Metsä ja luonto hoitaa...

Vuodenajat tarjoavat metsässä ja luonnossa mitä erilaisimpia ulkoiluolosuhteita ja kokemuksia.
Ja meillä eritoten vuodenajat ovat pelkästään rikkaus.

Keväällä on mahtavaa seurata heräävää luontoa ja metsät, rannat ja muut luontokohteet kutsuvat liikkumaan ja ulkoilemaan.

Kesällä luonto on kukkeimmillaan ja luonnon eliöstö on sankoin joukoin liikkeellä.

Syksyllä luonto tarjoaa antimiaan, upeaa väriloistoa ja syötäviä herkkuja marjojen ja sienien muodossa.

Talvella lumen valo tekee maisemasta taas ihan erilaisen. Talvella on mahdollisuus monenlaiseen ulkoiluun ja harrastamiseen luonnossa.

Itse koen äärimmäisen raskaaksi syksyn taittumisen talveen, jolloin tuntuu että päivä ei valkene ollenkaan kun aina on yhtä pimeää. Tässä pimeässä vaiheessa kaipaan erityisesti ulos luontoon ja metsään, josta saan voimaa ja vireyttä päivittäiseen arkeen. Parasta aikaa retkeilylle on mielestäni kuitenkin kevät, jolloin luonto herää. Silloin katseltavaa ja koettavaa on erityisen paljon.

Moni suomalainen mainitsee mielipaikakseen metsän, jopa 96 % suomalaisista määrittelee itsensä luontoihmiseksi. Myös kaupunkiluontoa arvostetaan suuressa määrin ja onneksi tällä hetkellä moni myös hyödyntää lähiluontoa ja kaupunkien metsäympäristöjä.

Viheralueiden, metsien ja luonnon merkitys ihmisen hyvinvointiin on valtava.
Turhaan ei puhuta metsän terapeuttisesta vaikutuksesta ihmisen hyvinvointiin.

Luontoympäristö vaikuttaa ihmisiin välittömästi.
Luonto on tehokas lääke masennukseen ja stressiin.
Jo 20 minuuttia metsässä vaikuttaa aivoihin ja saa paremmalle tuulelle.
Parasta lääkettä saat jos voit päivittäin tehdä pienen metsäpyrähdyksen.

Metsässä voi nauttia hiljaisuudesta, siellä on lupa iloita ja myös surra. Turhaan ei puhuta puiden halaajista, sillä luonto todella lohduttaa ja auttaa. Luontoympäristössä oleskelu lisää rauhallisuuden, myönteisyyden ja rentoutumisen tunteita ja vähentää ahdistuneisuutta ja kielteisiä tuntemuksia. Luonnossa ympäristön tarkkailu ja havainnointi lisääntyy luonnostaan.

Metsä rauhoittaa, rentouttaa ja voimaannuttaa. Metsä tarjoaa mielihyvää, raikasta ilmaa, elämyksiä ja kokemuksia kaikenikäisille. Kiireettömyys on metsässä samoillessa tärkeintä!

Luonto herkistää kaikki aistit ja liikkuminen luontopoluilla tarjoaa vaihtelua ainaiselle asfaltilla tallaamiselle.
Metsäpolulla voi kävellä tai juosta, miten kukin haluaa.
Ja pysähtyä kannattaa aina ihmettelemään kasvien maailmaa, eliöstöä, puita ja kiviä.
Arjen ajatukset hellittävät ja mieli rauhoittuu.

Metsässä kävely rauhoittaa sydämen sykettä, alentaa verenpainetta ja selkeyttää ajatuksia.
Aivojen toiminnalle metsäkävelyllä on pelkästään suotuisia vaikutuksia.

Luonto ja metsä ovat paras kuntosali ja liikuntamuoto ikinä.
Metsässä tulee pakostakin nostettua jalkaa kantojen ja kivien yli, kumarrettua poimimaan maasta kiviä, keppejä, marjoja ja sieniä, käveltyä välillä ryteikössä ja välillä polulla, pysähdyttyä välillä hengittämään ja ihan vain kuunnella  hiljaisuutta.
Luonnossa liikkuessa ei useinkaan tule mieleen, että nyt "harrastan liikuntaa".
Vaihteleva maasto tarjoaa kuitenkin oivallista liikuntaa kaikenikäisille.

Erityisesti ikäihmiset hyötyvät metsäulkoilusta, sillä liikkuminen metsässä aktivoi muistitoimintoja, lisää psyykkisiä voimavaroja sekä auttaa niin tasapainon hallinnassa kuin myös painonhallinnassa.

Jollekin on tärkeää, että lähtee metsään yksin ja toinen haluaa mennä metsään kaveriporukalla.

Jonkun mielestä metsä voi tuntua pelottavalta ja siksi kaveriporukan turva voi tuntua hyvältä.
Poistuu pelko siitä, että voisi eksyä yksin.
Joku voi kokea metsän "hiljaisuuden" pelottavaksi.

Itsekseen on helppo aistia metsän ääniä, haistella tuoksuja sekä keskittyä omaan hengitykseen ja kehotuntemuksiin.
Luonto ei vaadi mitään, ei varsinkaan sanoja ja turhaa puhetta.
Rauhoittuminen tapahtuu kuin itsestään ja voima ja vireys palaavat.

Luontoretkillä ja rantojen äärellä on hyvä etsiä näköalapaikkoja, joissa voi pysähtyä katselemaan maisemaa. Kannattaa katsoa kauas silmän kantamattomiin ja etsiä kiintopisteitä maisemasta.
On hyvä katsoa myös lähelle, ihan viereen ja tarkastella yksityiskohtia.
Veden liike, pilvien muodot, erilaiset puut ja puun kuori, sammalmättäät, kivet ja kannot.
Miten muurahaispesä voikaan olla mielenkiintoinen.
Silmät voi sulkea hetkeksi ja aistia metsän ja luonnon ääniä.
Tuulen humina ja lehtien kahina puissa, puron solina, aaltojen loiske, lintujen viserrys, sateen ropina.

Luontomuistot kannattaa tallettaa mieleen ja muistiin ja eläytyä niihin myöhemmin uudelleen.

Hyvä keino on tallentaa muistoja valokuvaamalla luontoa, kasveja, maisemia.
Kuvia katsomalla voi palata hetkeen ja muistella tuntemuksia.
Luonto on kaunista myös kuvina.
Ja aina voi kuvien kautta kertoa kavereille omista kokemuksista ja innostaa ehkä jonkun hankkimaan omia metsä- ja luontokokemuksia.

Metsä- ja luontoretkelle lähtiessä on hyvä pukeutua säätilan mukaan. Hyvät kengät ovat kaiken a ja o.
Itselle mieleiset eväät ja juotavaa kannattaa ottaa ehdottomasti mukaan. Retken yksi kohokohta on omien eväiden syönti nuotion äärellä. Muistathan kuitenkin, että metsäpalovaroituksen aikaan ei nuotioita ja tulia sytytellä yhtään mihinkään. Muutoinkin kannattaa miettiä tarkasti mihin sen nuotion mahdollisesti sytyttää jos virallista nuotiopaikkaa ei ole.
Oma roskapussi on syytä olla mukana, sillä luontoon ei saa jättää mitään roskia.
Hyvä istuinalunen on tärkeä eritoten sadesäällä ja talvisaikaan.

Kiikarit ovat tarpeen retkellä, jos haluaa tarkastella lintuja ja kaukaisia maisemia.
Luuppi ja suurennuslasi ovat oivia välineitä havaintojen tekemisessä ja luonnon tutkimisessa niin aikuisille kuin lapsillekin.
Luuppi ja suurennuslasi avaavat sammalmättäällä muurahaiskeon äärellä aivan toisenlaisen maailman.

Kännykkä kannattaa metsäretkellä laittaa äänettömälle eikä sen räplääminen muutenkaan ole tarpeellista luontoretkellä. Valokuvaukseen voit toki kännykkää käyttää, siihen se on oikein hyvä väline. Yksin retkeillessä kännykkä on myös turvaväline. 112 sovellus kannattaa olla ladattuna.

Itse suosittelen metsä- ja luontoretkeilyä ihan kaikille. Jos sinulla ei ole mahdollista retkeillä Suomen upeissa kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla niin lähde sinun lähimetsääsi. Täällä pääkaupunkiseudullakin lähimetsiä löytyy runsaasti.

Omat lähimetsäni täällä Vuosaaressa ovat Uutelan ulkoilualueen upeat luontopolut merimaisemineen, Kallahdenharjun sekä Kallahdenniemen luonnonsuojelualueet. Muitakin luontokohteita täältä Vuosaaresta toki löytyy. Nämä edellä mainitut ovat kuitenkin itselleni ne rakkaimmat ja läheisimmät.

Toivotan sinulle ihania luontokokemuksia! Anna metsän hoitaa sinua.

@kaikki kuvat Leena Salovaara

Kävely kirkastaa ajatukset

Pähkäilet työpisteelläsi ongelmaa, joka ei tahdo ratketa millään.
Turhaudut ja ärsyynnyt ja ehkä jopa ahdistut.
Pään sisällä surraa kun aivosi keräävät pitkäkestoisesta muistista tietoa.
Tilanne ei kuitenkaan ratkea, koska ongelman ratkaisemiseksi tarvittavat palikat ovat hukassa.

Tässä kohtaa on maisemanvaihdon paikka.
Kun ajatukset pyörivät kehää, kannattaa lähteä liikkeelle, kävelylle.
Moni pulma on löytänyt ratkaisun kävellessä, mieluiten ulkona ja luonnossa.
Ajatus alkaa taas kulkea ihan uudella tavalla.

Kävelyn taika piilee siinä, että se vaatii koordinaatiota ja rytmistä liikettä ylä- ja alaraajojen välillä.
Kävely treenaa aivoja ja aktivoi hermoverkkoa monipuolisesti.
Samalla se selkeyttää ajatuksia ja on aivoille hengähdystauko työstä.

Kävellessä ympäristön aistiminen on vahvasti mukana, mikä vaikuttaa tunnetilaan.
Mielihyvähormoonit lisääntyvät, ahdistus ja stressi helpottavat.
Kun lähdet stressaavasta tilanteesta paikkaan, jossa huomio kiinnittyy vaikka pitkospuiden narinaan, lintujen lauluun, tuulen suhinaan, aaltojen loiskeeseen tai havupuiden tuoksuun, mieli rauhoittuu vähitellen ja liiallinen itsetarkkailu ja ongelmien pyörittely hellittävät.
Työpulmat ratkeavat kuin itsestään.

Jos haluat, että kävelystä on apua ongelman ratkaisuun, lähde kävelylle maastoon, joka itsessään ei vaadi liikaa tarkkaavaisuutta.
Luontokävelyllä alitajunta työskentelee kuin huomaamatta.

Aina ei toki tarvita kävelylenkkejä työongelmien ratkaisemiseksi eikä se ole edes kaikilla työaloilla tai työpaikoilla mahdollista.
Liikkeelle lähtö omalta työpisteeltä on kuitenkin se oleellinen asia, jonka avulla voit nollata pään.
Muutaman minuutin reippailu vaikka työpaikan rappusia ylöa alas saattaa auttaa ratkaisemaan käsillä olevan ongelman.
Taukojumppa on tähän hetkeen myös sopivaa vaihtelua erityisesti jos sen voi tehdä muualla kuin juuri omalla työpisteellä.
Siirtyminen työpisteeltä edes kahvihuoneeseen saattaa virittää aivot täysin uusille poluille.
Ja jos kahvihuoneessa sattuu olemaan toinen työongelmiensa kanssa painiva, voi rakentava ajatusten vaihto ratkaista molempien työongelmat.

Itselleni paras tapa katkaista työpäivä ja nollata ajatuksia, on lähteä kävelylle koirien kanssa.
Ulkoilun ja pienen happihyppelyn jälkeen työ maistuu taas ihan erilaiselta.

Kävelystä on hyötyä aivoille läpi elämän, sillä liikkuminen ja kävely treenaa muistia todella tehokkaasti.
Säännöllisesti kävelevien muisti pelaa tutkimusten mukaan huomattavasti paremmin kuin passiivisella verrokkiryhmällä.

Jos et pysty tekemään kävelylenkkiä ulkona työpäivän lomassa niin tee se ihmeessä työpäivä jälkeen ja vapaa-aikana aina kun mahdollista.
Käveleminen on ehkä maailman helpoin tapa haihduttaa mielestä kaikki ylimääräinen.
Mieli on virkeä ja koko keho kiittää!

Vasaravarpaat

Vasaravarpaalla (koukkuvarvas, digitus malleus, hammer toe) tarkoitetaan 2.-4. varpaan koukistumista tyvi- tai kärkinivelestä tai molemmista.
Vasaravarvas koukistuu niin, että varpaan pää osuu alustaan ja sitä vastaava päkiänivel yliojentuu.

Vasaravarpaat ovat ikävä kyllä hyvin yleinen vaiva erityisesti ikääntyvien naisten keskuudessa mutta valitettavasti niitä näkee tänä päivänä myös nuorilla naisilla.

Varpaiden koukistuminen johtuu jalkaterän lihasten epätasapainosta, jonka aiheuttaa levinnyt päkiä, vaivaisenluu tai lihasten käyttämättömyys.
Kaarijalka ja jäykkä nilkka johtavat usein vasaravarpaiden kehittymiseen.
Vasaravarpaita aiheuttavia ulkoisia tekijöitä ovat korkeakorkoiset, liian pienet kengät sekä liian pienet sukat.
Vasaravarpaita esiintyy myös diabeteksen, nivelreuman, psoriaasin sekä joidenkin neurologisten sairauksien yhteydessä.

Varpaiden koukistumisen vuoksi päkiänivelet aristavat seistessä ja kävellessä.
Koukussa oleva varvas saattaa hangata kengän päälliseen ja aiheuttaa punoitusta ja vähitellen känsän varpaan päälle.
Varpaiden päihin saattaa muodostua myös helposti känsiä kun varpaiden päät osuvat joka askeleella alustaan ja joutuvat näin jatkuvan hankauksen ja paineen kohteeksi.
Kynnet voivat myös paksuuntua ja varpaat olla erittäin kivuliaat.

Omahoidon tavoitteena tulisi olla kivun poistaminen ja pitää vasaravarpaat mahdollisimman liikkuvina sekä suojata varpaita hankaukselta, jolloin känsien ja kynsimuutosten syntyä voidaan ehkäistä.

Erityisen tärkeää on huomioida, että sukat ja kengät eivät ole liian pienet.
Kengissä tulee olla riittävästi tilaa korkeus-, leveys ja pituussuunnassa.
Kireiden lihasten ja jänteiden hieronta ja venyttely pitävät varpaat liikkuvina.

Liikkuvaa vasaravarvasta voidaan oikaista käyttämällä varpaaseen puettavaa varpaanoikaisijaa tai varpaiden alle puettavaa asentoa korjaavaa silikonista oikaisijaa, niin sanottua hiirtä.
Silikonisia oikaisijoita myyvät hyvin varustetut apteekit.
Valitettavasti nämä tehdasvalmisteiset silikoniortoosit eivät aina ole käytössä kovinkaan mukavia.
Ne saattavat painaa ja hangata käytössä mikä ei suinkaan ole tarkoitus.

Paras vaihtoehto on teettää silikoniortoosi jalkahoitajalla, joka tekee sinulle omien mittojesi mukaisen, henkilökohtaisen varvasortoosin.
Jalkahoitajalta saat myös ohjeet ortoosin käyttöön ja huoltoon.

Jos vasaravarpaat ovat vasta syntyvaiheessa, on huolellisesti pujotettu lampaavilla myös hyvä suoja ja joskus jopa oikaisija.

Jo jäykistynyt vasaravarvas on hyvä suojata geelivuoratulla tai superlonisella varvastupella tai suojaputkella.

Mikäli vasaravarpaat aiheuttavat runsaasti päivittäistä kipua ja liikkuminen on vaikeaa, on hyvä tutkituttaa alaraajat jalkaterapeutilla.
Jalkaterapeutti arvioi jalkasi ja varpaidesi tilanteen ja osaa neuvoa parhaaat mahdolliset apuvälineet ja hoitokeinot juuri sinun tarpeisiin.

Yksilöllisten silikoniortoosien lisäksi tarpeen saattavat olla alaraajan toimintaa ohjaavat pohjalliset, passiivinen nivelten mobilisaatio sekä erilaiset liikuntaharjoitteet.
Myös leikkaushoito voi joskus olla tarpeen.

Huolehdi siis varpaistasi hyvin!
Liiku riittävästi ja tee varvasjumppaa päivittäin.
Käytä oikean kokoisia sukkia ja kenkiä.
Varpailla on suuri merkitys koko jalkateräsi ja kehosi toiminnalle.

Jalat lomalla

Lomalla ja reissussa niin kotimaassa kuin ulkomailla liikutaan yleensä normaalia enemmän ja erilaisissa maastoissa. Mahdollinen pitkä matkustusaika ja helle saattavat kuitenkin aiheuttaa alaraajoihin turvotusta. Jalkoihin tulee myös helposti rakkoja ja varvasvälit voivat hautua.

Lomajalat kaipaavat huolellista valmistautumista ja huolenpitoa, jotta lomasta voi nauttia. Tarvittaessa kannattaa käydä hoidattamassa jalat jalkahoitajalla ennen lomamatkalle lähtöä.

Jalkaterän iho ja varvasvälit pysyvät hyvin ehjinä kun huolehdit hyvästä rasvauksesta ja pidät varvasvälit kuivina. Näin ei pääse syntymään ikäviä rakkoja ja varvasvälihautumia.

Matkalle on hyvä valita sellaisia kenkiä ja sukkia mukaan, jotka olet jo kotioloissa todennut hyviksi. Älä lähde reissuun laittamalla jalkaasi uudet kengät, joilla et ole metriäkään kotioloissa kävellyt. Vaikka kengät olisivat tuntuneet kaupassa sovittaessa kuinka hyviltä, saattaa totuus reissussa olla ihan toinen.

Kenkien ja sukkien tulee olla myös oikea kokoisia. Pienet kengät ja sukat lisäävät entisestään hikoilua. Kengissä tulee olla tilaa jalkojen turvotukselle, jota väistämättä matkaolosuhteissa syntyy. Pitkille lento-, juna- ja automatkoille kannattaa varata kevyet ja tilavat kengät, joissa varpaita voi vapaasti liikutella. Tarvittaessa on hyvä hankkia matkaa varten lentosukat tai peräti tukisukat. Sekä sukkien että kenkien materiaalin tulee olla hengittävää.

Matkakenkien on hyvä olla kevyitä ja päkiästä taipuisia, jotta niillä jaksaa kävellä vaihtelevilla alustoilla. Kengissä on hyvä olla iskunvaimennuspohjalliset tai tarpeen vaaatiessa päkiäpehmuste. Avosandaalit ovat ihanat ja niissä jalat tuulettuvat hyvin. On kuitenkin hyvä ottaa huomioon, missä tilanteessa avosandaalit ovat käyttökelpoiset jalkineet. Avosandaaleissa iho- ja kynsivaurioiden riski lisääntyy.

Matkalle lähdettäessä on hyvä pakata mukaan ainakin seuraavat hoitovälineet ja tuotteet:

- omat kynsileikkurit ja kynsiviila
- rasvaista jalkavoidetta jalkateriin ja kevyempää voidetta säärille
- talkkia ja/tai lampaanvillaa varvasvälihautumiin
- rakkolaastaria tai rakonestopuikko
- aurinkovoidetta, jota laitetaan myös jalkoihin.

Hotellien, leirintäalueiden ja kylpylöiden yleisissä sauna- ja suihkutiloissa liikuttaessa jalkainfektioiden riski lisääntyy. Matkaan on hyvä ottaa mukaan kevyet uimatossut tai vastaavat jalkineet, jotka voi pestä. Jos sinulla on aiemmin ollut jalka- tai kynsisieni tai varvasvälihautumia, tossut ovat erityisen tärkeät.

Paljasjaloin kävely rantahietikolla tai nurmikolla tuulettaa varpaita, vähentää alaraajaturvotusta ja tehostaa lihasten toimintaa. Kävelyn jälkeen muutaman minuutin kylmä suihku tai kylmässä vedessä jalkojen heiluttelu vilkastuttaa laskimokiertoa, poistaa turvotusta ja jalkakipuja sekä rauhoittaa kuumaa ihoa.

Näillä eväillä jalkasi nauttivat lomasta!

Hikoilevien jalkojen omahoito

Liiallisesta jalkojen hikoilusta puhutaan kun hikoilu häiritsee työntekoa tai sosiaalisia tilanteita.
Jalkojen liikahikoilu kastelee kengät ja sukat.
Hajuhaitta hikoilun yhteydessä liittyy bakteerien liialliseen toimintaan.

Liiallisen hikoilun seurauksena varvasvälit voivat hautua rikki ja altistaa näin jalkainfektioille.
Varvasvälihautumien ehkäisy on erityisen tärkeää.
Runsaasti hikoilevat jalat aiheuttavat myös runsaampaa sukkien ja kenkien kulumista ja rikkoontumista.

Liikahikoilu on yleensä perinnöllistä. Sitä saattaa esiintyä jopa levossa ja kylmässä.
Liikahikoilu ei ole siis vain kesäajan ongelma vaan sitä esiintyy myös talviaikana.
Liikahikoilua saattavat luonnollisesti aiheuttaa myös tunneperäiset tekijät.
Liian pienet ja keinomateriaaleista tehdyt jalkineet edesauttavat jalkojen hikoilua.
Puuvillaiset ja liian pienet sukat aiheuttavat myös liikahikoilua.
Liikahikoilua aiheuttavat myös heikot jalkaterän lihakset, hormonaaliset tekijät sekä esimerkiksi diabetes ja nivelreuma.
Liikahikoilu saattaa loppua iän myötä tai alaraajojen hermovaurion vuoksi (neuropatia).

Jalkojen liikahikoilun hoitoon on monia omahoitokeinoja

Oikealla kenkämateriaalilla on suuri merkitys. Nahka- tai kangaskengät ovat parhaat.
Kengät eivät myöskään saa olla liian pienet.
Kenkiin on saatavissa erilaisia pohjallisia, jotka estävät hienhajun muodostusta.

Kenkiin voi myös suihkuttaa kenkädeodoranttia, joka vähentävät hienhajua.
Kenkädeodoranttien teho perustuu alumiinisuolaan. Osa valmisteista sisältää alkoholia, joka kuivattaa ihoa.

Footlogix sarjan kenkädeodorantti.

Sukat eivät myöskään saa olla liian pienet ja materiaalin tulee olla keinokuitua tai esimerkiksi keinokuitu-villa seosta. Sukat tulee vaihtaa päivittäin.

Lampaanvilla imee tehokkaasti kosteutta ja pitää varpaanvälit kuivina. Lampaanvillaa myydään hyvin varustetuissa apteekeissa ja jalkahoitajilla.

Talkkia voi myös käyttää hautuneissa varpaanväleissä tai laittaa sitä suoraan kenkiin. Talkki sitoo kosteutta ja pitää jalat kuivina. Talkki ei tuki hikirauhasia.

Liikahikoiluun voi myös kokeilla merisuolakylpyjä.

Otsonivoide on myös tehokas hoitovoide hautuneelle, hikoilevalle iholle.

Peclavus sarjan otsonivoide hautumille ja haavoille.

