Ja meillä eritoten vuodenajat ovat pelkästään rikkaus.
Keväällä on mahtavaa seurata heräävää luontoa ja metsät, rannat ja muut luontokohteet kutsuvat liikkumaan ja ulkoilemaan.
Kesällä luonto on kukkeimmillaan ja luonnon eliöstö on sankoin joukoin liikkeellä.
Syksyllä luonto tarjoaa antimiaan, upeaa väriloistoa ja syötäviä herkkuja marjojen ja sienien muodossa.
Talvella lumen valo tekee maisemasta taas ihan erilaisen. Talvella on mahdollisuus monenlaiseen ulkoiluun ja harrastamiseen luonnossa.
Moni suomalainen mainitsee mielipaikakseen metsän, jopa 96 % suomalaisista määrittelee itsensä luontoihmiseksi. Myös kaupunkiluontoa arvostetaan suuressa määrin ja onneksi tällä hetkellä moni myös hyödyntää lähiluontoa ja kaupunkien metsäympäristöjä.
Viheralueiden, metsien ja luonnon merkitys ihmisen hyvinvointiin on valtava.
Turhaan ei puhuta metsän terapeuttisesta vaikutuksesta ihmisen hyvinvointiin.
Luontoympäristö vaikuttaa ihmisiin välittömästi.
Luonto on tehokas lääke masennukseen ja stressiin.
Jo 20 minuuttia metsässä vaikuttaa aivoihin ja saa paremmalle tuulelle.
Parasta lääkettä saat jos voit päivittäin tehdä pienen metsäpyrähdyksen.
Metsässä voi nauttia hiljaisuudesta, siellä on lupa iloita ja myös surra. Turhaan ei puhuta puiden halaajista, sillä luonto todella lohduttaa ja auttaa. Luontoympäristössä oleskelu lisää rauhallisuuden, myönteisyyden ja rentoutumisen tunteita ja vähentää ahdistuneisuutta ja kielteisiä tuntemuksia. Luonnossa ympäristön tarkkailu ja havainnointi lisääntyy luonnostaan.
Metsä rauhoittaa, rentouttaa ja voimaannuttaa. Metsä tarjoaa mielihyvää, raikasta ilmaa, elämyksiä ja kokemuksia kaikenikäisille. Kiireettömyys on metsässä samoillessa tärkeintä!
Luonto herkistää kaikki aistit ja liikkuminen luontopoluilla tarjoaa vaihtelua ainaiselle asfaltilla tallaamiselle.
Metsäpolulla voi kävellä tai juosta, miten kukin haluaa.
Ja pysähtyä kannattaa aina ihmettelemään kasvien maailmaa, eliöstöä, puita ja kiviä.
Arjen ajatukset hellittävät ja mieli rauhoittuu.
Metsässä kävely rauhoittaa sydämen sykettä, alentaa verenpainetta ja selkeyttää ajatuksia.
Aivojen toiminnalle metsäkävelyllä on pelkästään suotuisia vaikutuksia.
Luonto ja metsä ovat paras kuntosali ja liikuntamuoto ikinä.
Metsässä tulee pakostakin nostettua jalkaa kantojen ja kivien yli, kumarrettua poimimaan maasta kiviä, keppejä, marjoja ja sieniä, käveltyä välillä ryteikössä ja välillä polulla, pysähdyttyä välillä hengittämään ja ihan vain kuunnella hiljaisuutta.
Luonnossa liikkuessa ei useinkaan tule mieleen, että nyt "harrastan liikuntaa".
Vaihteleva maasto tarjoaa kuitenkin oivallista liikuntaa kaikenikäisille.
Erityisesti ikäihmiset hyötyvät metsäulkoilusta, sillä liikkuminen metsässä aktivoi muistitoimintoja, lisää psyykkisiä voimavaroja sekä auttaa niin tasapainon hallinnassa kuin myös painonhallinnassa.
Jollekin on tärkeää, että lähtee metsään yksin ja toinen haluaa mennä metsään kaveriporukalla.
Jonkun mielestä metsä voi tuntua pelottavalta ja siksi kaveriporukan turva voi tuntua hyvältä.
