Tavallisin jalkapohjan kiputila ihan yleisesti ja myös asiakkaitteni keskuudessa on selvästi jalkapohjan jännekalvon tulehdus eli plantaarifaskiitti.
Plantaarifaskiitissa jalkapohjassa olevan kalvojänteen kiinnityskohta kantaluuhun kipeytyy.
Sana "faskiitti" viittaa siis tulehdukseen mutta nykymäärityksen mukaan plantaarifaskiitissa on kyse enemmänkin rappeumasta.
Plantaarifaskiitista voidaan käyttää myös nimitystä "luupiikki". Varsinaista luupiikkiä kantapäässä ei kuitenkaan ole mutta röntgenkuvassa saattaa useilla potilailla näkyä kalvojänteen kiinnityskohdassa kalkkikertymää, joka näyttää piikiltä.
SYYT
Jännekalvon rappeuman syy ei aina ole selvä, mutta usein siihen liittyy tavallista suurempi jalkaterän rasitus tai voimakas ponnistus.
Vaivan syntyyn altistavat runsas ylipaino, liiallinen jalkojen rasitus, esimerkiksi pitkäkestoinen seisominen tai juokseminen sekä toistuvat pienet vammat, joita voi syntyä vaikka voimakkaasti ponnistaessa, juostessa tai jalkapohjan joutuessa muutoin äkillisesti venytetyksi.
Nilkan asentovirheet, kireät pohje- tai takareiden lihakset sekä jänteen kimmoisuuden väheneminen naisilla vaihdevuosi-iässä näyttävät myös olevan yhteydessä vaivan kehittymiseen.
Kengillä on suuri merkitys plantaarifaskiitin syntyyn. Käveleminen ja seisominen kovilla alustoilla joustamattomilla kengillä asettaa kantapäät kovan paineen ja voimakkaiden iskujen vaikutuksen alaisiksi. Joustamattomat kengät, kuten korkokengät tai perinteiset miesten pukukengät, rajoittavat jalkapohjan luonnollista liikkuvuutta.
Kun jalkaterän lihakset, nivelet ja jänteet eivät pääse työskentelemään kokonaisvaltaisesti, niiden toimintakyky ajan myötä rappeutuu. Tämä johtaa usein pitkäaikaiseen kipuun kantapään alueella.
Tyypillinen esimerkki tällaisista huonoista kengistä ovat tämän hetken muotikengät, paksu- ja jäykkäpohjaiset kengät, joita erityisesti nuoret käyttävät paljon.
OIREET
Plantaarifaskiitin tavallisin oire on kantapään alla tuntuva kipu, joka säteilee jalkapohjaan viuhkamaisesti. Jalkapohjassa saattaa tuntua myös patti, joka on lähinnä kudosvaurion synnyttämää kalvojänteen ja ympäryskudoksen turvotusta.
Kipu on yleensä pahimmillaan aamuisin sängystä ylös noustessa. Kipu pahenee yleensä seistessä ja kävellessä. Erityisesti kävely paljain jaloin kovalla alustalla on hyvin kivuliasta.
Kipu tekee kävelemisen joskus lähes sietämättömäksi.
HOITO
Kaikkien rasituksen aiheuttamien kantapääkipujen tärkein hoito on kivun aiheuttaneen rasituksen lopettamminen.
Kalvojänteen kivun ensisijainen hoito on kantakalvon eli jalkapohjan venyttely, hieronta sekä pohkeiden ja takareisien venyttely. Kylmähoito helpottaa kipua ja tulehduskipulääkkeitä on hyvä käyttää ainakin aluksi kun kipu on voimakasta.
Jalkapohjaa voi venyttää yksinkertaisesti nostamalla kipeä jalka toisen polven päälle ja tarttua varpaisiin sekä venyttää tiukasti jalkapohjaa säären suuntaan vetäen. Saman venytyksen saa aikaiseksi laittamalla kantapää maahan ja varpaat seinää vasten. Jalkapohjaa voi venyttää varovasti myös seisomalla päkiöiden varassa portailla tai esimerkiksi porrasjakkaralla siten, että kantapäät roikkuvat. Tässä saa venytystä myös kireä akillesjänne.
Ensimmäinen venytys on syytä tehdä heti aamulla sängystä ylös noustua ja päivän mittaan useita kertoja.
Lähes paras ja tehokkain plantaarifaskiitin omahoitokeino on tennispallon pyörittely jalkapohjan alla. Oikein tehtynä voi tuntea kuinka kalvojänteen säikeet irtoavat toisistaan. Tätä voi hyvin tehdä istuen vaikka tv:tä katsellen.
Plantaarifaskiitin omahoitoon on kehitetty kompressio-tukisukkia, jotka vähentävät rasitusta kudoskalvon kiinnityspisteessä. Oikein laitettu kinesioteippaus on myös tehokas tuki jalalle. Apteekeissa ja nettikaupoissa myydään öisin käytettävää lastaa, joka pitää jalkapohjan pienessä venytyksessä.
Hoidon lähtökohta on saada jalan liikeradat palautumaan luonnolliseen rullaavaan muotoon ja välttää kipua tuottavia iskuja ja painetta kantapään alueella. Ehdottoman tärkeää on kiinnittää huomiota kenkiin ja kävelyyn, ei pelkästään kivun hoitoon.
Kengissä kannattaa käyttää silikonisia iskua vaimentavia kantalappuja tai pohjallisia. Kengissä tulee olla riittävä tuki jalkaholville sekä pehmeät ja joustavat sisäpohjat. Liian kovia pohjallisia käyttämällä jalkapohjan kipu vain pahenee.
MILLOIN LÄÄKÄRIIN?
Kantapääkivun vuoksi on syytä hakeutua lääkärin tai fysioterapeutin hoitoon noin kahden viikon jälkeen, mikäli omahoidosta ei tunnu olevan mitään apua. Tärkeää on myös aloittaa omahoito heti kun ensimmäiset kipuoireet jalkapohjassa ja kantapäässä tuntuvat. Nopeammin on toki hakeuduttava hoitoon jos kantapäähän on kohdistunut äkillinen vamma ja se ei kestä astumista yhtään.
Jos venytyshoidosta ja muista omahoitokeinoista ei ole apua, jännekalvon rappeuman hoidoksi voidaan käyttää kortisoniruiskeita, vaikka tämä ei varsinainen parantava hoito olekaan.
EHKÄISY
Plantaarifaskiitti on ikävä vaiva, jonka paraneminen voi viedä useita kuukausia. Hyvästä hoidosta huolimatta se saattaa myös uusia.
Erityisen tärkeää on huolehtia, että käytät riittävän tukevia mutta sisäpohjiltaan pehmeitä ja joustavia kenkiä. Kenkien pohja ei saa olla liian paksu, jotta säilytät tuntuman alustaan. Paksupohjainen kenkä on yleensä myös jäykkä ja taipumaton, eivätkä siinä pääse jalan lihakset tekemään työtään.
Vältä rasittamasta jalkoja liikkumalla liian kovilla alustoilla. Myös seisominen koko päivän paikoillaan rasittaa jalkoja. Jalkoja on aina hyvä venytellä ennen ja jälkeen mahdollisen rasituksen.
Itselläni oli plantaarifaskiitti joitakin vuosia sitten. Nyrjäytin vasemman jalan nilkan, johon tuli akillesjänteeseen vaurio. Kävellessä varoin kipeää jalkaa ja tein kaiken työn oikealla jalalla. Oikea jalka tietysti rasittui ylimääräisestä työstä ja siihen iski plantaarifaskiitti.
Oma jalkani parani venytyksillä ja tennispallolla. Hankin myös silikoniset kantalaput, joita vaihdoin aina käytössä oleviin kenkiin. Kompressiosukista sain apua työpäivään ja harjoittelin myös tekemään kinesioteippauksen tukemaan jalkaa.
Plantaarifaskiitin paraneminen kesti lähemmäs puoli vuotta.
Valitettavaa tässä oli se, että myös nyrjähtänyt vasen jalkani oikutteli pitkään, vielä pidempään kuin plantaarifaskiitti oikeassa jalassa. Vasemmassa jalassa akillesjänteen vamma vaati myös kinesioteippausta tueksi ja lääkärissä kortisonipiikin.
Onneksi molemmat jalkani ovat tällä hetkellä kunnossa vaikka niiden hoito kesti pitkään.
Jalat ovat meille ensiarvoisen tärkeät ja siksi ne todellakin kannattaa hoitaa kuntoon.
PS. Kuvat lainattu netin syövereistä aiheeseen liittyvistä jutuista. Tekstin asiatietoja olen tarkastanut Duodecimin sivuilta.