Footlogix sarjan vaahtovoide hikoileville jaloille.

Peclavus sarjan jalkadeodorantti hikoileville jaloille.

Mikäli jalkojen liikahikoiluun ei ole omahoidosta mitään apua, on syytä käydä lääkärissä selvittämässä hikoilun syy. Valitettavasti jalkojen liikahikoilu voi kertoa myös jostain sairaudesta.

Jalkojen omahoidon merkitys

Moni tulee jalkahoitoon sillä ajatuksella, että jalkahoitaja on taikuri, joka saa siltä istumalta taiottua asiakkaan jalat kauniiksi. Ja vieläpä niin, ettei jaloille enää koskaan tarvitse tehdä mitään.

Näin ei kuitenkaan valitettavasti ole!

Jalkojen perushoidossa jalkahoitaja poistaa jaloistasi yleensä kovettumat ja känsät, leikkaa ja hoitaa kynnet, myös sienikynnet sekä rasvaa ja mahdollisesti hieroo jalkasi.
Vaikka jalat ovatkin hyvässä kunnossa jonkin aikaa jalkahoidon jälkeen, niin jatkohoito on kuitenkin sinusta itsestäsi kiinni.

Säännöllinen jalkahoito jalkahoitajan luona on ehdottomasti tarpeen vähintään 2 - 6 kertaa vuodessa jos et itse pysty tai halua jalkojasi erityisemmin hoitaa.
Mitä vähemmän hoidat itse sitä useammin on syytä käydä jalkahoitajan luona.

Omahoidon tärkeys korostuu jos:

- sinulla on diabetes tai nivelreuma
- jalkojen virheasennot aiheuttavat runsaasti kovettumia tai känsiä
- sinulla on jalkakipuja, jalkojen väsymistä, puutumista tai turvotusta

Omahoidossa tulee huomioida, että kaikkien jalkojen hoitoon tarkoitettujen hoitovälineiden tulee olla henkilökohtaisia, jotta vältyt ikäviltä jalkainfektioilta. Myös perheenjäsenten kesken on tärkeää, että kaikilla on esimerkiksi omat kynsisakset tai -leikkurit.

Päivittäinen omahoito:

- pese jalat haalealla vedellä käyttäen mietoa pesunestettä
- kuivaa jalat huolellisesti, erityisesti varpaiden välit
- rasvaa jalkaterät ja jalkapohjat rasvapitoisella jalkavoiteella
- rasvaa sääret kosteuttavalla perusvoiteella
- käytä sopivia sukkia ja kenkiä

Viikoittainen omahoito:

- tarkasta jalkojen kunto
- tutki jalkapohjat käsipeilin avulla
- tunnustele jalkapohjat ja tee havainnot mahdollisesti tapahtuneista muutoksista
- tunnustele ihon lämpötilaa kädenselällä ja turvotusta painamalla kevyesti sormenpäillä

Jalkaterän iholle ilmaantuneet hankaumat ja ihorikot, haavat tai halkeamat kannattaa ottaa vakavasti ja hoitaa huolellisesti. Mahdollinen tulehdus iholla ilmenee kuumotuksena, punoituksena ja kipuna.

Varvasvälit on syytä pitää puhtaina ja kuivata aina huolellisesti pesun jälkeen. Jos jalat hikoilevat runsaasti on hyvä käyttä varvasväleissä talkkia tai esimerkiksi lampaanvillaa suojaamaan hautumilta.

Kynnet tulee leikata mahdollisimman suoraan. Näin vältyt ikävältä kynsien sisäänkasvulta. Jos kynnet ovat paksut, leikkaa kynnet heti pesun jälkeen, jolloin ne ovat pehmeämmät. Kynnen reunat voi kevyesti tasoittaa viilalla.

Päivittäinen/viikoittainen säännöllinen jalkajumppa tukee alaraajojen ja jalkaterien oikeanlaisia toimintoja. Jalkavoimistelu ehkäisee jalkakipujen lisäksi virheasentojen syntymistä ja toiminnallisen (ns. linttaan astuminen) lattajalan kehittymistä. Hyviä jalkajumppaohjeita löytyy paljon netistä ja myös täältä minun blogistani.

Jalkojen ja säärien ihon rasvaus on omahoidon kulmakivi

Päivittäisellä jalkojen ja säärien rasvauksella huolehdit ihon kosteustasapainosta ja estät ihomuutosten (rakko, hankauma, känsä, kovettuma) ja jalkainfektioiden syntyä. Rasvaus pitää ihon joustavana, ehjänä ja puolustuskykyisenä. Säännöllinen rasvaus ehkäisee myös varpaiden kynsien kuivumista ja helpottaa paksujen kynsien leikkaamista.

