Kävely kirkastaa ajatukset

Pähkäilet työpisteelläsi ongelmaa, joka ei tahdo ratketa millään.
Turhaudut ja ärsyynnyt ja ehkä jopa ahdistut.
Pään sisällä surraa kun aivosi keräävät pitkäkestoisesta muistista tietoa.
Tilanne ei kuitenkaan ratkea, koska ongelman ratkaisemiseksi tarvittavat palikat ovat hukassa.

Tässä kohtaa on maisemanvaihdon paikka.
Kun ajatukset pyörivät kehää, kannattaa lähteä liikkeelle, kävelylle.
Moni pulma on löytänyt ratkaisun kävellessä, mieluiten ulkona ja luonnossa.
Ajatus alkaa taas kulkea ihan uudella tavalla.


Kävelyn taika piilee siinä, että se vaatii koordinaatiota ja rytmistä liikettä ylä- ja alaraajojen välillä.
Kävely treenaa aivoja ja aktivoi hermoverkkoa monipuolisesti.
Samalla se selkeyttää ajatuksia ja on aivoille hengähdystauko työstä.

Kävellessä ympäristön aistiminen on vahvasti mukana, mikä vaikuttaa tunnetilaan.
Mielihyvähormoonit lisääntyvät, ahdistus ja stressi helpottavat.
Kun lähdet stressaavasta tilanteesta paikkaan, jossa huomio kiinnittyy vaikka pitkospuiden narinaan, lintujen lauluun, tuulen suhinaan, aaltojen loiskeeseen tai havupuiden tuoksuun, mieli rauhoittuu vähitellen ja liiallinen itsetarkkailu ja ongelmien pyörittely hellittävät.
Työpulmat ratkeavat kuin itsestään.


Jos haluat, että kävelystä on apua ongelman ratkaisuun, lähde kävelylle maastoon, joka itsessään ei vaadi liikaa tarkkaavaisuutta.
Luontokävelyllä alitajunta työskentelee kuin huomaamatta.

Aina ei toki tarvita kävelylenkkejä työongelmien ratkaisemiseksi eikä se ole edes kaikilla työaloilla tai työpaikoilla mahdollista.
Liikkeelle lähtö omalta työpisteeltä on kuitenkin se oleellinen asia, jonka avulla voit nollata pään.
Muutaman minuutin reippailu vaikka työpaikan rappusia ylöa alas saattaa auttaa ratkaisemaan käsillä olevan ongelman.
Taukojumppa on tähän hetkeen myös sopivaa vaihtelua erityisesti jos sen voi tehdä muualla kuin juuri omalla työpisteellä.
Siirtyminen työpisteeltä edes kahvihuoneeseen saattaa virittää aivot täysin uusille poluille.
Ja jos kahvihuoneessa sattuu olemaan toinen työongelmiensa kanssa painiva, voi rakentava ajatusten vaihto ratkaista molempien työongelmat.


Itselleni paras tapa katkaista työpäivä ja nollata ajatuksia, on lähteä kävelylle koirien kanssa.
Ulkoilun ja pienen happihyppelyn jälkeen työ maistuu taas ihan erilaiselta.


Kävelystä on hyötyä aivoille läpi elämän, sillä liikkuminen ja kävely treenaa muistia todella tehokkaasti.
Säännöllisesti kävelevien muisti pelaa tutkimusten mukaan huomattavasti paremmin kuin passiivisella verrokkiryhmällä.

Jos et pysty tekemään kävelylenkkiä ulkona työpäivän lomassa niin tee se ihmeessä työpäivä jälkeen ja vapaa-aikana aina kun mahdollista.
Käveleminen on ehkä maailman helpoin tapa haihduttaa mielestä kaikki ylimääräinen.
Mieli on virkeä ja koko keho kiittää!



Vasaravarpaat

Vasaravarpaalla (koukkuvarvas, digitus malleus, hammer toe) tarkoitetaan 2.-4. varpaan koukistumista tyvi- tai kärkinivelestä tai molemmista.
Vasaravarvas koukistuu niin, että varpaan pää osuu alustaan ja sitä vastaava päkiänivel yliojentuu.

