Kynsisieni, ystävä vai vihollinen?

Kynsisieni eli -silsa on kynnen sienitulehdus.
Kynnessä oleva sieni-infektio ei ole vaarallinen mutta esteettisesti se on ikävän näköinen.
Lisäksi kynsisieni toimii tartuntaporttina erilaisille mikrobeille.

Kynsisieni myös tarttuu ja uusiutuu herkästi.



Kynsisienen saa helpoimmin laiminlyömällä oman jalkahygienian ja käymällä paljon esimerkiksi uimahalleissa ja muissa julkisissa sauna- ja peseytymistiloissa, joissa liikutaan avojaloin.



Suomessa lähes 11% aikuisväestöstä sairastaa kynsisientä.

Kynsisieni esiintyy yleensä yhdessä tai muutamassa kynnessä, tyypillisesti isovarpaassa.
Se alkaa kynnen kärki- tai sivuosista kellertävinä värimuutoksina, joista se etenee kohti kynnen keskustaa ja tyveä.
Edetessään kynsisieni paksuntaa ja samanaikaisesti haurastuttaa kynttä.



Onko minulla kynsisieni?

Diagnoosia varten lääkäri ottaa kynnestä näytteen.
Näyte tulee ottaa syvältä terveen ja sairaan kynnen rajalta.
Näytteen onnistumisen varmistamiseksi kynttä ei saa olla edeltävästi hoidettu esimerkiksi apteekin kynsisieneen tarkoitetuilla itsehoitolääkkeillä.
Usein on myös valitettavaa, että vaikka kynnessä olisi kynsisieni, näyte kertoo päinvastaista.
Kaikki lääkäritkään eivät valitettavasti ole täysin valveutuneita tunnistamaan kynsisientä.

Hoito

Erilaisten sieni-infektioiden hoito ei koskaan ole täysin ongelmatonta.
Kynsisieni ei kuitenkaan parane itsestään vaan jos sitä haluaa hoitaa niin hoito on aloitettava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Mikäli kynsisienestä ei ole varsinaista haittaa, ei sitä välttämättä tarvitse hoitaa.
Varsinkin ikäihmisillä jalkahoitajan tekemä kuukausittainen kynsien ohennus ja puhdistus saattaa riittää hoidoksi.
Tällöin tulee kuitenkin huolehtia siitä, ettei itse levitä sienitartuntaa.

Itsehoitona suosittelen käyttämään teepuöljyä kynsiin. Teepuuöljy on tunnettu, luonnollinen hoitoaine kynsisieneen. Säännöllisesti käytettynä se desinfioi ja hoitaa sienikynttä.



Lääkärin määräämänä hoitona voidaan käyttää amorolfiinilakkaa, joka auttaa yleensä vain kynnen kärjessä tai pinnalla olevaan sieni-infektioon.
Säännöllinen hoito kerran viikossa sisältää kynnen ohentamisen ja kynsipohjan puhdistamisen ja sen jälkeen lääkelakan laittamisen kynsiin.

Kynnen ohentaminen on usein itse vaikeaa, varsinkin jos kynsi on kasvanut kovin paksuksi.
Siksi suosittelen säännöllistä käyntiä jalkahoitajan luona, joka osaa ohentaa kynnen ja hoitaa kynsipohjan oikein.
Lääkelakan käyttö hoitomuotona saattaa kestää jopa vuoden verran.
Kokemuksena kuitenkin voin sanoa, että se ehdottomasti kannattaa.

Tehokkaampi hoito on suun kautta otettava terbinafiini, jota annostellaan kerran päivässä alkuun kolmen kuukauden ajan.
Lääkekuurin kestoaika ei vastaa kynnen paranemisnopeutta, vaan kynteen hakeutunut lääkeaine vaikuttaa kuukausien ajan ja lopullinen hoitotulos on nähtävissä usean kuukauden jälkeen.
Suun kautta nautittavilla lääkeaineilla saattaa kuitenkin olla ikäviä haittavaikutuksia ja eritoten on selvitettävät mahdollinen muu lääkitys ja niiden yhteisvaikutukset sienilääkityksen kanssa.
Lääkkeet ovat myös melko kalliita ja hoitotulos ei aina ole täydellinen.
Lääke ei myöskään estä taudin uusiutumista.

Käyttipä hoitona mitä tahansa, vuosien kuluessa valitettavasti noin joka toinen kynsisieni uusiutuu.


Yleistä

Trichophyton rubrum - silsasieni on hyvin yleinen normaalissa elinympäristössä.
Etenkin kylpylöissä ja uimahalleissa olisi muistettava suojata jalkansa henkilökohtaisilla sandaaleilla.
Jos päädyt hoitamaan kynsisieni-infektiota, voi uusiutumista ehkäistä hankkimalla uusia sukkia ja kenkiä tai ainakin käsitellä vanhat kengät sienilääkepuuterilla.
Toinen hyvä keino ns. desinfioida kengät, on viedä ne talvipakkasella ulos ja antaa olla siellä vaikka pari vuorokautta.

Kynsisieni iskee helpoimmin vaurioituneeseen kynteen ja siksi on syytä kiinnittää erityistä huomiota kynsien hyvinvointiin sekä sopivien kenkien ja sukkien valintaan.
Huonosti istuvien tai liian pienten kenkien ja sukkien jatkuva hankaus saattaa helposti johtaa varpaankynnen osittaiseen irtoamiseen ja paksuuntumiseen.

Kaikki kynnen paksuuntumat ja epämuodostumat eivät kuitenkaan ole kynsisientä.
Joihinkin sairauksiin, esimerkiksi psoriaasis, liittyy kynsimuutoksia, jotka saattavat muistuttaa kynsisientä.
Myös korkea ikä paksuntaa ja samalla haurastuttaa kynsiä.


Ammattitaitoinen jalkahoitaja tunnistaa kynsisienen sille ominaisesta eltaantuneesta hajusta.


Oleellista kynsisienen hoidossa on, että aloitat valitun hoitomuodon mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
Käy jalkahoitajalla säännöllisesti ja huolehdi, että kyntesi eivät vaurioidu missään tilanteessa.
Käytä julkisissa kylpy- ja pesutiloissa sekä uimahallissa aina tossuja.


Kommentit

Suositut tekstit