Turistikävelyllä Savonlinnassa

Näin syksyn saavuttua on ihana muistella kesää... ja suunnitella vaikka tulevan kesän reissuja.

Savonlinna on kesäkaupunkina ihan parasta A-luokkaa.
Luonto on läsnä kaikkialla Savonlinnan kaupungissa.
Savonlinnan pinta-alasta yli kolmannes on vesistöjä ja koko keskustan alue on rakennettu osittain saarille, jotka erottavat Saimaan selät Haapaveden ja Pihlajaveden toisistaan.

Tässä sinulle ensi kesän viisi parasta turistikohdetta Savonlinnassa, joissa kannattaa ehdottomasti käydä. Ja mikä parasta, ne ovat kaikki kivan kävelymatkan päässä toisistaan.


1. RIIHISAARI - Saimaan luonto- ja kulttuurikeskus

Riihisaari on kohtaamispaikka ja näyttelykeskus, jossa viihtyy koko perhe!
Se sijaitsee Savonlinnassa ihan Olavinlinnan kupeessa historiallisessa ympäristössä.

Riihisaari tarjoaa elämyksiä sekä tietoa Saimaan kulttuurihistoriasta ja luonnosta ympäri vuoden.
Riihisaaressa voit tutustua saimaannorppaan, saada tietoa kansallispuistoista sekä tutustua kesäaikaan aitoihin höyrylaivoihin.
Riihisaaressa järjestetään paljon erilaisia tapahtumia.
Riihisaaresta löydät Savonlinnan maakuntamuseon ja Metsähallituksen näyttelyt vaihtuvine teemoineen.
Riihisaaressa toimii myös ympärivuotinen Savonlinnan seudun matkailu- ja retkeilyinfo.

Muutamia kuvia Riihisaaren kesän 2018 näyttelystä.

Riihisaaren ympäristössä kaupunkiluonto lintuineen on erityisen kaunista.

Haapana emo ja poikaset.

Haapanan poikanen

Haapana

Kanadanhanhi

Haapana

Riihisaari on näistä matkailukohteista ainoa, joka on avoinna ympäri vuoden, joten siellä kannattaa poiketa vaikka heti ensi viikonloppuna.


2. MUSTAN VIRRAN PANIMO

Mustan Virran Panimo on Savonlinnassa sijaitseva pienpanimo, joka saa innoituksensa vanhoilta Olavinlinnan panimomestareilta.

Inspiraatiota haetaan Olavinlinnan tarinoista ja myyteistä.
Pyhän Olavin hirmuteot, muuriin muurattu neito, Mustan Virran Vetehinen, Musta pässi - linnan 700-vuotinen historia tarjoaa ehtymättömän myyttien ja uskomusten aarrearkun, josta panimo ammentaa ideoita ja täyteläisiä makuja Mustan Virran Panimon oluisiin.

Itse en ole oluen juoja, enkä näistä oluista juurikaan mitään ymmärrä.
Mieheni Jukka sen sijaan haluaa aina kokeilla jotain uutta ja tässä kohtaa kotimaisuus on ehdoton valtti.

Mustan Virran Panimolla oli tänä kesänä (2018) jo kolmatta kesää auki oleva Panimobaari Savonlinnan Riihisaaressa, kivenheiton päässä Olavinlinnasta.
Baari on muodostunut suosituksi illanviettopaikaksi kesä-heinäkuussa.
Vanha alkoholilaki ei sallinut Mustan Virran Panimon oluiden ulosmyyntiä vaan oluet piti aikaisemmin juoda vain paikanpäällä.
Uusi alkoholilaki mahdollisti kuitenkin suoran ravintolasta tapahtuvan myynnin.
Mustan Virran Panimolle luvan saaminen oli kuitenkin vaiheikas prosessi sillä alkoholilain mukaan jälleenmyynti ei ole mahdollista ulkotiloissa eikä mistään Citroen-pakettiauton luukusta.

Niin Mustan Virran Panimo rakensi panimobaarin yhteyteen pienen myymäläkopin, jolloin asiakas voi astella sisätiloihin ja ostaa oluet mukaan.
Citroen-pakettiauton takatila toimii myymälänä, johon asiakas nousee sisälle, valitsee tuotteet, maksaa ja vastaanottaa tuotteet pysyen koko ajan auton sisäpuolella.
Kätevää, vai mitä? Ja homma hoituu :)

Jukka ostoksilla :)

3. SAVONLINNAN TORI

Savonlinnan tori on aivan keskustassa sataman vieressä, Saimaan rannalla - torille voit saapua vaikka veneellä.

Torit ovat paikkakunnasta riippuen yleensä hyvin eloisia paikkoja varsinkin kesäaikaan - niin myös Savonlinnan tori.
Torilta saat tuoreet mansikat, kalastajien aamulla pyytämät muikut sekä paikallisen leipomon herkut.
Torilla voit ihastella ja ostaa paikallisten käsityöläisten tekemiä töitä.

Savolainen torikauppias on jo sinällään nähtävyys, leppoisa jutustelu paikallisella murteella vie mukanaan ja kaupat tulee tehtyä siinä sivussa.
Kesäpäivään kuuluu tietysti torikahvit ja samalla voit ihailla Saimaan maisemassa lipuvia veneitä ja höyrylaivoja, joiden pillien vihellys muistuttaa menneestä ajasta.

4. RAVINTOLA KALASTAJAN KOJU

Ravintola Kalastajan Koju kuuluu Savonlinnan kesään niin kuin auringon lasku iltaisin Saimaalle.
Kalastajan Koju sijaitsee Savonlinnan torilla, Pitkän sillan puoleisessa päädyssä.

Ravintola on maanläheinen tai ehkä enemmänkin vedenläheinen.
Kalastajan Kojulta löydät konstailematonta savolaista lähiruokaa isoäidin resepteillä tehtynä.
Muikut erilaisilla kastikkeilla höystettynä ovat suosituin annos.

Tuoreus on Kalastajan Kojun ruokien tärkein mauste.
Raikas merellinen ympäristö ja hyvä ruoka on vallan mainio yhdistelmä.

Leena ja Aku muikuilla ja hyvää oli :)

Parasta tässä ravintolassa on tietysti, että sinne ovat tervetulleita myös koirat.
Ravintolan henkilökunta kiikutti heti pöytään (lue; pöydän alle :) ) vesikupin koirille.
Ja onneksi meillä on hyvin käyttäytyvät koirapojat Onni, Pablo ja Aku, jotka ottivat ravintolakäynnin lepohetken kannalta.

5. LETTUKAHVILA KALLIOLINNA

Sulosaaren ainoassa rakennuksessa, pienessä vaaleanpunaisessa huvilassa vuodelta 1889, toimii kesäisin Lettukahvila Kalliolinna.

Lettukahvila huvilassa on ollut jo vuodesta 2012.
Kalliolinna on Savonlinnan kaupungin omistama kiinteistö ja vuokralla paikallisilla pienyrittäjillä, Lettutyypit ay:llä.

Kahvila toimii samalla taidekahvilana, jossa tänä kesänä järjestettiin ns. osallistavaa maalaamista ja maalaustyöpajoja sekä uutuutena saarijoogaa silokallioilla.
Lettukahvila Kalliolinna Sulosaaren rauhassa on ehdottomasti käymisen arvoinen paikka.

Kahvilassa on muutamia paikkoja sisällä huvilassa mutta pääosa asiakkaista viihtyy ulkona kauniissa maisemissa. Kalusteet kahvilaan on saatu lainaksi Savonlinnan toimintakeskuksen kierrätysmyymälästä.

Kalusteina on vanhoja koulutuoleja.

Kahvilan valikoimaan kuuluvat tietysti herkulliset letut, joihin voi valita täytteeksi 30 makeaa tai suolaista vaihtoehtoa. Hilloja on viittä eri sorttia, jonka lisäksi lettunsa voi täyttää esimerkiksi Oreo-keksirouheella, turkinpippurirouheella, maapähkinävoilla tai kookoshiutaleilla.
Tai artisokalla, oliiveilla, pestolla ja brie-juustolla. Kastikkeista puhumattakaan.

Lettupohjaksi voit valita tavallisen letun, laktoosittoman, vegaanisen tai gluteenittoman vaihtoehdon.
Letttuihin käytetään paikallisia Huttulan kanalan munia Kallislahdesta.
Savonlinnassa toimiva Saimaan marjat tekee mansikka-, mustikka-, lakka- ja sekamarjahillot.

Kahvilan valikoimaan kuuluu myös pieniä kakkupaloja ja jäätelöä.
Herkkujen kyytipojaksi voit juoda kahvia, teetä tai Laitilan limonaadia.

Tässäkin paikassa parasta on tietenkin se, että koirat ovat tervetulleita.

Pablon ja Akun lepohetki.

Onni jaksaa huilata.

Suosittelen ehdottomasti näitä ihania "turistikohteita" Savonlinnaan ensi kesänä matkaaville.
Riihisaaresta Sulosaareen kävellen ja matka ei ole pitkä.
Ensin kulttuurikierros Riihisaaren luontokeskuksessa Olavinlinna kupeella, sitten pistäytyminen oluella tai ostoksilla Mustan Virran Panimossa. Sieltä matka jatkuu torille ja lounaalle Kalastajan Kojulle. Jälkiruuaksi voi nauttia herkullisia lettuja Sulosaaren rauhassa, jossa mieli ja sielu lepää.

Olavinlinnan maisemissa

Savonlinnassa vieraileva ei voi olla tutustumatta sen komeimpaan nähtävyyteen, Olavinlinnaan, jossa on jo vuodesta 1967 järjestetty jokakesäinen suurtapahtuma Savonlinnan Oopperajuhlat.

Itse en ole oopperajuhlilla koskaan käynyt mutta Olavinlinnan vaiheikas historia kiinnostaa minua kovasti.

Olavinlinna, joka sijaitsee veden ympäröimässä kalliosaaressa Kyrönsalmessa, rakennettiin aikanaan sotilaallisesti ja maantieteellisesti merkittävälle seudulle.

Pähkinäsaaren rauhassa rajalinja oli vedetty Savonlinnan kautta, mikä johti siihen, että Itä-Suomessa oli vain Viipurin linna turvaamassa unionin puolustusta.
Näin itärajalle päätettiin rakentaa uusi puolustuslinnake, jonka tarkoituksena oli pitää hallinnassa alueen vesireitit. Paikka linnalle valittiin nimenomaan puolustuksen näkökulmasta; jyrkkä kalliosaari kohoaa vuolaan virran keskeltä kahden vesireitin risteyskohdassa. Vihollisen oli vaikea lähestyä huomaamatta linnaa. Vesitietä pystyttiin myös hyvin hyödyntämään linnaan tarvittavien rakennustarvikkeiden kuljetuksessa.

Päälinnan rakennustyöt aloitettiin 1475, jolloin linnanherrana toimi tanskalaissyntyinen ritari Eerik Akselinpoika Tott, joka oli perehtynyt Keski-Euroopassa linna-arkkitehtuuriin.
Venäläiset pyrkivät häiritsemään rakennustöitä, väittämällä linnan olevan heidän puolella rajaa.
Venäläisten takia oli ensin rakennettava puiset suojavarustukset ja rakennustöitä suojasivat sotilaat.
Tott päätti nimetä linnan Pyhän Olavin mukaan, koska Norjan kuningas Olavi oli kaikkien ritareiden suojeluspyhimys.
Ensimmäisenä valmistui ns. päälinna, joka nousi kalliosaaren korkeimmalle sivulle vuonna 1485. Se koostui kolmesta tornista ja niitä yhdistävästä kehämuurista. Välittömästi päälinnan valmistuttua  aloitettiin kaksitornisen ns. esilinnan rakentaminen, joka saatiin valmiiksi 1400-luvun loppupuolella.
Valmistuttuaan viisitorninen kalliosaaresta nouseva linna edusti pyöreinen torneineen aikansa parasta puolustusteknologiaa.

Olavinlinnan puolustuskyky joutui jo varsin varhain koetukselle, sillä vuonna 1495 puhjenneen sodan jälkeen venäläisjoukot tekivät olavinlinnaa kohtaan useita hyökkäyksiä.
1500- ja 1600 -luvuilla Olavinlinnaa korjattiin ja uudistettiin kohottamalla torneja ja rakentamalla uusia torneja sekä vahvistamalla muureja.
Samaan aikaan linna joutui useiden sotatoimien kohteeksi.
Vuonna 1654 linna kärsi vaurioita suuressa tulipalossa.

Suuri Pohjan sota 1700 luvun alussa vaikutti siten, että Olavinlinna antautui venäläisille pitkän piirityksen jälkeen. Erimielisyydet linnan omistuksesta kuitenkin jatkuivat.
Vuonna 1721 solmittu Uudenkaupungin rauha lopetti sodan, jonka jälkeen Ruotsi-Suomi sai takaisin Savonlinnan alueen ja linnan.
Vuonna 1741 alkoi Hattujen sota, joka päättyi Turun rauhaan 1743.
Tällöin Olavinlinna jäi jälleen Venäläisten haltuun. Venäläiset aloittivat tässä vaiheessa mittavat rakennustyöt linnan puolustuskyvyn parantamiseksi. Tuosta kaudesta ovat jäljellä linnan kulmikkaat bastionit.

Linnassa toimi varuskunta aina vuoteen 1847 asti. Monien vaiheiden jälkeen linnan sotilaallinen merkitys loppui, kun Suomesta tuli Suomen suuriruhtinaskunta vuonna 1809.
Venäläisten poistuttua linnasta 1847, linna toimi lyhyen aikaa tutkintovankilana, minkä jälkeen se jäi tyhjilleen.

Kaksi suurta tulipaloa tuhosivat lähes kaikki linnan aluperäiset puuosat vuosina 1868 ja 1869.
1870-luvulla linnaa alettiin kunnostaa historiallisena muistomerkkinä. Tuolloin pohdittiin linnan käyttöä ja valtio alkoi hoitaa Olavinlinnaa muinaismuistona.
1875 vietettiin linnan 400-vuotisjuhlia, jolloin J. V. Snellman piti juhlapuheen.

Olavinlinnasta kehkeytyi nopeasti merkittävä matkailukohde ja suosittu juhlien pitopaikka.
Kesällä 1912 järjestettiin ensimmäiset Savonlinnan oopperajuhlat Aino Acktén aloitteesta.
Vuonna 1961 alkoi linnan suuri restaurointi, jonka tarkoituksena oli palauttaa linna mahdollisimman lähelle alkuperäistä. Peruskorjaus saatiin valmiiksi 1975 linnan viettäessä 500-vuotisjuhliaan.
Tämän jälkeen on selvitty pienillä vuosikorjauksilla.

Olavinlinna on tänä päivänä suosittu, ympäri vuoden auki oleva turistikohde.

Aku saluki turistina Olavinlinnan puistossa heinäkuussa 2018.

Syylä - jalkainfektio

Jalkainfektioilla tarkoitetaan säärien ja jalkaterän ihon ja ihonalaiskudoksen infektioita, joita ovat esimerkiksi syylä, ruusu ja jalkasieni.
Infektioiden aiheuttaja on bakteeri, sieni tai virus.
Ihon kuivuminen ja rikkoutuminen johtavat helposti infektioihin.
Infektiot ovat pääsääntöisesti ehkäistävissä, kun huolehditaan jalkahygieniasta sekä hoidetaan iho ja kynnet asianmukaisesti.
Koko vartalon ehjä iho ja hyvä yleiskunto vähentävät infektioriskiä.
Luonnollista vastustuskykyä heikentävät ikä, sairaudet, huono ravitsemus, jotkut lääkehoidot, leikkausten jälkitilat ja sädehoito.

SYYLÄ

Syylä on papillooma-viruksen aiheuttama vaalea, hyvänlaatuinen ihokasvain.
Syylä voi esiintyä yksittäisenä tai usean syylän ryppäänä.
Koska syylä on viruksen aiheuttama, siihen ei oikeastaan ole täysin tehokasta hoitoa.
Yleensä syylät paranevat itsekseen 1 - 2 vuoden kuluessa.

Aiheuttajat ja tartunta

Syylät tarttuvat ihokosketuksessa ja välillisesti esimerkiksi yleisistä liikunta-, pesu- ja pukeutumistilojen lattioilta.
Syylävirus on melko kestävä ja voi elää lattioilla parikin viikkoa.
Ihorikko, heikentynyt yleiskunto ja liikkuminen paljain jaloin altistaa tartunnoille.

