Känsä vai syylä?

Joskus jopa jalkojenhoidon ammattilaiselta menee hetki selvittää, kumpi asiakkaan jalkapohjan iholla on. Joten ei siis mikään ihme, että asiakkaat eivät usein itsekään tiedä jalkahoitoon tullessa kumpi jalassa on. 

Apteekeissa asioidessa käy usein myös niin, että apteekin henkilökunta on tehnyt jonkin päätelmän asiakkaan kuvailun perusteella ja myynyt asiakkaalle aivan väärää ainetta vaivan hoitoon. Ja sitten asiakas ihmettelee kun ei se aine mitään auta. Valitettavasti on myös niin, että sekä syylän että känsän hoitoon tarkoitetut aineet, joita apteekeissa myydään, eivät välttämättä auta loppupeleissä kumpaankaan vaivaan.

Ulkoisesti känsä ja syylä voivat muistuttaa toisiaan hyvinkin paljon sekä aiheuttaa myös samankaltaisia oireita; ihon paksuuntumista ja kipua. Molemmat reagoivat jalkapohjassa ollessaan askelten paineeseen. Känsä enemmän, syylä vähemmän. Tärkeää kuitenkin on, että tunnistetaan oikein kummasta on kysymys sillä syyt niiden syntyyn ovat erilaiset. Känsän ja syylä rakenne eroaa toisistaan ja niiden vaatima hoito on erilainen.

KÄNSÄ

Jos ihon kuormitus on liiallista, iho alkaa puolustautua paksuuntumalla eli sarveistumalla. Ilman hoitoa seurauksena on kovettuma, joka usein on känsän esiaste. Kovettuman tunnusmerkkejä ovat karhea, kova ja kuiva ihoalue, jonka ensisijainen hoito on aina tehokas rasvaus.

Joskus laaja-alaisen kovettuman sisälle/alle muodostuu sydän eli känsä. Se kehittyy iholle paineen ja hankauksen voimasta erityisesti jalan luisiin ulokkeisiin mutta hyvin usein myös päkiän alueelle tai kantapäähän. Känsä voi syntyä myös pikkuvarpaan sivuun tai jopa varpaiden väliin.

Känsän hoidon ensisijainen tavoite on saada se poistettua, jotta asiakas ei enää kärsi sen aiheuttamasta kivusta. Alussa känsä ei välttämättä aiheuta kipua, mutta pitkään jalassa ollessaan se alkaa vaivata. Kipu on pistemäinen, neulamainen tunne, joka saattaa haitata kävelyä huomattavasti. Mitä kauemmin känsä on kipeänä jalassa, sen syvemmälle se ns. juurtuu. Känsän poistaminen kokonaan yhdellä hoitokerralla ei välttämättä onnistu, jos känsä on ollut jalassa jo kauan. Känsän juuri ei noin vaan suostu lähtemään pois, kun se on kerran juurensa jalan syvyyksiin upottanut. Saatetaan siis vaatia useampi hoitokerta sen poistamiseksi.

Tässä kohtaa myös kengillä on suuri merkitys. Jos käyttää koko ajan liian pieniä, sisäpohjaltaan liian kovia kenkiä, voi olla että känsät uusivat jatkuvasti, eikä niitä saada koskaan pois lopullisesti. Riittävän tilava kenkä suhteessa jalkaan ja pehmeät sisäpohjat kengissä, auttavat känsiä pysymään poissa.

Koska känsä on muodoltaan usein tarkkarajainen ja rengasmainen, sujuu sen poisto jalkahoidossa kätevästi veitsen terällä tai kouruterällä ja pienellä ruusuterällä. Känsän poistaminen sujuu yleensä helposti mutta jos känsän juuri on päässyt kasvamaan kovin syvälle, voi asiakas tuntea poiston yhteydessä hiukan kipua.

SYYLÄ

Syylän aiheuttaja on papilloomavirus HPV, joka aiheuttaa syylän muodostumisen. Syylät tarttuvat suorassa ihokontaktissa. Omien syylien tarpeeton koskettelu levittää niitä lisää. Jalkineiden käyttö yleisissä suihku- ja kylpytiloissa on suositeltavaa.

Vaikka syyliä saattaa olla myös jalkapohjissa, ei niiden syntyyn vaikuta se käveleekö paljon vai vähän tai millaisia kenkiä käyttää. Syylän muodossa voi olla myös eroja. Yleensä syylä on koholla oleva karhea muodostuma, jossa tarkasti katsoen saattaa näkyä pieniä mustia pisteitä. Jalkapohjassa se saattaa kuitenkin olla myös aivan tasainen ympäröivän ihon kanssa. Syylän ympärille voi kehittyä jalkapohjassa myös kovettumaa, mikä vaikeuttaa joskus sen erottamista känsästä. Joskus jalkapohjassa voi olla myös ns. mosaiikkisyyliä, jotka voivat peittää esim. koko päkiän.

Yksittäisen syylä poisto ei sinällään ole tarpeellista paitsi silloin jos syylä tai jopa useampi syylä jalkapohjassa haittaa kävelyä tai liikkumista. Syyliä ei muuten tarvitse hoitaa vaan ne häviävät usein itsestään kun elimistössä käynnistyy niiden vasta-aineiden tuotanto.

Jalkahoidossa koholla olevaa syylää voidaan kyllä hiukan hioa matalammaksi. Syylän voimakas hiominen saattaa aiheuttaa sen, että syylä alkaa vuotamaan verta. Jotkut jalkahoitajat ja jalkaterapeutit tekevät syylien poistamiseksi cryo-jäädytyshoitoja tai elektrokoagulointeja. Molempia hoitoja on kuitenkin tehtävä muutamia kertoja, jotta ne tuottavat tulosta. Lääkäriasemilla tehdään myös laserhoitoja ja kirurgisia hoitoja runsaiden syylien poistamiksi.

                          Känsä                                    Kovettuma                                Syylä

Synty               Mekaaninen rasitus          Mekaaninen rasitus                  Virustartunta

Ulkonäkö        Pieni, tarkkarajainen       Laajempi, kuormitusalue          Pyöreä, rykelmäinen

Sijainti            Kuormittuvissa osissa       Kuormittuvissa osissa              Koko kehossa

Miten valmistautua jalkahoitoon?

Moni luulee, että jalkahoitoon tullessa on jotenkin valmistauduttava etukäteen.

Ehkä pestä jalat, ehkä rasvata jalat, ehkä kuoria jalat, ehkä ajella säärikarvat, ehkä leikata kynnet....

Jalkahoitoon voi kuitenkin tulla juuri sellaisena kuin on. Mitään esihoitoja ei tarvita. Ja ne säärikarvatkin voi antaa olla, ne eivät minua häiritse tai kauhistuta.

Tule siis juuri sellaisena kuin olet. Jos olet viimeksi käynyt jalkahoidossa kuusi vuotta sitten, niin sillä ei myöskään ole väliä. En kauhistu jalkoja, jotka ovat ehkä astetta huonommassa kunnossa. Hoitolasta lähtiessä ne joka tapauksessa ovat paljon paremmassa kunnossa.

Jalkahoitoon voi tulla myös suoraan töistä. Ei tarvitse häpeillä sitä, että jalat ovat vähän hikiset työpäivän jälkeen. Jalkahoito aloitetaan kuitenkin lähes aina jalkakylvyllä.

Jalkahoitoon voi tulla myös sellaisessa vaatetuksessa kuin itse haluaa. Toki suhteellisen löysäpunttiset housut ovat aina kätevimmät, lahkeet saa helposti käärittyä ylös. Tai naisilla vaihtoehtoisesti hame on hyvä. Jos sinulla kuitenkin on vähän tiukempi lahkeiset housut jalassa, niin ne voi aina riisua pois jalkahoidon ajaksi.

Se mitä toivoisin erityisesti, on se, että asiakkaalla olisi aina puhtaat sukat mukana. Ellet sitten ole juuri kotoa tulossa ja jalassasi on hetki sitten laitetut puhtaat sukat. Jalkahoidon, rasvauksen ja hieronnan jälkeen on todellakin aika ihana laittaa puhtaat sukat jalkaan, eikä mahdollisesti ne samat sukat, jotka ovat jo koko päivän hikoilleet jaloissa.

Toinen erityistoive on se, että älä missään tapauksessa leikkaa varpaiden kynsiä juuri ennen jalkahoitoon tuloa. Se on ihan sama kuin tilaisit kotiin siivoojan, mutta siivoisit kuitenkin enimmät sotkut itse juuri ennen siivoojan tuloa.