Jalkapohjat tulee rasvata rasvapitoisella (30% - 80%) perusvoiteella tai jaloille erityisesti tarkoitetuilla jalkavoiteilla, joita löytyy monenlaisia erilaisille ihotyypeille. Voidetta ei ole hyvä käyttää liikaa, vaan tarkoitus on, että voide imeytyy hyvin jalkoihin. Voiteiden imeytyvyydessä on myös eroja.

Säärien ihon voi rasvata kevyemmällä kosteuttavalla perusvoiteella (rasvapitoisuus 15% - 20%).

Jotta iho ei ns. kyllästy saman tuotteen jatkuvasta käytöstä, kannattaa välillä vaihtaa tuotemerkkiä.

Rasvaaminen on hyvä tehdä aina pesun tai suihkun jälkeen, koska peseytymisen jälkeen tehty rasvaus sitoo kosteuden ihoon ja tehostaa rasvauksen tulosta.

Kovettuma-alueet pehmenevät hyvin kun voide hierotaan ihoon kämmenellä pyörivin liikkein. Kovettumia ei tule raspata itse. Raspaamisen seurauksena iho puolustautuu ja kasvattaa lisää uutta ihosolukkoa ihon suojaksi. Raspaaminen tai erilaisten jalkahöylien käyttö voivat helposti aiheuttaa ihorikon, mikä lisää jalkainfektion riskiä.

Varvasvälejä ei yleensä suositella rasvattavan, tästä ovat poikkeuksena sienivoiteet ja hikoilua estävät voiteet. Jos varvasvälit ovat ehjät eikä hikoilua jaloissa esiinny, ei haittaa vaikka varvasväleihin vähän rasvaa menee.

Jos säännöllinen, viikoittainen rasvaus ei auta jalkojen kuivuuteen, voi olla, että voidetta on käytetty liian säästeliäästi tai sen rasvaprosentti on väärä. Jos jalat kaikesta rasvaamisesta huolimatta ovat aina hyvin kuivat ja hilseilevät, voi syynä olla krooninen kuiva jalkasilsa. Kuivaan jalkasilsaan viittaa usein ohut jalkapohjan ja sisäkaaren sekä jalkaterien sivuille nouseva mokkasiinimainen hilseily.

Puutteellisen omahoidon seuraukset

Puutteellisen omahoidon yleisimpiä seurauksia ovat ihomuutokset; kuiva iho, känsät ja kovettumat, kantapäähalkeamat ja värvasvälihautumat.

Ihomuutokset voivat johtaa myös bakteerien (ruusu), sienten (jalkasilsa tai kynsisieni) tai virusten (syylä) puhkeamiseen. Infektiot ovat helposti ehkäistävissä kun huolehditaan jalkojen puhtaudesta ja ihon rasvauksesta, hoidetaan ja leikataan varpaiden kynnet oikein sekä pidetään varvasvälit ehjinä ja kuivina. Suojatossujen käyttö on hyvin tärkeää liikuttaessa uimahalleissa, kylpylöissä sekä yleisissä sauna- ja pesutiloissa.

Jalkaterien ja varpaiden malli, luiset ulokkeet ja varpaiden virheasennot sekä pehmytkudoksen surkastuminen lisäävät kovettumia. Kuiva iho kovettuu ja känsiintyy herkemmin kuin joustava rasvattu iho.

Kynsimuutokset ovat hyvin tavallisia. Kynnen väri, koostumus tai muoto muuttuu. Kynsimuutokset voivat johtua monista eri tekijöistä mutta omahoidolla ja omilla kenkävalinnoilla on suuri merkitys. Varpaiden kiputilat ovat erityisesti naisilla esiintyviä ns. kenkäsairauksia.

Jalka- ja säärikivut ovat hälytysmerkki, jotka pitää ottaa aina tosissaan. Kipua välttääkseen ihminen muuttaa jalkaterän kuormitusta ja se vaikuttaa koko jalan toimintaan ja johtaa epätasapainoon. Myös selkä- ja lonkkakivut vaikuttavat alaraajoihin. Kipua ei pidä sietää pitkään vaan mennä vaivan kanssa lääkäriin.

Itse teen työtä jalkojen perushoidon alueella ja työhöni kuuluu vahvasti asiakkaiden omahoidon ohjaus. Kannustan, neuvon ja ohjaan kuinka asiakkaat voivat itse vaikuttaa omaan jalkaterveyteen ja omaan itsenäiseen liikkumiseen mahdollisimman pitkään. Hyvällä ja säännöllisellä omahoidolla sekä säännöllisellä käynnillä jalkahoitajan luona jalkasi voivat hyvin, mieli lepää ja askel on kepeä.

Tavallista elämää

Aamuisin olen hidas heräämään. Haluaisin loikoilla ja venytellä sängyssä pitkään ja perusteellisesti. Aamuisin olen myös hiljainen ja omiin oloihini vetäytyvä. Aina en jaksa puhua juuri mitään. Valmistaudun tulevaan päivään omissa aatoksissani.

Säännöllisyys elämässä ja asioissa on minulle tärkeää ja samalla se on kaikkein tylsin asia arjessa. Päivät ja viikot toistuvat samanlaisina. Aina tulee uusi maanantai, joka on yleensä se viikon raskain päivä. Perjantait ovat ihan parhaita kun vapaa viikonloppu on vasta edessä.

Kalenterissani on päivän ohjelma, niin työasiat ja asiakkaat kuin omat henkilökohtaiset menot ja tekemiset. Ilman kalenteria en pärjäisi.

Työ on tärkeä asia. Työtä täytyy tehdä, jotta saa rahaa, jolla voi maksaa laskut ja yleensä elämisen. Teen töitä niin paljon kuin asiakkaita riittää. Yrittäjänä leipä on välillä tiukassa. Menot eivät kuitenkaan lopu.

Onnellisuus on asia, jota on vaikea määritellä ja monilla ihmisillä on myös erilaisia käsityksiä onnellisuudesta. Itse olen onnellinen tavallisista asioista, terveydestä, läheisistä ihmisistä, kodista ja koiristani ja siitä, että yritykseni toimii siinä määrin, että saan siitä toimeentuloni.

Rentoudun hyvän kirjan äärellä, lehteä lukien, katsellen mielenkiintoista tv-ohjelmaa, ulkoillessa metsässä ja luonnossa.

Ulkoilu on todella tärkeää ja päivittäinen elinehto. Pyrin joka päivä tekemään ainakin yhden ulkoilulenkin koirieni kanssa. Välillä aika ja jaksaminen arjessa ei riitä enempään. Onneksi mieheni hoitaa koirien aamu- ja iltaulkoilut. Työn puolesta ulkoilen ja kävelen kuitenkin myös edestakaiset välimatkat laitos- ja kotikäynneille.

Vapaapäivät ovat ehdottoman tärkeitä. Silloin lataan akkuja ja yritän unohtaa kaiken työhön liittyvän. Vapaapäivinä teen itselleni mieluisia asioita. Teen juurikin silloin asioita, jotka rentouttavat. Vaikka olenkin yrittäjä, pidän huolen siitä, että saan riittävästi lepohetkiä työstä. Onneksi minulla on myös itse mahdollisuus päättää milloin sen vapaapäivän pidän.

Valokuvaus on rakkain harrastukseni. Kamera kulkee mukana retkillä luonnossa ja välillä ihan kotikulmilla ulkoillessa. Kuvaan kaikkea mahdollista omista koirista ja luonnosta alkaen. Henkilökuvissa ovat yleensä poikani ja mieheni. Myös sisustus- ja tuotekuvauksia on tullut tehtyä.

Murehdin usein asioita ihan liikaa. Se ei aina näy päällepäin mutta sisäistä kamppailua käyn jatkuvasti. Näen mielessäni kaiken sen mikä voi mennä pieleen. Liekö vilkas mielikuvitus syynä. Pitäisi yrittää opetella murehtimisesta pois.

Terveys kuuluu murehdittavien asioiden piiriin. Kun ikää tulee lisää alkaa miettimään omaa terveyttä ja yleensä jaksamista enemmän. Yritän positiivisena ihmisenä kannustaa asiakkaita jaksamaan omien terveysongelmien kanssa ja samalla mietin mitä itsellä tulee olemaan edessä.

Nukkuminen on vapauttavaa ja tarpeellista. Sanon aina, että sänky on minulle paras paikka maailmassa, ihana oma pesä. Minulla oli joskus suuria univaikeuksia. Monet työasia pyörivät päässä ja valvottivat. Nykyään nukun paremmin kun muut ihmiset eivät säätele ja määrää tekemisiäni.

Äitiys on minulle hyvin tärkeä asia. Olen äärettömän onnellinen elämäni tärkeimmästä ihmisestä, lapsestani, pojastani. Äitinä olen halunnut olla salliva ja hyväksyvä. Olen halunut antaa lapseni tehdä omat päätöksensä ja vapauden oppia itse elämästä. En ole halunnut rajata hänen elämäänsä. Uskon, että olen siinä onnistunut.

Haaveilen hölmösti lottovoitosta, joka mahdollistaisi minulle ja miehelleni helpot ja vapaat eläkepäivät. Suunnitelmat asian varalle on tehty. Ihana pieni talo järven tai meren rannalla, pieni puutarha, jossa kasvaa kukkia ja hyötypuutarhassa yrttejä, salaattia, tomaatteja, kurkkua jne. Asuntoauton hankkisimme reissuja varten, jotka suuntautuisivat Suomen joka kolkkaan ja ehkä vähän myös ulkomaille. Siinä se olisi meidän haaveemme onnesta. Lottoa taas vetämään :)