Kiusa se on pienikin kiusa

Kesällä meistä itse kukin on kulkenut erilaisilla kengillä kuin talvella.
Kesäjalkoja uhkaavat usein erilaiset kiusat ja vaivat, joiden ennaltaehkäisy on ehkä jäänyt vähän retuperälle.
Kesän jälkeen jaloissa saattaa näkyä muutoksia, jotka voivat olla hyvinkin kipeitä.

Jos jalkojen omahoito on hankalaa, kannattaa aina käydä jalkahoitajalla hoidattamassa jalat kuntoon.

Jalat kannattaa hoitaa kuntoon paitsi ulkonäön vuoksi myös siksi, että vaivat ovat usein avoimia infektioportteja, joiden kautta elimistöön voi päästä mitä tahansa bakteereja.


Kovettuma

Kovettuma on yksi yleisimmistä jalkojen vaivoista.
Kovettumia syntyy jalkapohjiin yleensä niihin paikkoihin, joihin kävellessä kohdistuu kovin paine.
Korkokenkien käyttäjä saa kovettumia herkästi päkiän alle.
Muita kovettumapaikkoja ovat kantapää, vaivaisenluun sivu ja isovarpaan reuna.

Kovettuma on paksua nahkaa, joka kehittyy suojaamaan ihoa ärsytykseltä eli paineelta.
Kovettumia syntyy etenkin kesäaikana, kun tuttu ja tukeva talvijalkine on vaihdettu väljempään kesäsandaaliin, jossa jalka painuu ja hankautuu vasten epäsopivan kesäkengän sisäpohjaa.
Tärkeää on pitää huolta, että kevyemmissäkin kengissä on jalalle useampi tukikohta remmeineen.

Kovettumat saattavat olla seurausta myös huonosta jalkahygieniasta.
Liian pienet kengät, joissa on liian ohuet pohjat sekä jalkaterän ja varpaiden asentovirheet,
ylipaino ja kuiva iho altistavat kaikki kovettumille.

Oireet: 
Levossa kovettuma ei yleensä koske, kipu alkaa kävellessä.
Puristettaessa kovettuma ei ole kipeä.

Hoito:
Rentouta jalat kädenlämpöisessä jalkakylvyssä noin 5 minuuttia, jotta iho on pehmeä.
Poista kovettumaa kevyesti hohkakivellä raspaamalla.
Kuivaa jalat huolellisesti ja rasvaa paksulla, hyvin imeytyvällä jalkavoiteella.

Kenkien tulee olla sopivankokoiset ja -malliset, matala korko ja joustava pohja.
Iskunvaimennuspohjalliset tai yksittäiseen varpaaseen puettava pehmuste suojaavat ihoa.
Jos jaloissa on kovin hankalia kovettumia, kannattaa käydä jalkahoitajan luona poistattamassa ne.
Sen jälkeen kotihoitokin onnistuu paremmin.
Satunnainen hoitaminen ei kuitenkaan tuo tulosta eli avainsana on säännöllisyys.


Hiertymä

Hiertymä syntyy kun jalka ei ole kunnolla tuettu jalkineeseen.
Jalka lonksuu kengässä ja erityisesti akillesjänteen kohdalle voi syntyä ikävä hiertymä.
Uudet kengät ovat usein hiertymän aiheuttaja tai kova rasitus pitkällä kävelylenkillä tai vaelluksella.
Ohutpohjaiset kengät ilman sukkia sekä hikiset jalat ja kosteat sukat ovat myös yhdistelmä, joka voi aiheuttaa hiertymiä.

Oireet: 
Hiertymässä iho on punainen, rikki ja usein suorastaan vereslihalla.

Hoito: 
Puhdista hiertymäkohta antiseptisella aineella ja laita päälle tukeva laastari.
Hiertymään ei kannata laittaa rasvaa, sillä se vain hautuu laastarin alla.
Pulverimaista Bacibactia sen sijaan voi käyttää.

Rakko

Pienet, palovammamaiset rakot syntyvät usein samasta syystä kuin hiertymätkin.
Rakko on iholla tai ihon alla oleva nestekertymä, joka syntyy kitkan tai hankauksen seurauksena.
Usein rakko tulee kantapään alueelle, kengän kiinnitysremmin tai kantakapin kohdalle.
Rakko tulee helpommin ohueeseen ja kuivaan ihoon.
Uudet kengät, kova rasitus pitkällä kävelylenkillä tai kulkeminen ohutpohjaisilla kengillä ilman sukkia altistavat rakoille.