Jos varpaiden kynnet on leikattu ennen hoitoon tuloa, en oikein paljon niille siinä kohtaa voi tehdä. No toki vähän siistiä ja korjailla leikkausta kyllä ja ohentaa kynsiä, jos ne ovat paksuuntuneet. Hoitoon tullessa on paljon parempi, jos kynsissä on vähän pituutta, niin ne saadaan leikattua oikein, sopivan pituisiksi ja oikean mallisiksi. Kynsien väärä leikkaustapa on valitettavasti monen kynsivaivan alku ja juuri. Liian lyhyiksi järsityt ja kulmista liikaa pyöristetyt kynnet aiheuttavat kynsien sisään kasvua, joka on todella monen ongelma.

Eli muista nämä kaksi asiaa; älä leikkaa varpaiden kynsiä juuri ennen jalkahoitoon tuloa ja muista ottaa mukaan puhtaat sukat! Millään muulla ei juurikaan ole niin väliä.

Jalkojenhoidon kirjava nimikeviidakko

Terveydenhoidollista jalkojenhoitoa / terveyttä edistävää jalkojenhoitoa tarjoaa kirjava joukko erilaisilla nimikkeillä varustettuja jalkahoitajia.

1. Rekisteröidyt jalkojenhoitajat on koulutettu sairaanhoito-oppilaitoksissa jo ennen vuotta 1996, jolloin koulutus lopetettiin. Jalkojenhoitaja nimitys on itsessään poistunut nimikesuojattujen ammattinimikkeiden listalta jo vuonna 2007. Tuon vanhan koulutuksen käyneet voivat kuitenkin edelleen virallisesti käyttää itsestään nimitystä jalkojenhoitaja.

Jalkojenhoitajien koulutus oli aikanaan hyvinkin syvällinen terveydenhoitoalan perustutkinto. Se sisälsi iho- ja kynsimuutosten lisäksi mm. apuvälineterapiaa, asento- ja kävelyanalyysiä sekä syvällisemmin farmakologiaa, mikrobiologiaa ja perussairaanhoito-oppia.

2. Jalkaterapeutti AMK on nimikesuojattu ammattikorkeakoulututkinto. Nimitystä ei saa käyttää ilman asianmukaista koulutusta. Ensimmäiset jalkaterapeutit valmistuivat vuonna 1999. Koulutus on ikään kuin jatkoa vanhalle jalkojenhoitaja koulutukselle.

Jalkaterapeutin koulutus kestää 3,5 vuotta ja koulutus on erittäin syvällinen. Jalkaterapeutti hallitsee ihmisen pystyasennon, liikkumisen, alaraajojen rakenteen sekä toimintojen ja kuormittumisen kokonaisvaltaisen tutkimisen. Niiden pohjalta tehdään kliinisen päättelyn taitoja käyttäen jalkaterapian hoitosuunnitelma. Työssä käytetään monipuolisia jalkaterapiamenetelmiä, joiden valinta perustuu asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin. Osa jalkaterapeuteista tekee myös ns. jalkojen perushoitoja mutta se ei ole heidän päätyönsä.

3. Lähihoitaja on voinut opinnoissaan valita osaamisalaopinnoiksi jalkojenhoidon vuodesta 2012 lähtien. Lähihoitajan virallinen, nimikesuojattu ammattinimike on lähihoitaja, jalkojenhoidon osaamisala. Koulutuksen käyneet voivat käyttää myös nimikettä jalkojenhoitaja LH tai lähihoitaja-jalkahoitaja.

Lähihoitajan tutkinto kestää 3 vuotta ja siitä yli 40% on osaamisalaopintoja. Jalkojenhoidon osaamisalan suorittaneella on valmiudet tehdä perusjalkojenhoitotyötä sosiaali- ja terveysalan sekä kuntoutuksen erilaisissa työyksiköissä tai yksityisenä ammatinharjoittajana. Jalkojenhoitaja LH osaa ohjata asiakasta mm. jalkaterveyden edistämisessä ja jalkojen omahoidon toteuttamisessa sekä ennaltaehkäistä alaraajojen asentovirheiden ja rasitusvammojen syntymistä. Koulutus antaa valmiudet hoitaa jalkaterien iho- ja kynsimuutoksia, asentomuutoksia sekä erityisryhmien, kuten diabeetikkojen ja reumaa sairastavien jalkaongelmia. Koulutus antaa pätevyyden tehdä silikonisia varvasortooseja ja kynnenoikaisuja erilaisin menetelmin.