Poistuu pelko siitä, että voisi eksyä yksin.
Joku voi kokea metsän "hiljaisuuden" pelottavaksi.
Itsekseen on helppo aistia metsän ääniä, haistella tuoksuja sekä keskittyä omaan hengitykseen ja kehotuntemuksiin.
Luonto ei vaadi mitään, ei varsinkaan sanoja ja turhaa puhetta.
Rauhoittuminen tapahtuu kuin itsestään ja voima ja vireys palaavat.
Luontoretkillä ja rantojen äärellä on hyvä etsiä näköalapaikkoja, joissa voi pysähtyä katselemaan maisemaa. Kannattaa katsoa kauas silmän kantamattomiin ja etsiä kiintopisteitä maisemasta.
On hyvä katsoa myös lähelle, ihan viereen ja tarkastella yksityiskohtia.
Veden liike, pilvien muodot, erilaiset puut ja puun kuori, sammalmättäät, kivet ja kannot.
Miten muurahaispesä voikaan olla mielenkiintoinen.
Silmät voi sulkea hetkeksi ja aistia metsän ja luonnon ääniä.
Tuulen humina ja lehtien kahina puissa, puron solina, aaltojen loiske, lintujen viserrys, sateen ropina.
Luontomuistot kannattaa tallettaa mieleen ja muistiin ja eläytyä niihin myöhemmin uudelleen.
Hyvä keino on tallentaa muistoja valokuvaamalla luontoa, kasveja, maisemia.
Kuvia katsomalla voi palata hetkeen ja muistella tuntemuksia.
Luonto on kaunista myös kuvina.
Ja aina voi kuvien kautta kertoa kavereille omista kokemuksista ja innostaa ehkä jonkun hankkimaan omia metsä- ja luontokokemuksia.
Metsä- ja luontoretkelle lähtiessä on hyvä pukeutua säätilan mukaan. Hyvät kengät ovat kaiken a ja o.
Itselle mieleiset eväät ja juotavaa kannattaa ottaa ehdottomasti mukaan. Retken yksi kohokohta on omien eväiden syönti nuotion äärellä. Muistathan kuitenkin, että metsäpalovaroituksen aikaan ei nuotioita ja tulia sytytellä yhtään mihinkään. Muutoinkin kannattaa miettiä tarkasti mihin sen nuotion mahdollisesti sytyttää jos virallista nuotiopaikkaa ei ole.
Oma roskapussi on syytä olla mukana, sillä luontoon ei saa jättää mitään roskia.
Hyvä istuinalunen on tärkeä eritoten sadesäällä ja talvisaikaan.
Kiikarit ovat tarpeen retkellä, jos haluaa tarkastella lintuja ja kaukaisia maisemia.
Luuppi ja suurennuslasi ovat oivia välineitä havaintojen tekemisessä ja luonnon tutkimisessa niin aikuisille kuin lapsillekin.
Luuppi ja suurennuslasi avaavat sammalmättäällä muurahaiskeon äärellä aivan toisenlaisen maailman.
Kännykkä kannattaa metsäretkellä laittaa äänettömälle eikä sen räplääminen muutenkaan ole tarpeellista luontoretkellä. Valokuvaukseen voit toki kännykkää käyttää, siihen se on oikein hyvä väline. Yksin retkeillessä kännykkä on myös turvaväline. 112 sovellus kannattaa olla ladattuna.
Itse suosittelen metsä- ja luontoretkeilyä ihan kaikille. Jos sinulla ei ole mahdollista retkeillä Suomen upeissa kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla niin lähde sinun lähimetsääsi. Täällä pääkaupunkiseudullakin lähimetsiä löytyy runsaasti.
Omat lähimetsäni täällä Vuosaaressa ovat Uutelan ulkoilualueen upeat luontopolut merimaisemineen, Kallahdenharjun sekä Kallahdenniemen luonnonsuojelualueet. Muitakin luontokohteita täältä Vuosaaresta toki löytyy. Nämä edellä mainitut ovat kuitenkin itselleni ne rakkaimmat ja läheisimmät.
Toivotan sinulle ihania luontokokemuksia! Anna metsän hoitaa sinua.
@kaikki kuvat Leena Salovaara