Oireet: 
Ihon pinnassa näkyvä pieni vesirakkula, joka ei ole niin kipeä kuin hiertymä mutta saattaa rajoittaa liikkumista.
Rakot voivat myös märkiä tai aiheuttaa ihotulehduksen.

Hoito:
Rakkulan voi puhkaista desinfioidulla neulalla.
Puhdista alue antiseptisellä aineella ja laita päälle laastari.
Jos toimenpide tuntuu ikävältä tehdä itse, hakeudu jalkahoitajan luokse, joka puhkaisee rakkulan puolestasi.
Oikeankokoiset kengät ja sukat vähentävät rakkojen syntymistä.
Rakkojen ennaltaehkäisyyn voi käyttää esimerkiksi pehmeää fleecekangasta.

Halkeilevat kantapäät

Sandaaleissa ja kevyissä kesäkengissä kantapää on usein liian löyhästi kiinni lestissä, jolloin se läpsyy kävellessä, seurauksena voi olla halkeilevat kantapäät.
Liian lyhyet avokantaiset sandaalit, joissa kantapää pullistuu kantaosan yli aiheuttavat myös halkeilevia kantapäitä.
Myös seisomatyö, kova työskentelyalusta eli liian kovat sisäpohjat työkengissä, ylipaino, kovettumien repiminen ja voimakas raspaaminen sekä huonot sukat voivat olla syynä jos kantapäät toistuvasti halkeilevat.

Halkeamia syntyy, kun kuiva iho kuormittuessaan venyy ja halkeaa.
Halkeamasta saattaa vuotaa verta ja se voi olla hyvin kipeä ja jopa tulehtua.
Halkeamissa sukkanöyhtä altistaa bakteeri- ja virustartunnoille.

Oireet:
Haljennut kantapää aiheuttaa kipua kävellessä.
Jos halkeama on päässyt syväksi, kipu voi olla viiltomaista.

Hoito:
Halkeaman reunan kovettuma-alue on syytä poistaa.
Jalkahoitaja voi hoitaa halkeaman reunat ja poistaa kovettuman, jotta kantapään halkeama pääsee paranemaan pohjaan saakka.
Tämän jälkeen omahoitona päivittäinen rasvaus ja halkeaman pitäminen puhtaana.
Kenkien tulee olla oikeankokoiset.
Iskua vaimentavat pohjalliset vähentävät jalkapohjiin kohdistuvaa tärähdystä ja painetta.

Känsä

Kuten kovettumia, myös känsiä syntyy niihin paikkoihin, joihin kohdistuu kovin paine.
Usein känsä muodostuukin juuri kovettuman alle.
Känsä on tarkkarajainen ja pyöreä, päältä sileä ihopaksunnos, joka kapenee kiilamaisesti työntyessään ihoon.
Esiintyy yleensä päkiänivelten alla, varpaiden päällä tai kärjessä.
Myös varvasväleissä saattaa olla känsiä.
Varpaiden päälle tulee känsiä jos varpaiden päällys hankaa kengän "kattoon".
Vasaravarpailla on usein tämä ongelma. Kun varpaat koukistuvat voimakkaasti ja
lisäksi vielä henkilö käyttää liian pieniä kenkiä on yhtälö täydellinen kasvattamaan
varpaiden päälle kunnon känsät.
Kuiva, joustamaton iho altistaa myös känsien syntymiselle.

Oireet:
Känsä aiheuttaa pistävää kipua.
Känsä aristaa päältä painettaessa.
Kipua välttääkseen ihminen usein kuormittaa jalkateriään eri tavalla, jolloin kävely ja pystyasento muuttuvat.
Kroonistuessaan känsät voivat hermottua ja verisuonittua, jolloin ne aristavat myös levossa.

