Kynsimuutokset; osa 1/2 Kynnen kehitys- ja kasvuhäiriöt

Kynsien tehtävä on suojata sormien ja varpaiden päitä.

Kynsilevy on kovaa runsasrikkistä keratiinia eli sarveisainetta. Sen alla on kynsipeti ja reunoilla kynsivalli. Kynsi kasvaa tyvestä eli kynsiaiheesta käsin, ja kasvunopeus on keskimäärin 1-3 mm/kk. Sormenkynnet kasvavat selvästi varpaankynsiä nopeammin.

Kivennäis- ja hivenaineiden tai vitamiinien syöminen ei yleensä paranna kynsien laatua tai rakennetta, jos näiden saanti on normaalia. Toisaalta häiriöt ravinnossa, anoreksia tai hoitamaton keliakia, voivat heikentää kynsiä.

Kynsien erilaiset muutokset voivat johtua synnynnäisistä kehityshäiriöistä, kynsien kasvuhäiriöistä tai olla jonkin taudin tai sairauden aiheuttamia. Kynsissä ja kynsivalleissa voi olla myös bakteeri-infektioita tai ulkoisen vamman aiheuttamia muutoksia.

Kaikkia mainittuja kynsimuutoksia voi esiintyä sekä sormien että varpaiden kynsissä.

Poikittaiset vaot ns. Beaun viivat

Valtaosalla vauvoista todetaan parin kuukauden iässä yhdessä tai useammassa kynnessä poikittaisia vakoja ns. Beaun viivoja, jotka eivät vaadi hoitoa. Ne häviävät yleensä itsestään muutamassa kuukaudessa, kun vauvan kynnet kasvavat.

Aikuisella esiintyvät Beaun viivat liittyvät yleensä johonkin sairauteen. Usein syynä voi olla raju, akuutti sairaustila, joka pysäyttää kynnen kasvun ja kasvun taas jatkuessa kynteen jää poikittainen ura. Kynsien kasvaessa viivat yleensä häviävät.

Pyykkilautamaisia poikittaisia vakoja voi syntyä kynteen myös pitkittyneessä kynsivallin tulehduksessa tai kynsivallissa olevasta ihottumasta (psoriaasi tai ekseema). Kynsivallin tulehdusta aiheuttaa helposti tarpeeton, toistuva kynsinauhojen käsittely. Kynsinauhan tehtävä on suojata kynttä, siksi sitä ei pidä työnnellä ns. syrjään tai varsinkaan leikellä. Em. toimenpiteet lisäävät infektioiden riskiä.




Lusikkakynnet

Lusikkakynsi on lapsella aika tavallinen. Lusikkakynsi on yleensä isovarpaassa esiintyvä ilmiö mutta sitä voi havaita myös muissa kynsissä. Ilmiön syytä ei tunneta. Lusikkakynsi on nimensä mukaisesti kuopalla kuin kahvilusikka. Lapsen kasvaessa kynsi yleensä normalisoituu.

Aikuisella ohuet, lusikan lailla kuopalla olevat kynnet saattavat kieliä raudan puutteesta. Raudanpuute taas voi olla seurausta ruokavaliosta, vatsan tai suoliston sairaudesta tai keliakiasta. Aina lusikkakynnelle ei löydy syytä ja se voi myös parantua itsestään.


Rosokynnet

Rosokynnet -termi tarkoittaa pieniä kuoppia, sameutta ja karheutta yleensä monessa kynnessä. Kynnet saattavat myös hilseillä. Lapsilla ilmiön taustalla ei ole erityistä syytä ja kynnet yleensä muuttuvat normaalin näköisiksi murrosikään mennessä. Rosokynsistä käytetään myös nimitystä "santapaperikynnet".

Aikuisilla rosokynnet liittyvät tavallisesti ihosairauksiin, kuten psoriaasiin, punajäkälään tai pälvikaljuun. Sairauksien hyvästä hoitotasapainosta on syytä huolehtia, niin kynnetkin pysyvät kunnossa. Mikäli edellä mainittuja sairauksia ei ole, on rosokynsistä syytä ottaa sieniviljely. Rosokynnet ovat yleensä hyvin kuivat, joten omahoidossa kannattaa käyttää rasvaista käsivoidetta, jota levittää hyvin myös kynsille. Rosokynnet saattavat ilmaantua odottamatta ja valitettavasti ehkäisykeinoa niihin ei ole.


Kynsien kerroksittainen hilseily/lohkeilu

Kynnen kärkiosan kerroksittainen hilseily/lohkeilu on keski-ikäisten ja ikääntyneiden naisten kynsiongelma. Kynnen kärkiosa liuskoittuu pinnan suuntaisesti, jolloin sormen kärki voi olla arka. Liuskoittuminen johtuu kynsilevyn heikkenemisestä, kuivumisesta ja haurastumisesta. Oiretta edistää märkä työ sekä kynsilakanpoistoaineen tiheä käyttö, ja joskus myös kynsilakka-allergia. Kynsiä kannattaa hoitaa ja rasvata säännöllisesti kosteuttavalla käsivoiteella ja lopettaa kynsilakan käyttö.


Kynnen halkeama

Kynnen pitkittäissuuntainen halkeama esiintyy yleensä yhdessä kynnessä. Kynsi halkeaa tuntemattomasta syystä ja häviää itsekseen yleensä parissa vuodessa kynnen kasvaessa. Kynttä voi pitää tarvittaessa ikään kuin kasassa esim. laastarin avulla.

