jalat ovat hikoilleet kengissä. Laadukkaan jalkahoidon kannalta jalkakylpy on näissä tilanteissa ehdottomasti tarpeen ja paikallaan. Jos asiakkaalla on paha jalka- tai kynsisieni, on jalkojen kylvetys hyvä tehdä ihan jo sen desinfioivan ja puhdistavan vaikutuksen vuoksi.

Jalkahoitolassa useimmat asiakkaat toivovat jalkakylpyä hoidon alkuun juurikin sen rentouttavan vaikutuksen vuoksi. Jalkahoitola Takatassuissa jalkakylpy kuuluu jalkahoitoihin, joissa hoidetaan jalat kokonaan eli jalkaterät ja kynnet. Jalkakylpy pehmentää kovettumat ja känsät, jolloin niiden työstäminen on helpompaa.

Ilman jalkakylpyä voidaan tehdä ns. jalkojen kevythoito, jolloin jaloissa ei ole suuria ongelmia ja jalat ovat puhtaat. Pelkkä kynsien leikkaus ei välttämättä vaadi jalkakylpyä elleivät jalat ole todella likaiset ja kynsissä mahdollisesti kynsisieni. Ilman jalkakylpyä tehdessä jalat kuitenkin aina puhdistetaan ja desinfioidaan tähän tarkoitetulla puhdistusaineella ennen varsinaisen työn aloitusta.

Kotihoidossa suosittelen nauttimaan jalkakylvystä silloin tällöin, huomioiden sen, ettei tee sitä liian usein. Varpaiden kynsien leikkaaminen onnistuu hiukan helpommin, kun ne ovat hetken pehmenneet jalkakylvyssä. Kylvyn jälkeen on tärkeää rasvata jalat hyvin! Jalkaan on mukava laittaa myös aina puhtaat sukat, jotka valitettavan usein unohtuvat asiakkailta jalkahoitoon tullessa.

Jalkojen rasvaus viimeistelee aina siis jalkojenhoidon niin hoitolassa kuin kotonakin. Pyrin työssäni muistuttelemaan asiakkaita jatkuvasti rasvauksen tärkeydestä ja onnekseni olen huomannut, että entistä useampi sen muistaa myös tehdä. Jalkahoitola Takatassuissa on myynnissä laadukkaita jalkavoiteita, joita voin täydestä sydämestä suositella kaikille asiakkaille.

Nautinnollisia hetkiä jalkakylvyssä :)

Kynsilakan käyttö, ruusut ja risut

Osa hoitolassani asioivista asiakkaista kysyy, miksi en lakkaa kynsiä? Miksi hoitoihini ei kuulu varpaiden kynsien lakkaus?

Teen terveydenhoidollista jalkojenhoitoa, jossa jalkahoidon lopussa hoidan varpaiden kynnet ja kynsinauhat hoitovoiteella- tai öljyllä. Lisäksi lähes kaikkiin hoitoihin kuuluu jalkojen rasvaus ja hieronta. Tähän kombinaatioon ei kynsien lakkaus sovi, rasvaisia kynsiä ei voi lakata. En ole myöskään saanut koulutusta kynsien lakkaamiseen, enkä sitä mielestäni osaa edes tarpeeksi hyvin. Kynsien lakkaamiseen, geelikynsien ja rakennekynsien tekemiseen on erikseen omat ammattilaiset; kosmetologit ja/tai kynsien tekijät.

Terveydenhoidollisen jalkojenhoidon näkökulmasta kynsien lakkaus ei ole terveydenhoitoa, se on kauneudenhoitoa. Näitä kahta asiaa en halua sekoittaa. Kauneudenhoidosta yrittäjä maksaa arvonlisäveron, Valviran alaisesta jalkojen terveydenhoidosta ei tarvitse maksaa arvonlisäveroa.

Siistit ja hyvin lakatut kynnet ovat kauniit. Jotta kynsilakalla lakatut kynnet pysyvät siistinä ja kauniina, täytyy niitä lakata viikoittain. Tärkeää on ottaa lakat aina kokonaan pois, ei vain korjailla.  Geelilakkaukset ja rakennekynnet pysyvät siistinä ja kauniina pidempään, mutta niitäkin täytyy korjata ja laittaa uudestaan säännöllisin väliajoin.