Hoito:
Suojaa varpaiden hiertyvät kohdat esimerkiksi joustosidoksella, joka pysyy paikoillaan hyvin eikä vie tilaa kengissä.
Päkiän känsän suojamiseen sopii itseliimautuva, leikattava silikonilevy tai fleecekangas.
Älä käytä ahtaita ja liian pieniä kenkiä. Tarkasta, että kengissä on riittävästi tilaa jalkaterän etuosassa.
Rasvaa jalat päivittäin hyvällä jalkavoiteella.
Kuiva, joustamaton iho känsiintyy herkemmin kuin hyvin rasvattu, joustava iho.
Yksilöllinen, jalkahoitajan tekemä silikoninen varvasortoosi oikaisee varpaiden virheasentoja.
Känsän voi poistaa terveen ihon rajaa myöten ilman kipua ja verenvuotoa.
Känsät kannattaa käydä poistattamassa säännöllisesti jalkahoitajalla, jotta niistä jossain vaiheessa pääsee eroon. Aina yksi hoitokerta ei riitä.

Sisäänkasvaneen kynnen hoito ja oikaisu

Sisäänkasvanut kynsi tarkoittaa sitä, että kupertuneen tai liiaksi pyöristetysti leikatun, teräväreunaisen tai lohjenneen kynnen reuna kasvaessaan painautuu kynsivalliin.
Seurauksena saattaa olla ikävä kynsivallin tulehdus, jonka paraneminen voi kestää pitkään.

Kuperaa tai kovaa kynttä leikattaessa kynnen reuna saattaa lohjeta helposti ja seurauksena on kynnen reunaan jäävä lohkeama eli kynsipiikki, jota saattaa olla vaikea huomata.
Kynsipiikki voi aiheuttaa pistävää kipua kynnen kasvaessa kynsivalliin.

Nuorilla saattaa olla suuret kynsivallit suhteessa kynnen kokoon, mikä aiheuttaa kynnen painumista kynsivalliin.
Ohut, teräväreunainen kynsi voi leikata kynsivalliin haavan ja siitä seuraa kynsivallintulehdus.

Aikuisilla kynnet voivat kupertua vahvasti, mikä lisää kynsivalliin kohdistuvaa painetta.
Kynsien jatkuva lakkaaminen lisää myös kynsien kupertumista.
Ikääntyminen kuivattaa kynsiä, ne kupertuvat lisää ja kaventuvat kärkiosasta.

Kynsisienen, kynnen poiston tai trauman aiheuttaman kynnen irtoamisen jälkitilana ilmenee kynsipatjan kutistumista, minkä vuoksi kynsi saattaa kasvaa kärkiosastaan kaventuneeseen kynsipatjaan ja aiheuttaa painetta kynsiuurteeseen.

Ulkoisia painetta aiheuttavia tekijöitä ovat varpaiden asento ja toiminta käveltäessä, kävely jalkaterät ulospäin, vaivaisenluu tai jäykkä isovarvas.
Kapeat, liian pienet ja matalakärkiset kengät sekä liian tiukat sukat voivat puristaa ja kynnen malli muuttuu kuperaksi.
Turvotus, ylipaino ja jalkojen hikoilu pahentavat oireita.
Huonon jalkahygienian vuoksi kynsiuurteeseen saattaa kerääntyä likaa ja sukkanöyhtää, joka ns. pumppaa kynsiuurretta ja kynttä jokaisella askeleella ja irrottaa kynttä.

Kengän tai sukan aiheuttama puristus ja paine pahentavat aina vaivaa.

Vaiva on yleisin isovarpaassa.

Sisäänkasvaneen kynnen ehkäisy

Kynnen oikea leikkaus; ei liian lyhyiksi ja kulmia ei tule liiaksi pyöristää.
Kynsiä ja kynsinauhoja tulee rasvata säännöllisesti, jotta kynnet ja kynsinauhat pysyvät pehmeinä.
Kenkien ja sukkien tulee olla riittävän tilavat.
Kynnen reunan alla voi laittaa pumpulia tai ohutta kuitukangasta, joka estää kynnen reunaa painumasta ihoon.
Jalkahoitaja tai jalkaterapeutti voi poistaa mahdollisen kynsipiikin.

Yksilöllinen varvasortoosi tai tukipohjalliset ovat tarpeen, jos taustalla on varpaiden virheasento tai jalkaterän virheellinen toiminto.


Paras konservatiivisen hoidon muoto on kynnenoikaisu

Jalkahoitola Takatassuissa on käytössä Podofix-kynnenoikaisumenetelmä, jolla on saatu hyviä tuloksia aikaan. Menetelmä on kehitetty Saksassa.

Podofix-jousihoito perustuu aktiiviseen liuskaan, johon on kiinnitetty rautalankajousi.
Liuska liimataan kynnen pintaan ja siinä oleva jousi kiristetään.

Kynsi nousee irti reunoista ja kipu poistuu.
Toimenpide on kivuton, helppo ja tehokas.

Podofix oikaisu voidaan tehdä jos kynsi ei ole paksu, siinä ei ole sieni-infektiota ja kynsipatja on terve.
Paras mahdollinen hoitotulos saavutetaan kun liuska vaihdetaan 6-8 viikon välein kynnen kasvunopeus huomioiden. Jotta paras hoitotulos saavutetaan, tulisi jousi vaihtaa vähintään 4-6 kertaa.

Sisäänksavaneen kynnen kirurginen hoito

Jos konservatiiviset hoidot eivät auta, voi vaihtoehtona olla kirurginen hoito.
Siinä kynsilevyä kavennetaan (kiilaexcisio) ja kavennetun osan juuri tuhotaan.
Kavennetun kynnen osan juuri tulee tuhota, jotta kynnen sivuun ei kasva erillistä kynnen osaa.
Jos juurta ei tuhota, kasvaa kynsi juuresta edelleen ja tämä voi aiheuttaa jatkuvaa kipua ja tulehdusta, eikä hoidolla näin ollen ole ollut mitään merkitystä.

Hallux Valgus - vaivaisenluu

Vaivaisenluu on yksi yleisimmistä jalkaterän etuosan virheasennoista.

Se on huomattavasti yleisempää naisilla kuin miehillä.

Vaivaisenluulla tarkoitetaan jalkaterän ongelmaa, jossa ukkovarvas kääntyy muihin varpaisiin päin.
Samalla ukkovarpaan tyvinivelessä tapahtuu muutoksia ja nivel sekä siihen liittyvä nivelpussi kipeytyvät ja turpoavat.
Vaivaisenluuhun liittyy usein luukasvauma, joka alkaa vaivata hankautuessaan kenkää vasten.
Muuttunut rakenne johtaa helposti myös hiertymien, kovettumien ja känsien muodostukseen.
Vaivaisenluun aiheuttama kipu jalkaterässä, nilkassa ja sääressä voi lisäksi muuttaa jalan koko toimintaa.

Vaivaisenluun syyt

Vaivaisenluu on seurausta jalan rakenteen ja toiminnan häiriöstä, jossa ukkovarpaan tyviniveleen kohdistuu poikkeava kuormitus.
Käytännössä se on usein seurausta alaraajojen huonosta lihastasapainosta ja epäsopivista kengistä.

Vaivaisenluu voi olla myös perinnöllinen rakenteellinen ominaisuus, jolloin aiheuttajana voi olla tavanomaista lyhyempi ja paksumpi 1. jalkapöydänluu.
Kantaluun virheasento ja kävely jalat ulospäin voivat myös altistaa vaivaisenluun syntymiselle.

On arvioitu, että vaivaisenluuta esiintyy jopa kolmanneksella sellaisista aikuisista, jotka käyttävät länsimaisia jalkineita, erityisesti korkeakorkoisia ja kapeakärkisiä. Esimerkiksi Japanissa ennen tällaisten kenkien yleistymistä vaiva oli harvinainen.

Koska keho toimii yhtenäisenä liikeketjuna, vaivan taustalla saattaa olla myös alaraajojen linjausvirhe; lonkat ovat liikaa sisäkierrossa ja polvissa on pihtipolviasento.
Muutoksen seurauksena kuormitus siirtyy jalkaterän sisäreunalle ja jalkaterän kierteinen liike katoaa.

Ehkäisy ja omahoito

Vaivaisenluun ehkäisy ja omahoito perustuu sopiviin jalkineisiin sekä aktiiviseen jalkajumppaan.

Kipu on hyvä viesti tarkastaa kenkien koko ja malli.
Jalkineiden on hyvä olla varvastilaltaan riittävän laajat joka suuntaan.
Erityisesti jos vaivaisenluussa on jo kipuja, olisi suotavaa käyttää kenkiä, joissa isovarvas voi toimia suorassa asennossa.
Jalkineessa jalan ja koko kehon painon tulee jakautua tasaisesti koko jalkaterälle.
Solki- ta nauhakiinnitys ja alle 3 cm:n korko ovat suositeltavia.

Jalkavoimistelu

Spiraalidynaaminen harjoittelu on todettu tehokkaaksi vaivaisenluun hoidossa.
Harjoitteiden tavoitteena on ylläpitää isovarpaan tyvinivelen vakautta ja liikkuvuutta, palauttaa kantaluun oikea asento ja lihasten tasapainoinen yhteistoiminta, korjata alaraajojen virheellinen linjaus sekä kävely normaalin mallin mukaiseksi.

Spiraalidynaaminen harjoittelu tehdään aluksi jalkaterapeutin ohjauksessa, jolloin pyritään hahmottamaan oikean ja virheellisen liikkeen ero ja oppimaan uusi liike.
Tämän jälkeen harjoitteita voi tehdä itsenäisesti.
Harjoittelu vaatii pitkäjänteisyyttä; pahatkin vaivaisenluut on saatu oikenemaan vuoden säännöllisellä harjoittelulla.
Aiheesta löytyy lisää tietoa netistä ja Terveet jalat -kirjasta.

Kuitenkin mikä tahansa itselle parhaiten sopiva jalkavoimistelu kannattaa aina.
Jumppa korjaa ukkovarpaan asentoa ja loitontajalihakset pitävät näin ukkovarpaan hyvässä linjassa.
Jalkajumppaa on syytä tehdä päivittäin.
Erilaisia jalkajumppaohjeita löytyy netistä paljon.
Myös täältä blogistani löytyy hyviä ohjeita arjen jalkajumppaan.

Kuminauhajumppaa vaivaisenluille.

Milloin hoitoon?

Lievien vaivaisenluun muotojen hoidossa voi olla hyödyllistä hakeutua jalkahoitajalle tai jalkaterapeutille saamaan ohjeita oikeanlaisten jalkineiden valinnassa.

Tavoitteena tulisi olla kipujen helpottaminen ja estää vaivaisenluun kasvun eteneminen, palauttaa liikkuvan vaivaisenluun asento sekä ehkäistä lisävaivojen syntyminen; esimerkiksi 2. varpaan nouseminen ylöspäin 1. varpaan päälle, vasaravarpaiden syntyminen sekä iho- ja kynsimuutokset.

Kipua ja tulehdusta voi helpottaa kylmäpakkauksella ja tarvittaessa apteekista saatavilla tulehduskipulääkkeillä.

Niveltä voi suojata hankaukselta puettavan tai liimattavan pehmusteen avulla.

Vaihtoehtona omahoidoksi on moniharjanteinen varpaidenerottaja ns. silikoniortoosi, jolla tuetaan isovarpaan oikeaa asentoa ja oikealinjaista toimintaa.

Yksilöllinen puettava silikoniortoosi.

Isovarpaan ja kakkosvarpaan väliin laitettava varpaidenerottaja ei ole paras mahdollinen hoitomenetelmä, koska se saattaa painaa 2.-4. varpaita tai jalkapöydänluita virheasentoon ulospäin.

1. ja 2. varpaan väliin laitettava varpaidenerottaja ei ole hyvä!

Yksilölliset tukipohjalliset saattavat olla tarpeen jos kantaluussa on virheasento, nilkka on hyvin jäykkä tai jalkaterän etuosa on levinnyt. Kun alaraajan toiminta normalisoituu, myös isovarpaan asento voi palautua normaaliksi.

Lieväasteista vaivaisenluuta ei kannata heti lähteä leikkaamaan vaan ensin on hyödyllistä yrittää hoitaa vaivaa itse.

Ellei vaivaisenluun konservatiivinen hoito eli itsehoito tuota tuloksia, kannattaa toki hakeutua vaivaisenluuleikkauksiin erikoistuneen ortopedin vastaanotolle leikkausarviota varten.

Tallinna 12.6.2018

Tallinna matkakohteena on minulle vielä kovin tuore ja uusi.
Ensimmäisen reissuni Tallinnaan tein joulukuun alussa 2017.
Silloin kävin jalkahoitajaopiskelijoiden kanssa päiväreissulla ostoksilla Tradehousessa.
Tradehouse on myymälä, jossa myydään alan tuotteita kampaajille, kosmetologeille, hierojille ja tietysti myös jalkahoitajille.

Kiitos ihanasta yhteisestä reissusta Arja, Lea, Anne, Piialiisa, Niina ja Virva!

Tämän kesäkuisen reissun tein saman ihanan porukan kanssa. Jalkahoitajatytöt Tallinnassa!