4. Terveysalan ammattitutkinto, jalkojenhoitaja AT on vuonna 2003 alkanut ammattitutkintotasoinen koulutus. Tämän koulutuksen käyneet ovat jo valmiiksi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä (sairaanhoitaja, lähihoitaja tai rekisteröity hieroja) ja heidän tietonsa löytyvät myös Valviran keskusrekisteristä.

Terveysalan ammattitutkinto, jalkojenhoitaja AT koulutus kestää noin vuoden. Koulutus antaa myös valmiudet hoitaa jalkaterien iho- ja kynsimuutoksia sekä erityisryhmien, kuten diabeetikkojen ja reumaa sairastavien jalkaongelmia. Lisäkoulutuksella voi saada pätevyyden hoitaa mm. jalkaterien asentomuutoksia.

Jalkojen terveydenhoito kuuluu yleensä yksityisen terveydenhuollon piiriin eli pääosa edellä mainituista eri nimikkeillä toimivista jalkahoitajista on yksityisiä yrittäjiä. Jalkojenhoitoa on tarjolla myös kunnallisena palveluna tiettyjen sairauksien perusteella. Suurilla lääkäriasemaketjuilla työskentelevät jalkahoitajat ovat pääasiassa jalkaterapeutteja, ja keskittyneet pääasiassa jalkojen asentovirheisiin.

Asiakkaana varmista aina, että jalkahoitoa tarjoavalla yrittäjällä on asianmukainen koulutus, valitsemasi hoitola on Valviran rekisteröimä ja yrittäjällä on potilasvakuutus ja ammatillinen vastuuvakuutus. Tällä varmistat sen, että hoitajalla on kaikki tarvittavat tiedot ja taidot, sekä selkeä ymmärrys siitä, miten tärkeää puhtaus, oikea aseptiikka ja hygienia ovat jalkojenhoitotyössä.

Palveluja ja hintoja vertaillessa on hyvä muistaa, että jalkojenhoidossa kustannuksia lisää nimenomaan puhtaudesta ja aseptiikasta huolehtiminen. Kustannuksia lisäävät myös työssä tarvittavien välineiden hankinta ja niiden toiminnan ylläpito. Yrittäjänä jalkahoitoja tekevä joutuu hankkimaan työtä varten useita välineitä ja tarvikkeita, jotta työn tekeminen ylipäätään onnistuu ja päivässä voi ottaa vastaan useampia asiakkaita. Yksillä kynsileikkureilla ei vaan pärjää. Oikea jalkahoitoyrittäjä osaa myös itse antaa arvoa omalle työlleen ja lisäksi tehdystä työstä täytyy saada myös palkkaa.

Kun kyseessä on omien jalkojen terveys, kannattaa miettiä, kenen käsiin jalkansa ja terveytensä antaa. Jalkojenhoitoon koulutetun ammattilaisen tekemää jalkojenhoitoa, johon kuuluu jalkojen kylvetys, jalkojen ihon sekä kynsien hoito, rasvaus ja hieronta, et saa valitettavasti 20 eurolla. Ammattilaisen tekemänä hoito maksaa aina vähintään 50 euroa. Työhön käytetty aika usein määrittelee myös hintaa ja jokainen erikoisosaamista vaativa työ on hinnoiteltu erikseen.

Epäselvissä tilanteissa kannattaa aina kysyä millainen koulutus hoitajalla on. Yrittäjänä työskentelevä ammatistaan ylpeä jalkojenhoidon ammattilainen on kyllä valmis kertomaan omasta koulutuksestaan asiakkaille. Tänä päivänä on myös hyvin tärkeää, että toimivalla, ihan pienelläkin yrityksellä on hyvät nettisivut, joista löytyy kattavat tiedot yrittäjästä ja yrityksen toiminnasta.

Valitettavaa on, että itse nimitys "jalkahoitaja tai jalkojenhoitaja" ei ole nimikesuojattu eli tätä nimitystä voi käytännössä kuka vain käyttää itsestään, oli hänellä koulutusta alalle tai ei. 