Jos omat kynnet ovat kovin hauraat, ei tavallisten kynsilakkojen käyttö ole valitettavasti hyväksi. Pitkäaikainen, jatkuva kynsilakkojen käyttö, ja siinä ohella erilaiset kynsilakkojen poistoaineet haurastuttavat kynsiä, aiheuttavat värimuutoksia ja kuivattavat kynsiä. Rakennekynnet ja geelilakkaukset tuhoavat pitkällä aikavälillä valitettavasti loputkin omat kynnet. Rakennekynsien ja geelilakkausten teossa käytettävät ainesosat saattavat aiheuttaa joillekin myös allergisia reaktioita.

Hoitolassani jalkahoidossa käy välillä asiakkaita, joille kosmetologi on laittanut varpaiden kynsiin kynsilakat. Valitettavan usein huomaan kynsilakkoja poistaessani, että asiakkaalla on varpaiden kynsissä hoitamaton kynsisieni, joka on peitetty kynsilakalla.

Jos kynsissä on kynsisieni, ei kynsilakkoja, geelikynsiä tai rakennekynsiä saa käyttää missään tapauksessa! Kynsisieni muhii kynnen alla, aiheuttaa kynsiin värimuutoksia, paksuntaa ja samalla haurastuttaa kynttä. Kynsisieni ei hoitamattomana parane itsestään vaan pahenee vain ajan myötä, varsinkin jos vielä käyttää kynsilakkaa peittämässä sitä.

Esteettisistä syistä moni valitettavasti sortuu lakkaamaan sieniset kynnet. Ja valitettavasti kosmetologit niitä myös lakkaavat sienestä huolimatta. Kynsisieni pitää kuitenkin hoitaa asianmukaisesti. Sen paraneminen vie oman aikansa mutta se kannattaa ehdottomasti tehdä. Huomioitavaa on, että kynsisientä voi esiintyä myös sormien kynsissä varsinkin jos sitä on jo varpaiden kynsissä, josta se on levinnyt sormiin. Kynsisieni ei ole siis pelkästään varpaiden kynsien ongelma.

Monet psoriasista sairastavat naiset käyttävät kynsilakkaa peittämään psorin haurastuttamia kynsiä. Kynsilakan pitkäaikaisella käytöllä on kuitenkin samat haittatekijät kaikenlaisille kynsille. Jos kynsi on jo lähtökohtaisesti sairas, ei kynsilakka sitä ainakaan paranna. Esteettisesti kynsi voi näyttää siistimmältä, ei muuta.

Julkisuudessa on keskusteltu rakennekynsien teossa käytettävien UV-uunien terveydelle aiheuttamista haitoista. Laitteissa käytettävät UV-lamput eivät ole yhtä voimakkaita kuin solariumissa käytettävät lamput mutta mahdollista ihosyöpäriskiä kannattaa pienentää käyttämällä käsille aurinkovoidetta kynsien teon yhteydessä. Maalaisjärjellä ajateltuna mikään säteilyannos muutaman viikon välein ei voi olla terveellistä. Huomioitavaa on, että UV-uunia täytyy osata käyttää oikein, jotta voidaan minimoida sen haittavaikutukset terveydelle.

Tärkeintä on hoitaa omia kynsiä hyvin, sekä sormien että myös varpaiden kynsiä. Laadukas kynsille ja kynsinauhoille tarkoitettu hoitovoide tai -öljy on jokaisen naisen luottoystävä laadukkaan käsi- ja jalkavoiteen lisäksi. Terveyden näkökulmasta siististi leikatut, viilatut ja luonnolliset omat kynnet ovat oikeasti ne kauneimmat sekä käsissä että jaloissa.

Jos kuitenkin käytät välillä kynsilakkaa, niin muista, että et pidä lakkaa kynsissä liian pitkään. Poistat lakat huolellisesti ja annat kynsien välillä levätä. Lepoaikana hoidat kynsiä, jotta ne kestävät paremmin kynsilakan kynsille aiheuttamat vauriot. Talvi on otollista lepoaikaa, kesällä voi sitten välillä koreilla lakatuin kynsin.

Vinkit kenkäostoksille

Kenkiä valitessa kiinnitetään usein huomiota ainoastaan ulkonäköön, väriin ja hintaan. Ne ovat toki tärkeitä kriteereitä uusia kenkiä hankittaessa, mutta muitakin huomioitavia asioita on. Erityisesti seuraaviin asioihin on hyvä kiinnittää huomiota:  Kengän koko ja tilavuus sekä riittävä käyntivara, kengän koron korkeus, kengän materiaali, ovatko kengät nauhalliset vai nauhattomat, millaiset pohjalliset kengissä on ja ovatko ne vaihdettavissa sekä ovatko kengät helposti puhdistettavissa.

Tässä vinkit kenkäostoksille:

1. Lähde kenkäostoksille mieluiten iltapäivällä tai vaikka työpäivän päätteeksi. Silloin jalkasi ovat ehkä vähän turvoksissa ja et erehdyksessä tule ostaneeksi liian pieniä kenkiä.

2. Hyvät kengät maksavat ja niihin kannattaa oikeasti sijoittaa. Hyvät ja laadukkaat kengät ovat miljoona kertaa paremmat kuin halvat, jotka yleensä ovat myös huonot. Loppupeleissä pärjäät niillä yksillä hyvillä paljon pidempään kuin 2-3 parilla huonoja.

3. Hyvä ja paras kenkämateriaali on nahka (nupukki, mokka). Myös kangasmateriaaleista tehdyt kengät ovat kestäviä, hengittäviä ja miellyttäviä käyttää. Synteettiset keinomateriaaleista tehdyt kengät eivät hengitä, ovat kuumia ja hiostavia kesällä ja kylmiä talvella. Keinonahkaiset kengät hiostavat jalkoja ja pahimmassa tapauksessa hankaavat varpaiden ja jalan ihon rikki. Kostea ja hikinen iho on myös oiva alusta jalkasienen kasvulle. Lisäksi keinonahkaisten materiaalien valmistaminen kuluttaa luonnonvaroja kun maailma jo muutenkin hukkuu muovijätteeseen. Tutki siis kenkäostoksilla tarkasti kengän materiaalimerkinnät.

4. Sovita kenkiä kaupassa sellaiset sukat jalassa, joita normaalistikin käyttäisit. Jos olet kenkäostoksilla kesällä, niin ota mukaan omat puhtaat sukat, varsinkin jos satut olemaan liikkeellä sandaaleissa ja paljain varpain. Joissain kenkäkaupoissa on tarjolla ns. sovitussukkia, mutta ne kannattaa unohtaa. Sovitussukkien edellisellä käyttäjällä on voinut olla jalka- tai kynsisieni, jotka tarttuvat hyvin helposti. Voin taata, ettet halua niitä itsellesi.

5. Jos olet ostamassa korollisia kenkiä, niin tarkasta, että korko on suoraan kantapään alla, eikä liian takana. Suositeltava koron korkeus on 2-3 cm. Juhla- ja tanssikengissä korko voi olla korkeampi, mutta niitä käytetään vain satunnaisesti ja lyhyitä aikoja kerrallaan. Korkokengät eivät ole työ tai vapaa-ajankengät.

6. Valitse sovitettavat kengät sen kokonumeron mukaan, jota olet aikaisemmin käyttänyt. Jos olet nuoruusvuosina käyttänyt tiettyä kokonumeroa, niin totuus on, että iän myötä jalka muuttaa muotoaan, leviää ja pitenee, ja myöhemmin kokonumero voi olla jopa 2-4 numeroa suurempi. Naisilla erityisesti raskaus vaikuttaa siihen, että jalat muuttavat muotoaan iän kuluessa. Myös ylipaino, mahdolliset sairaudet ja lääkitykset vaikuttavat jalkojen kokoon.

7. Kengissä täytyy olla käyntivaraa vähintään 1-2 cm riippuen kenkien käyttötarkoituksesta. Käyntivaralla tarkoitetaan sitä aluetta, joka jää pisimmän varpaan yläpuolelle, ns. tyhjä alue. Kengissä, joilla ei paljon kävellä, riittää pienempi käyntivara ja esimerkiksi retkeily- ja maastokengissä käyntivaran tulee olla selvästi suurempi, jopa 3 cm.

8. Voit tehdä itse tai teettää jalkahoitajan tai jalkaterapeutin luona itsellesi ns. kenkäreseptin. Seiso lattialla paperin päällä ja piirrä paperille jalkasi kuva, jättämällä pisimmän varpaan yläpuolelle käyntivaraa 1-2 cm. Näin tekemällä mallipiirroksessa on myös jalkasi vaatima leveys. Mittapohjallisen voi tehdä myös käyttämällä vanhaa pohjallista. Kenkäkaupassa voit laittaa mittapohjallisen haluttuun kenkään ja testata sopivuuden. Mittapaperi ei saa jäädä ruttuun kengän kärkeen tai kantapäähän. Mittapaperin reunat saavat kääntyä muutaman millin kengän sivuille. Kenkäkaupassa voit käyttää apuna myös sovitettavan kengän omaa pohjallista. Ota pohjallinen pois kengästä ja aseta jalkasi lattialla pohjallisen päälle. Jätä kantapäähän muutama milli varaa ja katso jääkö kärkeen riittävä käyntivara. Leveyden voit myös tässä huomioida eli jalkasi ei saa peittää pohjallista ihan kokonaan.

9. Kun olet löytänyt sinulle mieleiset ja sopivat kengät, kävele kengillä kaupassa muutaman askeleen sijaan ihan kunnolla, vaikka osastolta toiselle ja takaisin. Kiinnitä viimeistään tässä kohtaa huomiota kengän kärjen malliin. Hyvässä kengässä on pyöristetty ja riittävän korkea kärkimalli, jotta varpaat mahtuvat sinne vaivatta. Kokeile, mahtuvatko varpaat liikkumaan kengissä, nostele varpaita ylöspäin ja harota varpaita sivusuunnassa. Jos varpaat eivät mahdu liikkumaan kengissä, ovat kengät sinulle joko liian lyhyet, liian kapeat tai kärkiosa on liian matala.

10. Monilla jalat saattavat olla eripituiset. Valitse kengät kuitenkin aina isomman/pidemmän jalan mukaan. Et varmasti halua, että pidempi jalkasi joutuu olemaan jatkuvassa puristuksessa liian pienessä kengässä. Pohjallisella voit vaikuttaa jonkin verran kengän kokoon. 

11. Kengissä pitäisi olla aina irrotettavat pohjalliset, jotta voit ottaa pohjalliset välillä tuulettumaan ja myös vaihtaa ne uusiin. Pohjallisten olisi hyvä olla riittävän pehmeät (esim. geelipohjallinen), mikä antaa joustoa askellukseen erityisesti silloin, jos kengät muuten ovat paksu-/tukevapohjaiset. Tukipohjalliset ovat yleensä melko kovat ja niillä on normipohjallisiin verrattuna omat etunsa käyttäjälleen, ja joskus valitettavasti myös haittansa.

12. Hyvät kengät eivät ole liian painavat, mitä kevyempi kenkä sen parempi.

13. Hyvissä ja laadukkaissa kengissä on nauhat tai tarrakiinnitys, joilla voit säädellä kengän kokoa jalkapöydän päällä ja nilkassa. Jätä kauppaan nauhattomat, löysät, leveäsuiset, lörppövartiset jalkineet, sillä niillä pilaat vain jalkasi. Avokärkiset, ilman takaremmiä olevat sandaalit tai varvastossut, muoviset tai vaikka nahkaisetkin, on tarkoitettu vain lyhytaikaiseen käyttöön. Jos ilman takaremmiä olevat "läpsyttimet" ovat jokakesäiset jalkineesi arjessa ja juhlassa, niin syksyllä tunnet varmasti varpaissa ja jalkapohjissa läpsytelleesi, ja vasaravarpaat ovat taatut viimeistään 40 ikävuoden korvilla. "Läpsyttimissä" varpaat tekevät ison työn, jotta jalkineet pysyvät jalassa.

14. Kun olet löytänyt oikeaan tarkoitukseen sopivat kengät, joissa kävely tuntuu mukavalta ja jotka pysyvät hyvin jalassa, voit olla tyytyväinen! Muista huolehtia kengistä hyvin, hanki tarvittavat puhdistusaineet ja muista käyttää niitä. Kengät kestävät paremmin, kun huolehdit niistä hyvin. Kengistä hyvin huolehtimalla pärjää aikuinen hyvin 5-6 kenkäparilla.

15. Jos kengät eivät jo kaupassa tunnu hyviltä, niin unohda ne kauppaan. Hyvät ja laadukkaat kengät eivät käytössä veny ja löysty. Sellaisia kenkiä ei pidä ostaa, joista ajattelet, että kyllä ne käytössä venyvät ja muokkautuvat jalkaan, tai että suutari venyttämällä ja muokkaamalla tekee niistä sopivat.

16. Kenkäostoksilla on hyvä olla järki ja ajatus mukana. Hosuen ei hommassa kannata edetä, jos haluaa ostaa hyvät, laadukkaat ja pitkäikäiset kengät.

17. Perinteisiä, hyviä kenkäkauppoja, joissa asiakasta palvellaan kunnolla, on enää tänä päivänä vähän. Onneksi kuitenkin muutamia löytyy. Usein ne ovat ns. erikoiskauppoja, joissa on keskitytty tiettyyn merkkiin tai malliin. Ulkoiluun, retkeilyyn, vaeltamiseen ja harrastuslajeihin löytyy hyviä kenkiä alan myymälöistä. Urheilu- ja retkeilykauppojen myyjillä on onneksi usein myös tietoa ja osaamista riittävästi. Myös markettien valikoimista löytyy tänä päivänä hyviä ja laadukkaita kenkiä mutta niitä täytyy osata sieltä itse etsiä. Tässä kohtaa kenkien materiaalimerkintöihin kannattaa tutustua tarkasti. Niin paljon on myynnissä synteettisistä materiaaleista tehtyjä "ei hyviä" kenkiä. Marketeissa ei välttämättä myyjistä ole juuri apua, valitettavasti. Siksi on hyvä olla itse valveutunut ja tietoinen millaisia kenkiä haluaa käyttää.

KUVAT: Respecta

Kenkien koko

Syntyessään lähes kaikki ovat tervejalkaisia. Aikuisista kuitenkin enää noin 40 prosentilla on terveet jalat. Yksi suuri syyllinen siihen, että jalkamme sairastuvat, on väärän kokoiset kengät. Kenkiä on monen kokoisia ja mallisia, ja myös eri käyttötarkoituksiin. Jalkaterän toiminta kärsii erityisesti liian pienissä kengissä, millä taas on suuri vaikutus koko kehon toimintaan. Siksi on merkityksellistä, minkä kokoisia kenkiä juuri sinä käytät!

Mieti itseäsi liian pienissä ja kapeissa kengissä. Miltä jaloissasi ja koko kehossasi tuntuu? Ei varmasti hyvältä!

Miksi niin moni, erityisesti naiset, syyllistyvät jatkuvasti ostamaan ja käyttämään liian pieniä ja liian kapeita kenkiä?

Työssäni jalkahoitolassa olen kuullut monen asiakkaan suusta seuraavia lauseita:

- minun jalkojeni koko ei ole muuttunut mihinkään sitten teinivuosien (valitettava totuus kuitenkin on, että kaikilla jalkojen koko kasvaa ja muuttuu iän myötä)

- jalkani näyttävät niin suurilta ja rumilta numeroa isommissa kengissä, siksi käytän aina tätä kokoa (tällainen näkökanta pistää miettimään....)

- jalkani ovat kapeat ja tykkään käyttää vain siroja kenkiä (asiakkaan jalat ovat oikeasti leveät lattajalat)

- jalkani ovat leveät mutta en löydä mistään tarpeeksi leveitä kenkiä (oikean kokoisia kenkiä löytyy varmasti jokaiselle, se saattaa vain joskus vaatia vähän etsimistä)

- olen perinyt vaivaisenluut ja vasaravarpaat äidiltäni, hänellä oli samanlaiset jalat (osittain ehkä kyllä mutta vaivaisenluun ja vasaravarpaiden syntyyn voi vaikuttaa myös itse).

Lisäksi on joukko ihmisiä, jotka eivät vain tiedä tai ymmärrä joitakin asioita:

1. Kengät tulee aina valita käyttötarkoituksen mukaan.

2. Kengässä tulee olla käyntivara, joka on kengän käyttötarkoituksesta riippuen vähintään 1-2 cm. Kengissä, joilla ei paljon kävellä, riittää pienempi käyntivara ja esimerkiksi retkeily- ja maastokengissä käyntivaran tulee olla suurempi.

3. Jalan mallilla on suuri vaikutus valittavan kengän kokoon riippuen siitä, onko jalkaterä kapea vai leveä ja onko jalkapöytä matala vai rintava.

4. Eri valmistajien saman kokonumeron kengät eivät aina ole samankokoisia. Edes saman valmistajan erimalliset, samaa kokoa olevat kengät eivät ole aina samankokoisia. Kengissä on paljon mallikohtaisia eroja. Kenkiä ostettaessa ei kannata tuijottaa vain kokonumeroa, vaan kengät täytyy aina sovittaa jalkaan ja kävellä niillä. Kokonumero on vain suuntaa-antava.

5. Jos jalat ovat eripituiset, ostetaan kengät aina isomman jalan mukaan.

6. Liian pienet kengät rikkoutuvat ja kuluvat paljon nopeammin kuin oikean kokoiset kengät, olivat kengät mitä materiaalia hyvänsä.

7. Laadukkaat kengät maksavat enemmän, mutta se sijoitus kannattaa aina!

8. Kun käytössä on laadukkaita kenkiä eri käyttötarkoituksiin, pärjää kenkiään huolellisesti hoitava aikuinen 5-6 kenkäparilla pitkään.

9. Vaikka kasvavalle lapselle joutuu hankkiman kenkiä muutaman kuukauden välein, kannattaa lapsellekin hankkia vain hyviä kenkiä, jotka suojaavat lapsen jalkoja asentovirheiltä. Kirpparilta käytettynä hankitut kengät eivät valitettavasti ole ne parhaat.

Kannattaa lukea myös juttu Vinkit kenkäostoksille, jossa saat tarkempia ohjeita ja neuvoja hyvien kenkien hankintaan.

KUVAT: Respecta

Korkokenkien tuhovoima

Korkokengät ovat valitettavasti monen naisen jalkojen tuho. Lähes viikoittain hoitolassani käy asiakkaita, jotka ovat ikänsä käyttäneet korkokenkiä, ja se näkyy jaloissa. Valitettavasti jatkuva korkokenkien käyttö aiheuttaa jalkoihin ja koko kehoon paljon vaivoja ja kiputiloja, joista on myöhemmin vaikea päästä eroon. Vaikka lopettaisi korkokenkien käytön kokonaan, voivat jotkin vaivat silti jäädä.

Korkokengät on tarkoitettu vain juhlakäyttöön tai ns. edustuskäyttöön satunnaisesti. Korkokengissä ei pitäisi koskaan olla koko päivää, vaan olisi hyvä olla toiset matalat kengät mukana ainakin varalta, jos jalat väsyvät. Korkokengät eivät missään tapauksessa ole työkengät! Niitä ei pidä käyttää päivittäin työssä, jossa joutuu paljon seisomaan paikoillaan tai liikkumaan edestakaisin.

Korkokenkien jatkuva käyttö kuormittaa koko kehoa, ja edesauttaa monien alaraaja- ja jalkavaivojen kehittymistä.

Korkokenkien aiheuttamia ongelmia keholle ja jaloille:

- korkokengillä kävely on töksähtelevää, kun sen pitäisi olla rullaavaa

- vartalon ryhti muuttuu etukumaraan ja alaselkä kipeytyy

- niskan pienet lihakset aktivoituvat ja väsyvät, niskakivut lisääntyvät

- lantio kääntyy voimakkaasti eteenpäin ja lantion alueen lihakset ovat jatkuvassa jännitystilassa

- selkä taipuu ja rinta työntyy eteenpäin

- pohjelihas lyhenee ja pohjelihaspumpun toiminta heikkenee, seurauksena turvotusta, väsymistä ja suonikohjuja

- polvien sisäpinnat rasittuvat, johtaa vähitellen nivelrikkoon

- nilkat taipuvat eteenpäin, vaikeuttaa jalkojen verenkiertoa ja lisää suonikohjuja

- korkokenkien pienen tukipinnan vuoksi nilkat ovat epävakaat ja nilkan koukistuksen vähenemisen seurauksena tasapaino heikkenee ja kaatumisriski kasvaa

- akillesjänne jäykistyy ja lyhenee, paljasjaloin tai matalien kenkien käyttö vaikeutuu, syntyy kiputiloja

- varvastyöntö jää pois, seurauksena isovarpaan tyvinivelen liikerajoitus ja myöhemmin nivelrikko

- jalkapohjan jännekalvo (plantaarifaskia) lyhenee ja jalan sisäkaari kohoaa

- rasituksen ja paineen seurauksena voi ilmetä jalkapohjan kalvojänteen rappeuma (plantaarifaskiitti)

- päkiän alue leviää ja laskeutuu ja rasvapatja siirtyy varvaspoimuun

- hennot varpaiden luut ovat jatkuvassa rasituksessa, mitä korkeampi korko sen isompi rasitus

- varpaisiin tulee ajan myötä ja ikääntyessä muutoksia, isovarpaan tyveen vaivaisenluu ja varpaat kääntyvät vasaravarpaiksi

- päkiän alueelle ja varpaiden päihin tulee helposti kovettumia, känsiä, rakkoja ja hiertymiä

- kynnet paksuuntuvat ja kasvavat sisään

- hermopinne eli Mortonin neurooma on hyvin yleinen vaiva korkokenkien käyttäjillä, ilmenee iän myötä.

Vapauta jalat korkokengistä niin keho ja jalat kiittävät!