Vasaravarpaat ovat ikävä kyllä hyvin yleinen vaiva erityisesti ikääntyvien naisten keskuudessa mutta valitettavasti niitä näkee tänä päivänä myös nuorilla naisilla.


Varpaiden koukistuminen johtuu jalkaterän lihasten epätasapainosta, jonka aiheuttaa levinnyt päkiä, vaivaisenluu tai lihasten käyttämättömyys.
Kaarijalka ja jäykkä nilkka johtavat usein vasaravarpaiden kehittymiseen.
Vasaravarpaita aiheuttavia ulkoisia tekijöitä ovat korkeakorkoiset, liian pienet kengät sekä liian pienet sukat.
Vasaravarpaita esiintyy myös diabeteksen, nivelreuman, psoriaasin sekä joidenkin neurologisten sairauksien yhteydessä.

Varpaiden koukistumisen vuoksi päkiänivelet aristavat seistessä ja kävellessä.
Koukussa oleva varvas saattaa hangata kengän päälliseen ja aiheuttaa punoitusta ja vähitellen känsän varpaan päälle.
Varpaiden päihin saattaa muodostua myös helposti känsiä kun varpaiden päät osuvat joka askeleella alustaan ja joutuvat näin jatkuvan hankauksen ja paineen kohteeksi.
Kynnet voivat myös paksuuntua ja varpaat olla erittäin kivuliaat.

Omahoidon tavoitteena tulisi olla kivun poistaminen ja pitää vasaravarpaat mahdollisimman liikkuvina sekä suojata varpaita hankaukselta, jolloin känsien ja kynsimuutosten syntyä voidaan ehkäistä.

Erityisen tärkeää on huomioida, että sukat ja kengät eivät ole liian pienet.
Kengissä tulee olla riittävästi tilaa korkeus-, leveys ja pituussuunnassa.
Kireiden lihasten ja jänteiden hieronta ja venyttely pitävät varpaat liikkuvina.

Liikkuvaa vasaravarvasta voidaan oikaista käyttämällä varpaaseen puettavaa varpaanoikaisijaa tai varpaiden alle puettavaa asentoa korjaavaa silikonista oikaisijaa, niin sanottua hiirtä.
Silikonisia oikaisijoita myyvät hyvin varustetut apteekit.
Valitettavasti nämä tehdasvalmisteiset silikoniortoosit eivät aina ole käytössä kovinkaan mukavia.
Ne saattavat painaa ja hangata käytössä mikä ei suinkaan ole tarkoitus.

Paras vaihtoehto on teettää silikoniortoosi jalkahoitajalla, joka tekee sinulle omien mittojesi mukaisen, henkilökohtaisen varvasortoosin.
Jalkahoitajalta saat myös ohjeet ortoosin käyttöön ja huoltoon.


Jos vasaravarpaat ovat vasta syntyvaiheessa, on huolellisesti pujotettu lampaavilla myös hyvä suoja ja joskus jopa oikaisija.

Jo jäykistynyt vasaravarvas on hyvä suojata geelivuoratulla tai superlonisella varvastupella tai suojaputkella.

Mikäli vasaravarpaat aiheuttavat runsaasti päivittäistä kipua ja liikkuminen on vaikeaa, on hyvä tutkituttaa alaraajat jalkaterapeutilla.
Jalkaterapeutti arvioi jalkasi ja varpaidesi tilanteen ja osaa neuvoa parhaaat mahdolliset apuvälineet ja hoitokeinot juuri sinun tarpeisiin.

Yksilöllisten silikoniortoosien lisäksi tarpeen saattavat olla alaraajan toimintaa ohjaavat pohjalliset, passiivinen nivelten mobilisaatio sekä erilaiset liikuntaharjoitteet.
Myös leikkaushoito voi joskus olla tarpeen.

Huolehdi siis varpaistasi hyvin!
Liiku riittävästi ja tee varvasjumppaa päivittäin.
Käytä oikean kokoisia sukkia ja kenkiä.
Varpailla on suuri merkitys koko jalkateräsi ja kehosi toiminnalle.


Parikkalan patsaspuistossa

Parikkalan patsaspuistossa on yli 560 betonihahmoa, jotka joogaavat, marssivat, tanssivat, voimistelevat ja uivat. Niillä on tekohampaita, k...