Kellolasikynnet

Kellolasikynsi on kupera kuin kellon lasi. Yleensä kaikkien sormien ja varpaiden kynnet ovat samanlaiset. Lapsilla kellolasikynnet ovat harmiton kehityshäiriö, jonka syytä ei tunneta.

Kun aikuisella aikaisemmin normaaleina kasvaneet kynnet muuttuvat iän myötä kuperiksi kellolasikynsiksi ja samalla sormien ja varpaiden kärkijäsenet suurentuvat, on epäiltävä keuhkoahtaumatautia tai muuta sairautta, joka estää kaasujen vaihtoa keuhkoissa. Myös maksan, sydämen tai suoliston ongelmat voivat aiheuttaa kellolasikynnen, joten oireen takia kannattaa aina hakeutua lääkärin vastaanotolle.


Kynsidystrofia (epämuotoinen kynsi) ja kotkankynsi

Kynsidystrofia, kynnen kasvu epämuotoisena, on yleensä ikääntymiseen liittyvä kynsimuutos. Kynsilevy on paksu ja hauras. Se muistuttaa paljon psorikynttä tai sienikynttä.

Kotkankynsi eli onykogrypoosi on kynsidystrofian muoto, jossa kynnet ovat paksut, kellertävän sameat ja käyristyneet. Kynsi kasvaa paksuna ja kaartuu koukkumaiseksi.

Kynsissä on usein kynsisieneen viittaavia muutoksia, ja joissain tapauksissa sieniviljely on syytä ottaa sienen osoittamiseksi tai poissulkemiseksi. Kotkankynsi yleensä aristaa, kuluttaa sukkia ja aiheuttaa haavaumia viereiseen varpaaseen. Kotkankynsiä on eniten ikäihmisillä, mutta joskus nuorillakin. Kotkankynnet on syytä pitää lyhyenä ja jalkahoitaja voi ohentaa kynsilevyä poran avulla.

Epämuotoinen kynsi johtuu yleensä ikääntymisestä, ja sen syy on tavallisesti huono verenkierto jaloissa. Henkilöillä on usein diabetes, psoriasis tai jokin verenkierron ongelma. 

Epämuotoinen kynsi voi olla seurausta myös vammasta, jossa kynsi on vaurioitunut. Kynsi on herkkä ja ottaa helposti ns. nokkiinsa. Jos kynsi on vamman seurauksena lähtenyt kokonaan pois, voi olla, että uusi kynsi kasvaa jatkossa aina epämuotoisena. Tällainen kynsi on myös herkkä infektoitumaan.




Pihtikynsi

Pihtikynsi kaartuu molemmilta sivuilta tiiviisti kynnen reunoihin. Kynsi aiheuttaa kipua ja infektoituu helposti. Kynsivallin tulehdus on yleisin ongelma. Pihtikynsi on yleinen isovarpaassa mutta niitä on myös muissa varpaissa ja myös sormien kynsissä.

Pihtikynsien syynä on yleensä aikaisemmin sattunut vamma, huono verenkierto, liian pienet kengät tai vain perinnöllinen taipumus. Aina syytä ei tiedetä. Pihtikynsiä esiintyy keski-ikäisillä ja vanhoilla ihmisillä. Hoitona on kynsilevyn reilu ohentaminen keskeltä ja reunojen nosto jousen avulla tai esimerkiksi kuitunauhan tai pumpulin laittaminen reunojen alle. Terveydenhoidon jalkahoitajat osaavat auttaa pihtikynsien hoidossa.


Kynnen irtoaminen

Kynnen irtoamista on kahta tyyppiä. Kynsi voi irrota kärjestä tai tyvestä käsin. Myös kaikki kynnet voivat irrota. Pienillä lapsilla kynsien irtoamisen syy on tuntematon.

Yleisempää kynnen irtoaminen on naisilla, joilla kynsilevy on ohuempi ja pehmeämpi kuin miehillä. Yleensä syytä kynnen irtoamiseen ei tiedetä. Joskus kynnen irtoaminen liittyy sairauksiin, esim. psoriaasiin, kilpirauhasen häiriöihin, anemiaan, diabetekseen, atooppiseen ekseemaan tai punajäkälään.

Toistuva kynsilakan ja asetonin käyttö, kynsien alustojen puhdistaminen tai kynsinauhojen käsittely sekä märkä työ edesauttavat kynsien irtoamista. Kynsien irtoamiseen liittyy joskus johonkin sairauteen annettu lääkehoito, esim. tetrasykliikuuri tai A-vitamiinin johdannaiset. Irtoavassa kynnessä saattaa usein olla myös hiivaa ja bakteereita.


Kynsien puuttuminen

Yhden tai useamman kynnen puuttuminen syntymähetkellä on synnynnäinen häiriö, joka voi olla väistyvästi perinnöllinen ilmiö. Kynsiä ei yleensä myöhemminkään tule.


LÄHDE: Terveyskirjasto; tekstiä muokaten omaan suuhun sopivaksi/omaa tietoa ja kokemusta vastaavaksi. 

KUVAT: Terveyskirjasto

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kynsimuutokset; Osa 2/2 Kynnen värimuutokset

Kynsien tehtävä on suojata sormien ja varpaiden päitä. Kynsilevy on kovaa runsasrikkistä keratiinia eli sarveisainetta. Sen alla on kynsipet...