Erotuksena terveyspalvelua tuottavista jalkojenhoidon ammattilaisista ovat kosmetologit, jotka tarjoavat esteettistä jalkojenhoitoa, pedikyyriä eli terveiden jalkojen kauneudenhoitoa. Terveet jalat voi hyvin hoidattaakin kosmetologilla. Jos jalkaterveydessä on kuitenkin ongelmia, on syytä kääntyä terveydenhoitoa tarjoavan jalkojenhoitajan puoleen. Valitettavan harvat vain kauneudenhoitoon perehtyneet kosmetologit tietävät mitään jalkojen sairauksista, eivätkä myöskään osaa asiakasta niiden suhteen opastaa. Tänä päivänä on kuitenkin myös paljon kosmetologeja, jotka ovat opiskelleet myös jonkin terveydenhoitoalan koulutuksen ja laajentaneet näin omaa osaamistaan jalkojen terveydenhoitoon. 

Terveydenhoidollista jalkojenhoitoa tarjoava jalkahoitaja hoitaa ihmistä aina kokonaisuutena, sillä jalkojen terveys vaikuttaa hyvin moneen asiaan koko kehossa. Asiakkaan terveyden kokonaistilanteella on suuri merkitys ja siksi itsekin ensimmäisellä käynnillä haastattelen asiakasta hyvin perusteellisesti.

Asetan jalkojen terveyden samalle viivalle hammashoidon, verenpaineen ja kolesterolin seurannan sekä hyvän näön ja kuulon kanssa. Päivittäisellä säännöllisellä liikunnalla sekä jalkojen ihon ja kynsien säännöllisellä omahoidolla ja/tai jalkojenhoitajan tekemällä hoidolla ylläpidät jalkojen toimintaa vuosikymmeniksi eteenpäin. Omaan kokonaisterveyteen jalkojen hyvällä hoidolla ja voinnilla on todella suuri merkitys!

Asiakastietokortista Kanta-palveluun

Jalkahoitola Takatassuissa työni painottuu jalkojen perushoitoon, jalkaongelmien ennaltaehkäisyyn ja/tai niiden varhaiseen toteamiseen sekä asiakkaan ohjaamiseen ja kannustamiseen jalkojen omahoidossa.

Ensimmäisellä hoitokäynnillä tutkin aina ensin asiakkaan jalat, keskustelen jalkojen omahoidosta, työn/työkenkien ja harrastusten vaikutuksesta jalkoihin sekä asiakkaan mahdollisten sairauksien ja lääkitysten vaikutuksesta omaan jalkaterveyteen. Hyvien sukkien ja kenkien merkitys korostuu tässä kohtaa tärkeänä osana omaa jalkaterveyttä. Myös jatkokäynneillä tutkin aina jalat ensin ja päivitämme tilannetta tarpeen mukaan.

Hoitolassani on käytössä paperinen asiakastietokortti, jonka toivon asiakkaiden täyttävän. Jatkokäyntejä ajatellen se helpottaa minua muistamaan millaiset jalat asiakkaalla on. Jos asiakas on käynyt hoidossa vasta 1-2 kertaa aikaisemmin, en valitettavasti aina tuosta vaan muista kaikkien asiakkaiden tietoja ulkoa. Jotkut henkilöt jäävät myös oman persoonansa kautta helpommin mieleen kuin toiset.

Tärkeää on se, että olen Valviran hyväksymä ammattihenkilö ja rekisteröity terveydenhoitoalan itsenäinen palveluntuottaja. Tämä jo itsessään velvoittaa pitämään asiakasrekisteriä, joko paperisena tai sähköisessä järjestelmässä. Käytössäni on myös sähköinen nettiajanvarausjärjestelmä, mutta sinne ei kirjata muita asiakastietoja kuin nimi ja puhelinnumero. Osalla asiakkaista on Vellossa myös sähköpostiosoite.

Olen siis nimenomaan jalkojen terveydenhoitoa tuottava yksityinen ammatinharjoittaja ja täysin rinnastettavissa mihin tahansa muuhun yksityiseen terveyspalveluun, hammaslääkäreihin, silmälääkäreihin, lääkäriasemiin (Mehiläinen, Aava, Terveystalo) jne. Valitettavan usein jalkojenhoito mielletään VAIN kauneuspalveluksi ja ei ymmärretä kosmetologin tekemän jalkahoidon ja terveyspalveluna tuotettavan jalkojenhoidon eroa.

Yksityisellä lääkäriasemalla käydessäsi esität siellä yleensä Kela-kortin tai henkilökortin, jonka avulla rekisteröidyt palvelun käyttäjäksi. Terveyspalveluntuottajalla on näin pääsy KANTA-palveluun, josta he näkevät asiakkaan/potilaan tiedot ja mahdolliset aikaisemmat toimenpiteet, sekä kirjaavat sinne palvelutapahtuman tiedot ja toimenpiteet.

Minulla asiakastietorekisteri on siis toistaiseksi paperisena, koska kaikille yksityisille palveluntuottajille sähköinen kirjaus ei ole ollut toistaiseksi pakollista. Kanta-palveluun liittyminen myös jalkahoitoa tarjoaville yksityisille palveluntuottajille tulee pakolliseksi tämän hetkisen tiedon mukaan viimeistään vuoden 2026 aikana. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kirjaan jokaisen asiakaskäynnin tiedot henkilön omiin tietoihin Kanta-palveluun, josta ne ovat luettavissa. Mitä olen tehnyt ja miksi olen tehnyt. Teen tätä nytkin mutta kirjaan ne siis käsin henkilötietokorttiin. Valitettavaa kanta-palveluun liittymisessä on sen kallis hinta, jonka valitettavasti yksityisenä yrittäjänä joudun itse kustantamaan.

Pakollinen Kanta-palveluun kirjautuminen edellyttää sitä, että jatkossa asiakkaani täytyy antaa minulle myös koko henkilötunnuksensa, jotta pääsen kirjautumaan oikean henkilön tietoihin. Toistaiseksi en ole asiakkailtani koko henkilötunnusta vaatinut, syntymävuosi on riittänyt. En tiedä mikä on Valviran/viranomaisten kanta siihen, jos asiakas ei henkilötunnusta suostu antamaan. Siinä tapauksessa en voi myöskään kirjata jalkahoidon tietoja asiakkaan Kantaan Valviran edellyttämällä tavalla.

Syy miksi lähdin tätä juttua kirjoittamaan, on nimenomaan se, että osa asiakkaista ei halua kirjoittaa asiakastietokorttiin juuri muuta kuin nimensä. Osa ihmisistä ei halua kertoa omista sairauksista ja lääkityksistä vaikka ne olisivat jalkojenhoidon kannalta kuinka tärkeitä. Ja kuten jo edellä kerroin, monille on vaikea ymmärtää erilaisten jalkojenhoitoa tuottavien palvelujen eroja. Vaikka itse kuitenkin pyrin tätä tietoa asiakkailleni jakamaan, niin kaikki eivät sitä kuitenkaan ymmärrä.

Uteliaisuuttani en siis niitä sairauksia ja lääkityksiä kysele vaan nimenomaan siksi, että osalla sairauksista kuten esimerkiksi diabetes ja reuma, voi olla suuriakin vaikutuksia henkilön jalkojen hyvinvointiin. Jalkojen asentovirheet voivat olla seurausta jostain selän, lonkkien tai polvien ongelmista. Sytostaatit ja sädehoidot vaikuttavat ja näkyvät myös jaloissa. Esimerkkejä on paljon....

Lääkityksistä tärkein on ehkä verenohennuslääkkeet, joiden vaikutuksesta mahdolliset haavat voivat vuotaa hyvinkin paljon. Haavoja ei ole toki hoidon aikana tarkoitus tehdä mutta joskus niitä tulee. Esimerkiksi vaikea/syvä känsä voi alkaa vuotamaan sitä poistettaessa.

Allergiat ja hajuherkkyydet on hyvä myös tietää etukäteen, jotta en käytä hoidossa tuotetta, joka aiheuttaa asiakkaalle iho-oireita tai vaikeuttaa hengitystä. Pihkavoide voi olla tällainen allergisoiva tuote, jota käytän hoitotyössä välillä. Lähtökohtaisesti pidän hoitolan tuoksumaailman mahdollisimman neutraalina, sillä en itsekään kestä voimakkaita tuoksuja ja parfyymejä. Siksi toivon, että asiakkaatkaan eivät tule hoitolaani juuri parfyymimeressä uituaan. Toivon myös, että tupakoivat henkilöt eivät tule hoitolaan juuri oven takana tupakan tumpattuaan.

Toivon siis asiakkailta ymmärrystä siihen, miksi kyselen paljon asioita. Mielellään niistä myös keskustelen ja selvennän aina miksi. Henkilötunnuksen osalta minulle riittää vielä toistaiseksi tieto syntymävuodesta, jonka avulla voin päätellä henkilön iän ja helpommin myös yhdistää tiettyyn henkilöön. Vuoden 2026 aikana tulen kuitenkin täydentämään asiakastietoja henkilötunnuksilla ja kertomaan myös kaikille henkilökohtaisesti miksi niin teen.