Tällä kertaa retkemme suuntautui Tallinnan vanhaan kaupunkiin ja tietysti retken päätteeksi kävimme myös ostoksilla Tradehousessa Nautica Centerissä.

Tallinnan vanhakaupunki (viroksi Tallinna vanalinn) on Viron pääkaupungin Tallinnan vanhin osa, joka aikoinaan jakautui Toompean mäellä sijainneeseen linnaosaan eli yläkaupunkiin sekä myöhemmin linnan ympärille muodostuneeseen alakaupunkiin, jota hallitsi porvareiden, käsityöläisten ja kauppiaiden valitsema Tallinnan kaupunginraati.

Vanhassakaupungissa sijaitsee monia turistien suosimia nähtävyyksiä.

Vanhakaupunki valittiin Unescon maailmanperintökohteeksi vuonna 1997!

Tallinnan vanhakaupunki tarjosi aikoinaan suojan Saksasta, Tanskasta ja kauempaakin tulleille varakkaille kauppiaille. Nykyisin vanhastakaupungista nauttivat yhtä lailla paikalliset asukkaat kuin matkailijatkin.
Ravintolat, baarit, museot ja galleriat täydentävät tätä historiallista kaupunkia ja pitävät sen elinvoimaisena.

Tallinnan vanhakaupunki on maailman parhaiten säilyneitä hansakaupunkeja.

Kaikkialta maailmasta saapuu matkailijoita ihailemaan Tallinnaa, Pohjois-Euroopan parhaiten säilynyttä keskiaikaista kaupunkia, josta löytyy goottilaisia torneja, kiemurtelevia mukulakivikatuja ja lumoavaa arkkitehtuuria.

Ja mistä muualta nämä turistit tulevatkaan kuin Suomen kautta laivoilla.

Raatihuoneentorin kauniita rakennuksia.

Harry Potter fiiliksiä!

Raatihuoneen torni.

Upea yksityiskohta!

Hienoa vanhaa arkkitehtuuria on joka puolella.

Jyrkät portaat johtavat kohti Neitsitornia.

Raatihuoneentorilta jatkoimme matkaa kohti Neitsyttornia, joka on yksi tunnetuimmista Tallinnan keskiaikaisista puolustuslinnoitteista. Neitsyttorni on remontoitu äskettäin ja avattu museona.

Jykevä, 1300-luvulla rakennettu torni (Meghede torne) on komea rakennelma, joka on rakennettu vuosina 1370 - 1373. Samalla valmistui Tanskan kuninkaan tarhan kautta kulkeva muuri.
Vuosina 1461 - 1462 kokonaisuutta korotettiin, uusi katettu kaide lisättiin ja ikkunasyvennyksiä vahvistettiin, että niihin voitiin upottaa jyhkeämpää aseistusta.
Torni tuhoutui Liivinmaan sodissa 1558 - 1583 ja sen historia sotilaallisena rakennuksena päättyi.

Tornia käytettiin asuintiloina vuosina 1842 - 1960. Toisen maailmansodan jälkeen tornissa asui Karl Burman, yksi Viron johtavista arkkitehdeistä.
Mittavat jälleenrakennustyöt käynnistettiin vuonna 1968.

Alkuperäinen kahvila neitsitorn avattiin uudenvuodenyönä 1980-1981. Vaikka se oli silloin kovin suosittu, se ei selvinnyt 1990-luvun myllerryksessä.

Nyt kahvila ja koko neitsitornin upea linnoitualue on kuitenkin saanut uuden elämän.

Lintukuvaajan unelma, poseeraava lokki!

Pulu halusi myös kuvattavaksi!

Vain kivenheiton päässä toisistaan sijaitsevat Tallinan vanhakaupunki ja sen upeat rakennukset, nykyaikaiset tornirakennukset ja ylelliset hotellit, ympärillä trendikkäät lähiöt ja ostoskeskukset.

Tallinnan satama-alueen laitureissa odottavat veneilijöitä toinen toistaan upeammat purjealukset.

Kotimatkalla.....

Päiväristeily Tallinnaan oli onnistunut ja seura mitä parhainta. Kävelimme reissun aikana yli 10 kilometrin lenkin ympäri Tallinnaa. Hyvät ja mukavat jalkineet olivat tarpeen.

Jossain vaiheessa taas uudestaan!