Oireet

Syylä on ihonvärinen, aluksi sileäpintainen iholta koholla oleva näppylä.
Kasvaessa siitä tulee ns. kukkakaalimainen, hauras ja sienimäinen.
Kuivassa ihossa syylä on karhea ja kosteassa ihossa sitkeä ja kumimainen.
Syylä on saattaa olla verekäs ja siinä näkyy mustia pisteitä (vesisuonia).
Syylä aristaa enemmän puristettaessa sivuilta kuin painettaessa.
Jalkapohjassa syylä kuitenkin aiheuttaa kipua käveltäessä.
Jalkasyylä voi aiheuttaa jopa ryhdin ja kävelyn muutoksia, kun kipeälle jalalle varaaminen ei onnistu normaalisti.
Uskomushoitoja ei syylän hoidossa voi vähätellä.
Monet ovat saaneet avun käyttämällä syylän päällä ilmastointiteippiä.

Ehkäisy

Päivittäinen jalkojen pesu ja ihon pitäminen ehjänä.
Suojatossujen käyttö julkisissa sauna- ja pesutiloissa sekä uimahalleissa.
Henkilökohtaisten kynsienhoitovälineiden ja jalkapyyhkeiden käyttö.
Jos sinulla on jo syylä, on erityisen tärkeää, että suojaat omat jalkasi yleisissä kylpytiloissa viruksen leviämisen ehkäisemiseksi.

Omahoito

Syylän poistaminen aiheuttaa aina jonkin verran kipua ja siitä vuotaa verta.
Syylän pinta hiotaan rikki hiekkapaperiviilalla, verta saa tulla.
Syylän päälle levitetään apteekista saatavaa salisyylipitoista liuosta, laastaria tai geeliä.

Hoitoaine annostellaan huolellisesti, sillä sitä ei saa mennä terveelle iholle.
Hoitoa voi tehostaa peittämällä syylä ihoteipillä, syylälaastarilla tai syylänhoitolevyllä.
Hoidossa noudatetaan syylän hoitotuotteessa annettuja ohjeita.
Hoitona voi kokeilla myös teepuuöljyä.

Wartner jäädytyshoito on tehokas itsehoitona tehtävä syylänpoistokeino.
Jäädytyshoidon kohdalla kannattaa noudattaa tarkasti käyttöohjeita, sillä liian pitkä tai väärään kohtaan tehty jäädytys voi aiheuttaa kivuliaita haavaumia terveelle iholle.

Jalkapohjan syylän hoitoa tehostaa keventäminen, varsinkin jos syylä aristaa käveltäessä.
Kevennys voidaan liimata ihoon tai leikata reikä syylän kohdalle paksuun pohjalliseen.
Valmiin huoparenkaan liimaaminen syylän ympärille on yksi keventämiskeino.
Kevennys poistaa painetta ja kipua sekä nopeuttaa syylän irtoamista.

Asiantuntijahoito / jalkahoitajan tai jalkaterapeutin tekemä hoito

Kuormitusalueella (jalkapohjassa) oleva kivulias syyläkudos poistetaan vuolemalla.
Sen jälkeen alueelle laitetaan ulkoinen lääkehoito tuhoamaan syyläkudosta.
Paikallishoidon jälkeen syylä kevennetään.

Syylän erilaisia hoitomuotoja ovat esimerkiksi kemiallinen hoito, syyläkudosta syövyttävä haudehoito tai syyläkudoksen jäädyttäminen.
Muutaman viikon hoitosarja on suositeltavaa.
Syylän juuret ovat yleensä syvällä ihon alla, joten niiden tuhoaminen ei onnistu yhdellä hoidolla.

Lääkärin hoitoon kannattaa hakeutua jos omat tai jalkojenhoidon ammattilaisten keinot eivät auta.
Syyliä ei kuitenkaan mielellään poisteta polttamalla, laaserilla tai jäädyttämällä terveydenhuollon laitteilla, koska ne tekevät avohaavan ihoon.
Lääkärin hoito vaatii aina puudutuksen ja sairaslomaa toimenpiteen jälkeen.
Tästä voi seurata jalkakipuja kun parantuneeseen haavaan kasvaa arpikudosta ja siihen kertyy kovettumaa.

Apteekissa myytävä omahoitoon tarkoitettu syylänhoitovalmiste.