Itse en ole oopperajuhlilla koskaan käynyt mutta Olavinlinnan vaiheikas historia kiinnostaa minua kovasti.
Olavinlinna, joka sijaitsee veden ympäröimässä kalliosaaressa Kyrönsalmessa, rakennettiin aikanaan sotilaallisesti ja maantieteellisesti merkittävälle seudulle.
Pähkinäsaaren rauhassa rajalinja oli vedetty Savonlinnan kautta, mikä johti siihen, että Itä-Suomessa oli vain Viipurin linna turvaamassa unionin puolustusta.
Näin itärajalle päätettiin rakentaa uusi puolustuslinnake, jonka tarkoituksena oli pitää hallinnassa alueen vesireitit. Paikka linnalle valittiin nimenomaan puolustuksen näkökulmasta; jyrkkä kalliosaari kohoaa vuolaan virran keskeltä kahden vesireitin risteyskohdassa. Vihollisen oli vaikea lähestyä huomaamatta linnaa. Vesitietä pystyttiin myös hyvin hyödyntämään linnaan tarvittavien rakennustarvikkeiden kuljetuksessa.
Päälinnan rakennustyöt aloitettiin 1475, jolloin linnanherrana toimi tanskalaissyntyinen ritari Eerik Akselinpoika Tott, joka oli perehtynyt Keski-Euroopassa linna-arkkitehtuuriin.
Venäläiset pyrkivät häiritsemään rakennustöitä, väittämällä linnan olevan heidän puolella rajaa.
Venäläisten takia oli ensin rakennettava puiset suojavarustukset ja rakennustöitä suojasivat sotilaat.
Tott päätti nimetä linnan Pyhän Olavin mukaan, koska Norjan kuningas Olavi oli kaikkien ritareiden suojeluspyhimys.
Ensimmäisenä valmistui ns. päälinna, joka nousi kalliosaaren korkeimmalle sivulle vuonna 1485. Se koostui kolmesta tornista ja niitä yhdistävästä kehämuurista. Välittömästi päälinnan valmistuttua aloitettiin kaksitornisen ns. esilinnan rakentaminen, joka saatiin valmiiksi 1400-luvun loppupuolella.
Valmistuttuaan viisitorninen kalliosaaresta nouseva linna edusti pyöreinen torneineen aikansa parasta puolustusteknologiaa.
Olavinlinnan puolustuskyky joutui jo varsin varhain koetukselle, sillä vuonna 1495 puhjenneen sodan jälkeen venäläisjoukot tekivät olavinlinnaa kohtaan useita hyökkäyksiä.
1500- ja 1600 -luvuilla Olavinlinnaa korjattiin ja uudistettiin kohottamalla torneja ja rakentamalla uusia torneja sekä vahvistamalla muureja.
Samaan aikaan linna joutui useiden sotatoimien kohteeksi.
Vuonna 1654 linna kärsi vaurioita suuressa tulipalossa.
Suuri Pohjan sota 1700 luvun alussa vaikutti siten, että Olavinlinna antautui venäläisille pitkän piirityksen jälkeen. Erimielisyydet linnan omistuksesta kuitenkin jatkuivat.
Vuonna 1721 solmittu Uudenkaupungin rauha lopetti sodan, jonka jälkeen Ruotsi-Suomi sai takaisin Savonlinnan alueen ja linnan.
Vuonna 1741 alkoi Hattujen sota, joka päättyi Turun rauhaan 1743.
Tällöin Olavinlinna jäi jälleen Venäläisten haltuun. Venäläiset aloittivat tässä vaiheessa mittavat rakennustyöt linnan puolustuskyvyn parantamiseksi. Tuosta kaudesta ovat jäljellä linnan kulmikkaat bastionit.
Linnassa toimi varuskunta aina vuoteen 1847 asti. Monien vaiheiden jälkeen linnan sotilaallinen merkitys loppui, kun Suomesta tuli Suomen suuriruhtinaskunta vuonna 1809.
Venäläisten poistuttua linnasta 1847, linna toimi lyhyen aikaa tutkintovankilana, minkä jälkeen se jäi tyhjilleen.
Kaksi suurta tulipaloa tuhosivat lähes kaikki linnan aluperäiset puuosat vuosina 1868 ja 1869.
1870-luvulla linnaa alettiin kunnostaa historiallisena muistomerkkinä. Tuolloin pohdittiin linnan käyttöä ja valtio alkoi hoitaa Olavinlinnaa muinaismuistona.
1875 vietettiin linnan 400-vuotisjuhlia, jolloin J. V. Snellman piti juhlapuheen.
Olavinlinnasta kehkeytyi nopeasti merkittävä matkailukohde ja suosittu juhlien pitopaikka.
Kesällä 1912 järjestettiin ensimmäiset Savonlinnan oopperajuhlat Aino Acktén aloitteesta.
Vuonna 1961 alkoi linnan suuri restaurointi, jonka tarkoituksena oli palauttaa linna mahdollisimman lähelle alkuperäistä. Peruskorjaus saatiin valmiiksi 1975 linnan viettäessä 500-vuotisjuhliaan.
Tämän jälkeen on selvitty pienillä vuosikorjauksilla.
Olavinlinna on tänä päivänä suosittu, ympäri vuoden auki oleva turistikohde.
 |
| Aku saluki turistina Olavinlinnan puistossa heinäkuussa 2018. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti