Historian havinaa; Hetki Luston asemalla

Puuarkkitehtuurin ja vanhojen rakennusten ystävänä en voi olla Punkaharjulla ollessani käymättä vanhalla Luston asemalla.

Luston rautatieasema on rautatieliikennepaikka Savonlinnassa rataosalla Huutokoski-Parikkala.
Asema sijaitsee Laukansaaressa noin kuusi kilometriä luoteeseen entisen Punkaharjun kunnan keskustaajamasta Punkasalmesta.
Aseman nimi olikin aiemmin Punkaharjun rautatieasema.
Nimi muutettiin Lustoksi sen jälkeen, kun aseman viereen rakennettiin Suomen Metsämuseo Lusto vuonna 1994.
Samalla nimi Punkaharjun rautatieasema siirtyi entiselle Punkasalmen rautatieasemalle.

Luston asemarakennus rakennettiin vuosina 1906-1908 rautatiehallituksen arkkitehti Bruno Granholmin vuonna 1906 laatimien piirustusten mukaisesti.
Ulkoasultaan jugendtyylinen asema on pääpiirteissään säilynyt alkuperäisenä.
Rakennuksesta tehtiin tavallista maaseutuasemaa suurempi ja komeampi, koska sen tarkoituksena oli palvella harjualueelle suuntautuvaa matkailua.

Luston rautatieasema on valtioneuvoston päätöksellä 17.6.1993 suojeltu valtion omistamien rakennusten suojelusta annetun asetuksen nojalla.

Asema muuttui miehittämättömäksi asemaksi 1969 ja tavaraliikenne loppui 1976.
Koko liikennepaikka lakkautettiin 1989.
Vuonna 1995 asema avattiin jälleen ja nyt nimellä Luston seisake.

Varsinaisen rautatietoiminnan loppumisen jälkeen asemarakennus on toiminut muun muassa näyttelytilana ja Punkaharjun luonnonsuojelualueen opastuskeskuksena.
Aseman tilat on entisöity 1900-luvun alun piirustusten mukaisiksi.

Asemarakennus myytiin oheisrakennuksineen yksityiseen asuinkäyttöön syksyllä 2015.
Kauppa kuitenkin tuolloin peruuntui.
Lokakuussa 2016 uudet omistajat Hannu Huitti ja Mikko Ranta-Huitti löysivät tiensä asemalle.

Omistajat haluavat säilyttää aseman myös yleisön nähtävillä ja kesällä 2017 asemalla oli ensimmäinen kuvanveistäjä Miina Äkkijyrkän "Lehmä"-myyntinäyttely.

Vaikka asemarakennus itsessään ei ole enää asemarakennuksena käytössä niin junaseisake toimii edelleen normaalisti.
Savonlinnan ja Parikkalan väliä kulkevat junat pysähtyvät Luston asemalla.
Helsingistä pääsee junalla Luston asemalle muutamassa tunnissa.

Asema ympäristöineen kuuluu Punkaharjun kulttuurimaisemaan, joka on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi.

Aseman Taidelaituri 2018

Punkaharjulla on totuttu näkemään taidetta kesäisin. Taidekeskus Retretin aika kesänäyttelyineen on ohi mutta muuta tarjontaa riittää paljon.

Luston vanha asemarakennus on viehättävä jugendhenkinen, matalan kynnyksen näyttelypaikka, jonne ei ole sisäänpääsymaksua.
Rakennukseen on luotu tiloja, joissa voi vapaasti istuskella ja ihailla ympärillä olevaa tilaa ja esineitä.

Aseman ratapihalla jokainen matkustaja näkee ensimmäisenä monimetrisen Miina Äkkijyrkän peltilehmän, jonka nimi on "Porin vasikka".

Asemalla ja pihapiirissä on useita Miina Äkkijyrkän lehmäveistoksia.

Aseman taidepalettiin kuuluu sekä pysyviä veistoksia että vaihtuvia näyttelyitä.

Kesän 2017 päänimi oli Miina Äkkijyrkkä, joka sai kunnian valita tälle kesälle päätaiteilijaksi Nanna Suden, jonka kookkaat maalaukset sopivat hyvin Luston aseman henkeen.

Ulkorakennuksissa esittäytyvät kuvanveistäjä Kristian Venäläinen, lasitaiteilija Katja Rauhamäki sekä omasta mielestä parhaimpana kuvataiteilija, eläintaiteilija Päivi Latvala.

Päivi Latvala viettää 10-vuotis juhlavuottaan lehmien maalarina.
Ilmeikkäät eläimet ovat pienessä aitassa kuin kotonaan.
Taiteilijalla on huoli maaseudun säilymisestä ja lapsissa, jotka eivät ole koskaan nähneet eläimiä niiden luontaisessa ympäristössä.
Päivi Latvalalle lehmä on oma persoonansa, kaunis ja rauhoittava eläin.

Päivä Latvalan töistä minua ihastuttivat erityisesti ylhäällä kuvissa olevat aasi ja karitsa.

Omistajat Hannu ja Mikko kertovat, että Luston vanha asema näyttelyineen on otettu hyvin vastaa. Kävijät pitävät tunnelmasta, josta puuttuu kaupallisuus, vaikka työt kaupan ovatkin.
Menestys on tullut omistajille itselleenkin yllätyksenä.
Kesällä 2017 asemalla vieraili noin 150 ihmistä päivässä.
Vanha asemarakennus selvästi kiehtoo ihmisiä.
Ihmiset tulevat usein sisälle odottamaan junaa ja ällistyvät kun kuulevat, että asema onkin jonkun koti.

Hannu ja Mikko haluavat mesenoida myös nuoria.
Luston asemalla on neljä kesätyöntekijää Savonlinnan taidelukiosta.
Yhdessä piharakennuksessa on taidelukiolaisten töitä näytillä ja myös myynnissä.

Asemalla pidetään myös keinosiemennyskursseja maanviljelijöille, sillä Hannu ja Mikko ovat maanviljelijöitä ja lampaan-, naudan- ja vuohensperman myyjiä.
Taidemesenaatteina ja taiteen keräilijöinä asema on heille oivallinen paikka järjestää näyttelyitä.
Hannu ja Mikko ovat avanneet Luston aseman taiteelle nimenomaan tukeakseen taiteilijoita.

Vanhan kaukolämmöllä lämpiävän rautatieaseman ostaminen ei ole miehiä kaduttanut.
Tämä paikka merkitsee meille paljon, sanovat Hannu ja Mikko.

Tuokiokuva; Hotelli Punkaharju

Kävin Punkaharjulla ensimmäisen kerran heinäkuussa 2017 ja jälleen uudestaan heinäkuussa 2018.
Poikani Petri on ollut molempina kesinä kesätyössä Suomen Metsämuseo Lustossa ja tottakai äidin piti edes kerran kesässä nähdä poikaansa.

Punkaharju on vienyt sydämeni ja tiedän, että myös joskus tulevaisuudessa kesälomilla tulen sinne uudestaan menemään.
Punkaharjulla on mahtava luonto ja maisemat sekä hienoja kohteita matkailijoille.

Yksi mielenkiintoinen kohde on Hotelli Punkaharju, joka on avattu kesällä 2016 mittavien saneeraustöiden jälkeen.
Hotellia luotsaa mallinakin mainetta niittänyt nykyinen matkailuyrittäjä Saimi Hoyer yhdessä miehensä Thomas Hoyerin kanssa.

Vuonna 1845 keisari Nikolai I määräsi harjulle rakennettavaksi metsänvartijan talon matkailijahuoneineen. Talosta kasvoi myöhemmin kansainvälisestikin arvostettu Suomen vanhin valtionhotelli.

Hotellin pihapiirissä on puoti, josta matkailijat saavat osta paikallisia herkkuja ja matkamuistoja.

Pihapiirissä hehkuivat upeat kukat täydessä väriloistossa.

Harjumaisema hotellin ympäristössä on luonnontilaisena kaunis ja suorastaan harras. Järvinäkymät ovat upeat!

Hotellin sisätilat ovat kauniit ja valoisat. Entisöinti on tehty maltilla ja sisustus on talon henkeen sopivaa kotimaista designia.

Näkymä hotellin ns. takapihalle järven suuntaan. Kävelyreitit risteilevät hotellin ympäristössä.

Suosittelen lämpimästi tutustumaan Hotelli Punkaharjuun matkailukohteena. Hotelli järjestää erilaisia tapahtumia ja ohjelmaa matkailijoille ympäri vuoden.

http://hotellipunkaharju.fi/

Kiusa se on pienikin kiusa

Kesällä meistä itse kukin on kulkenut erilaisilla kengillä kuin talvella.
Kesäjalkoja uhkaavat usein erilaiset kiusat ja vaivat, joiden ennaltaehkäisy on ehkä jäänyt vähän retuperälle.
Kesän jälkeen jaloissa saattaa näkyä muutoksia, jotka voivat olla hyvinkin kipeitä.

Jos jalkojen omahoito on hankalaa, kannattaa aina käydä jalkahoitajalla hoidattamassa jalat kuntoon.

Jalat kannattaa hoitaa kuntoon paitsi ulkonäön vuoksi myös siksi, että vaivat ovat usein avoimia infektioportteja, joiden kautta elimistöön voi päästä mitä tahansa bakteereja.


Kovettuma

Kovettuma on yksi yleisimmistä jalkojen vaivoista.
Kovettumia syntyy jalkapohjiin yleensä niihin paikkoihin, joihin kävellessä kohdistuu kovin paine.
Korkokenkien käyttäjä saa kovettumia herkästi päkiän alle.
Muita kovettumapaikkoja ovat kantapää, vaivaisenluun sivu ja isovarpaan reuna.

Kovettuma on paksua nahkaa, joka kehittyy suojaamaan ihoa ärsytykseltä eli paineelta.
Kovettumia syntyy etenkin kesäaikana, kun tuttu ja tukeva talvijalkine on vaihdettu väljempään kesäsandaaliin, jossa jalka painuu ja hankautuu vasten epäsopivan kesäkengän sisäpohjaa.
Tärkeää on pitää huolta, että kevyemmissäkin kengissä on jalalle useampi tukikohta remmeineen.

Kovettumat saattavat olla seurausta myös huonosta jalkahygieniasta.
Liian pienet kengät, joissa on liian ohuet pohjat sekä jalkaterän ja varpaiden asentovirheet,
ylipaino ja kuiva iho altistavat kaikki kovettumille.

Oireet: 
Levossa kovettuma ei yleensä koske, kipu alkaa kävellessä.
Puristettaessa kovettuma ei ole kipeä.

Hoito:
Rentouta jalat kädenlämpöisessä jalkakylvyssä noin 5 minuuttia, jotta iho on pehmeä.
Poista kovettumaa kevyesti hohkakivellä raspaamalla.
Kuivaa jalat huolellisesti ja rasvaa paksulla, hyvin imeytyvällä jalkavoiteella.

Kenkien tulee olla sopivankokoiset ja -malliset, matala korko ja joustava pohja.
Iskunvaimennuspohjalliset tai yksittäiseen varpaaseen puettava pehmuste suojaavat ihoa.
Jos jaloissa on kovin hankalia kovettumia, kannattaa käydä jalkahoitajan luona poistattamassa ne.
Sen jälkeen kotihoitokin onnistuu paremmin.
Satunnainen hoitaminen ei kuitenkaan tuo tulosta eli avainsana on säännöllisyys.


Hiertymä

Hiertymä syntyy kun jalka ei ole kunnolla tuettu jalkineeseen.
Jalka lonksuu kengässä ja erityisesti akillesjänteen kohdalle voi syntyä ikävä hiertymä.
Uudet kengät ovat usein hiertymän aiheuttaja tai kova rasitus pitkällä kävelylenkillä tai vaelluksella.
Ohutpohjaiset kengät ilman sukkia sekä hikiset jalat ja kosteat sukat ovat myös yhdistelmä, joka voi aiheuttaa hiertymiä.

Oireet: 
Hiertymässä iho on punainen, rikki ja usein suorastaan vereslihalla.

Hoito: 
Puhdista hiertymäkohta antiseptisella aineella ja laita päälle tukeva laastari.
Hiertymään ei kannata laittaa rasvaa, sillä se vain hautuu laastarin alla.
Pulverimaista Bacibactia sen sijaan voi käyttää.

Rakko

Pienet, palovammamaiset rakot syntyvät usein samasta syystä kuin hiertymätkin.
Rakko on iholla tai ihon alla oleva nestekertymä, joka syntyy kitkan tai hankauksen seurauksena.
Usein rakko tulee kantapään alueelle, kengän kiinnitysremmin tai kantakapin kohdalle.
Rakko tulee helpommin ohueeseen ja kuivaan ihoon.
Uudet kengät, kova rasitus pitkällä kävelylenkillä tai kulkeminen ohutpohjaisilla kengillä ilman sukkia altistavat rakoille.

Oireet: 
Ihon pinnassa näkyvä pieni vesirakkula, joka ei ole niin kipeä kuin hiertymä mutta saattaa rajoittaa liikkumista.
Rakot voivat myös märkiä tai aiheuttaa ihotulehduksen.

Hoito:
Rakkulan voi puhkaista desinfioidulla neulalla.
Puhdista alue antiseptisellä aineella ja laita päälle laastari.
Jos toimenpide tuntuu ikävältä tehdä itse, hakeudu jalkahoitajan luokse, joka puhkaisee rakkulan puolestasi.
Oikeankokoiset kengät ja sukat vähentävät rakkojen syntymistä.
Rakkojen ennaltaehkäisyyn voi käyttää esimerkiksi pehmeää fleecekangasta.

Halkeilevat kantapäät

Sandaaleissa ja kevyissä kesäkengissä kantapää on usein liian löyhästi kiinni lestissä, jolloin se läpsyy kävellessä, seurauksena voi olla halkeilevat kantapäät.
Liian lyhyet avokantaiset sandaalit, joissa kantapää pullistuu kantaosan yli aiheuttavat myös halkeilevia kantapäitä.
Myös seisomatyö, kova työskentelyalusta eli liian kovat sisäpohjat työkengissä, ylipaino, kovettumien repiminen ja voimakas raspaaminen sekä huonot sukat voivat olla syynä jos kantapäät toistuvasti halkeilevat.

Halkeamia syntyy, kun kuiva iho kuormittuessaan venyy ja halkeaa.
Halkeamasta saattaa vuotaa verta ja se voi olla hyvin kipeä ja jopa tulehtua.
Halkeamissa sukkanöyhtä altistaa bakteeri- ja virustartunnoille.

Oireet:
Haljennut kantapää aiheuttaa kipua kävellessä.
Jos halkeama on päässyt syväksi, kipu voi olla viiltomaista.

Hoito:
Halkeaman reunan kovettuma-alue on syytä poistaa.
Jalkahoitaja voi hoitaa halkeaman reunat ja poistaa kovettuman, jotta kantapään halkeama pääsee paranemaan pohjaan saakka.
Tämän jälkeen omahoitona päivittäinen rasvaus ja halkeaman pitäminen puhtaana.
Kenkien tulee olla oikeankokoiset.
Iskua vaimentavat pohjalliset vähentävät jalkapohjiin kohdistuvaa tärähdystä ja painetta.

Känsä

Kuten kovettumia, myös känsiä syntyy niihin paikkoihin, joihin kohdistuu kovin paine.
Usein känsä muodostuukin juuri kovettuman alle.
Känsä on tarkkarajainen ja pyöreä, päältä sileä ihopaksunnos, joka kapenee kiilamaisesti työntyessään ihoon.
Esiintyy yleensä päkiänivelten alla, varpaiden päällä tai kärjessä.
Myös varvasväleissä saattaa olla känsiä.
Varpaiden päälle tulee känsiä jos varpaiden päällys hankaa kengän "kattoon".
Vasaravarpailla on usein tämä ongelma. Kun varpaat koukistuvat voimakkaasti ja
lisäksi vielä henkilö käyttää liian pieniä kenkiä on yhtälö täydellinen kasvattamaan
varpaiden päälle kunnon känsät.
Kuiva, joustamaton iho altistaa myös känsien syntymiselle.

Oireet:
Känsä aiheuttaa pistävää kipua.
Känsä aristaa päältä painettaessa.
Kipua välttääkseen ihminen usein kuormittaa jalkateriään eri tavalla, jolloin kävely ja pystyasento muuttuvat.
Kroonistuessaan känsät voivat hermottua ja verisuonittua, jolloin ne aristavat myös levossa.

Hoito:
Suojaa varpaiden hiertyvät kohdat esimerkiksi joustosidoksella, joka pysyy paikoillaan hyvin eikä vie tilaa kengissä.
Päkiän känsän suojamiseen sopii itseliimautuva, leikattava silikonilevy tai fleecekangas.
Älä käytä ahtaita ja liian pieniä kenkiä. Tarkasta, että kengissä on riittävästi tilaa jalkaterän etuosassa.
Rasvaa jalat päivittäin hyvällä jalkavoiteella.
Kuiva, joustamaton iho känsiintyy herkemmin kuin hyvin rasvattu, joustava iho.
Yksilöllinen, jalkahoitajan tekemä silikoninen varvasortoosi oikaisee varpaiden virheasentoja.
Känsän voi poistaa terveen ihon rajaa myöten ilman kipua ja verenvuotoa.
Känsät kannattaa käydä poistattamassa säännöllisesti jalkahoitajalla, jotta niistä jossain vaiheessa pääsee eroon. Aina yksi hoitokerta ei riitä.

Sisäänkasvaneen kynnen hoito ja oikaisu

Sisäänkasvanut kynsi tarkoittaa sitä, että kupertuneen tai liiaksi pyöristetysti leikatun, teräväreunaisen tai lohjenneen kynnen reuna kasvaessaan painautuu kynsivalliin.
Seurauksena saattaa olla ikävä kynsivallin tulehdus, jonka paraneminen voi kestää pitkään.

Kuperaa tai kovaa kynttä leikattaessa kynnen reuna saattaa lohjeta helposti ja seurauksena on kynnen reunaan jäävä lohkeama eli kynsipiikki, jota saattaa olla vaikea huomata.
Kynsipiikki voi aiheuttaa pistävää kipua kynnen kasvaessa kynsivalliin.

Nuorilla saattaa olla suuret kynsivallit suhteessa kynnen kokoon, mikä aiheuttaa kynnen painumista kynsivalliin.
Ohut, teräväreunainen kynsi voi leikata kynsivalliin haavan ja siitä seuraa kynsivallintulehdus.

Aikuisilla kynnet voivat kupertua vahvasti, mikä lisää kynsivalliin kohdistuvaa painetta.
Kynsien jatkuva lakkaaminen lisää myös kynsien kupertumista.
Ikääntyminen kuivattaa kynsiä, ne kupertuvat lisää ja kaventuvat kärkiosasta.

Kynsisienen, kynnen poiston tai trauman aiheuttaman kynnen irtoamisen jälkitilana ilmenee kynsipatjan kutistumista, minkä vuoksi kynsi saattaa kasvaa kärkiosastaan kaventuneeseen kynsipatjaan ja aiheuttaa painetta kynsiuurteeseen.

Ulkoisia painetta aiheuttavia tekijöitä ovat varpaiden asento ja toiminta käveltäessä, kävely jalkaterät ulospäin, vaivaisenluu tai jäykkä isovarvas.
Kapeat, liian pienet ja matalakärkiset kengät sekä liian tiukat sukat voivat puristaa ja kynnen malli muuttuu kuperaksi.
Turvotus, ylipaino ja jalkojen hikoilu pahentavat oireita.
Huonon jalkahygienian vuoksi kynsiuurteeseen saattaa kerääntyä likaa ja sukkanöyhtää, joka ns. pumppaa kynsiuurretta ja kynttä jokaisella askeleella ja irrottaa kynttä.

Kengän tai sukan aiheuttama puristus ja paine pahentavat aina vaivaa.

Vaiva on yleisin isovarpaassa.

Sisäänkasvaneen kynnen ehkäisy

Kynnen oikea leikkaus; ei liian lyhyiksi ja kulmia ei tule liiaksi pyöristää.
Kynsiä ja kynsinauhoja tulee rasvata säännöllisesti, jotta kynnet ja kynsinauhat pysyvät pehmeinä.
Kenkien ja sukkien tulee olla riittävän tilavat.
Kynnen reunan alla voi laittaa pumpulia tai ohutta kuitukangasta, joka estää kynnen reunaa painumasta ihoon.
Jalkahoitaja tai jalkaterapeutti voi poistaa mahdollisen kynsipiikin.

Yksilöllinen varvasortoosi tai tukipohjalliset ovat tarpeen, jos taustalla on varpaiden virheasento tai jalkaterän virheellinen toiminto.


Paras konservatiivisen hoidon muoto on kynnenoikaisu

Jalkahoitola Takatassuissa on käytössä Podofix-kynnenoikaisumenetelmä, jolla on saatu hyviä tuloksia aikaan. Menetelmä on kehitetty Saksassa.

Podofix-jousihoito perustuu aktiiviseen liuskaan, johon on kiinnitetty rautalankajousi.
Liuska liimataan kynnen pintaan ja siinä oleva jousi kiristetään.

Kynsi nousee irti reunoista ja kipu poistuu.
Toimenpide on kivuton, helppo ja tehokas.

Podofix oikaisu voidaan tehdä jos kynsi ei ole paksu, siinä ei ole sieni-infektiota ja kynsipatja on terve.
Paras mahdollinen hoitotulos saavutetaan kun liuska vaihdetaan 6-8 viikon välein kynnen kasvunopeus huomioiden. Jotta paras hoitotulos saavutetaan, tulisi jousi vaihtaa vähintään 4-6 kertaa.

Sisäänksavaneen kynnen kirurginen hoito

Jos konservatiiviset hoidot eivät auta, voi vaihtoehtona olla kirurginen hoito.
Siinä kynsilevyä kavennetaan (kiilaexcisio) ja kavennetun osan juuri tuhotaan.
Kavennetun kynnen osan juuri tulee tuhota, jotta kynnen sivuun ei kasva erillistä kynnen osaa.
Jos juurta ei tuhota, kasvaa kynsi juuresta edelleen ja tämä voi aiheuttaa jatkuvaa kipua ja tulehdusta, eikä hoidolla näin ollen ole ollut mitään merkitystä.