Kynsien tehtävä on suojata sormien ja varpaiden päitä.
Kynsilevy on kovaa runsasrikkistä keratiinia eli sarveisainetta. Sen alla on kynsipeti ja reunoilla kynsivalli. Kynsi kasvaa tyvestä eli kynsiaiheesta käsin, ja kasvunopeus on keskimäärin 1-3 mm/kk. Sormenkynnet kasvavat selvästi nopeammin kuin varpaankynnet.
Kynsien erilaiset muutokset voivat johtua synnynnäisistä kehityshäiriöistä, kynsien kasvuhäiriöistä tai olla jonkin taudin tai sairauden aiheuttamia. Kynsissä voi olla myös bakteeri-infektioita tai ulkoisen vamman aiheuttamia muutoksia.
Kaikkia alla mainittuja kynsimuutoksia voi esiintyä sekä sormien että varpaiden kynsissä.
Ulkoisen syyn aiheuttama värimuutos kynnessä on helppo selvittää raaputtamalla kynttä terävällä esineellä. Väri lähtee, mutta kynnen pinta ei vaurioidu.
Sellainen on esim. tupakoitsijan kynnen kellanruskea väri, joka on peräisin tupakan tervasta. Toinen esimerkki on kaliumpermanganaatti, jota lisätään eräiden käsi- ja jalkaihottumien kylvetysliuoksiin. Itse kaliumpermanganaatti on tummanviolettia, mutta kynnet se muuttaa tummanruskeiksi. Viime vuosina yleistyneiden itseruskettavien voiteiden käyttäjillä kynnet voivat saada porkkananruskean värin, ja samalla kämmenet voivat muuttua porkkananvärisiksi.
Musta läiskä kynnen alla on tavallisin merkki vamman aiheuttamasta verenvuodosta. Varpaille on ehkä pudonnut jotain painavaa tai olet lyönyt varpaat kynnykseen tai tuolin jalkaan. Pitkäkestoinen mekaaninen ärsytys voi myös aiheuttaa verenvuotoja kynsien alle. Esimerkiksi liian pienet kengät jatkuvassa käytössä, epäsopivien jalkineiden käyttö vaelluksella tai tyypillisenä esimerkkinä ns. juoksijan varpaankynnet, jotka ovat jatkuvasti voimakkaan iskun kohteina.
Kynnen alaisen pigmenttiluomen melamiini muodostaa tavallisesti yhden pitkittäisen, tumman juovan kynteen, ja melamiinipigmenttiä on myös kynsivallissa. Melamiini on pigmenttisolujen eli melanosyyttien tekemää mustaa pigmenttiä. Muutos on hyvälaatuinen, mutta voi edellyttää melanooman poissulkemista koepalalla. Samantapaisia tummia, pitkittäisiä juovia kynsissä esiintyy myös punajäkälässä.
Melanooma kynnen alla. Kynnen alla oleva melanooma kohottaa ensin kynttä ja sitten häiritsee sen kasvua. Mustaa pigmenttiä on vaihtelevasti. Jos kynteen tai sen alle ilmaantuu uusi tai muuttuva tumma juova, on syytä hakeutua ihotautilääkärin vastaanotolle. Kyseessä voi olla melanooma, joka on ihosyövistä vakavimpia.
Jokainen tumma juova kynnessä ei välttämättä ole melanoomaa, mutta muutos on hyvä tarkistaa. Ihosyöpien hoidossa on olennaisinta varhainen toteaminen, minkä ansiosta ihosyöpä saadaan kuriin huomattavasti kevyemmin hoidoin kuin jos sen annetaan kehittyä pitkään.
Valkeat täplät ja viivat kynnessä ovat merkki häiriöstä kynnen kehityksessä. Niitä aiheuttaa tavallisimmin toistuva, vähäinen kynteen kohdistunut vamma. Valkoisia täpliä ja viivoja voi joskus nähdä myös yleisinfektioissa sekä syöpähoitojen ja myrkytysten seurauksena.
Kauttaaltaan posliininvalkeat kynnet on harvinainen, perinnöllinen kynnen kypsymishäiriö. On myös mahdollista, että kynnen tyviosa on tavallisen värinen ja kärkiosa (kaksi kolmasosaa kynnen pituudesta) on valkoinen. Valkokyntisyys voi olla myös merkki yleissairaudesta tai myrkytyksestä.
Kynnen tyviosan valkoisuus saattaa olla merkki jostain yleissairaudesta, kuten diabetes tai sydämen, munuaisten tai maksan vajaatoiminta. Aina ei selittävää tekijää kuitenkaan löydy.
Valkoinen/karhea kynsi voi olla merkki harvinaisesta kynnen pintasilsasta, joka todetaan sieniviljelyllä. Tämän hoidoksi riittää paikallishoito amorolfiinilakka ja kynnen hionta.
Keltaiset kynnet, joissa on vihertävää vivahdetta, ovat yleisempiä jaloissa kuin käsissä. Niiden syynä on usein huono verenkierto tai häiriö imunestekierrossa. Henkilöllä saattaa olla myös jokin keuhkosairaus. Keltaisia paksuuntuneita kynsiä on erityisesti ikäihmisillä. Kynnet voivat olla myös kaarevat sekä pitkittäis- että poikittaissuuntaan. Keltakyntisyyteen ei ole tepsivää hoitoa.
Kynsien vihertävän harmaa väri on tavallisesti merkki Pseudomonas-bakteerin aiheuttamasta paikallisesta infektiosta, jossa myös kynsilevy paksuuntuu. Jos vihreisiin kynsiin liittyy kynsivallintulehdus, hoito on antibiootti ja pakallinen antiseptinen puhdistusaine. Jos tulehdusta ei ole, ei antibiooteista ole apua.
Aspergillus-homesieni voi tehdä kynteen samanlaisia mustia läskiä kuin verenpurkaumat tai kynsisieni. Sellaisen kynnen hoitaminen normaalin väriseksi on todella haastavaa.
Kynsisieni (Trichophyton rubrum) on hyvin yleinen kynnen värimuutos. Se alkaa yleensä isovarpaan kynnen reunasta, josta se saattaa levitä muihin kynsiin. Värimuutos on yleensä keltaisen kukertava. Kynsisienestä olen kirjoittanut jo aikaisemmin paljon, joten voit etsiä haun kautta siihen liittyviä kirjoituksia täältä blogista.
TEKSTI: Terveyskirjasto, muokattu omaan suuhun sopivaksi omien kokemusten ja tiedon valossa.
KUVAT: Terveyskirjasto
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti